Himanka

Himanka
Entinen kunta – nykyiset kunnat:; Kalajoki
vaakuna	sijainti
Sijainti	64°03′40″N, 023°39′15″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Kuntanumero	095
Hallinnollinen keskus	Himangan kirkonkylä
Perustettu	1868
Liitetty	2010
– liitoskunnat	Kalajoki; Himanka
– syntynyt kunta	Kalajoki
Pinta-ala	649,84 km² ; (1.1.2009)
– maa	254,63 km²
– sisävesi	1,84 km²
– meri	393,37 km²
Väkiluku	3 023 ; (31.12.2009)
– väestötiheys	11,87 as./km² (31.12.2009)
Ikäjakauma	2008
– 0–14-v.	17,1 %
– 15–64-v.	61,8 %
– yli 64-v.	21,1 %
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Täsmennyssivu Himanka käsittelee muita merkityksiä.

Himangan kirkko

Entinen Himangan kunnanvirasto.

Himanka (epävirallisesti ruots. Himango, entinen^selvennä nimi Rauma^[4]) on entinen Suomen kunta ja nykyään osa Kalajoen kaupunkia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Ennen vuoden 2010 alussa tapahtunutta kuntaliitosta Himangan kunta oli osa Keski-Pohjanmaan maakuntaa ja Länsi-Suomen lääniä. Kunnan väkiluku oli 3 023 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala oli 649,84 km², josta 1,84 km² oli sisävesistöjä.^[1] Väestötiheys oli 11,87 asukasta/km². Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.^[5]

Himangan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Kalajoki, Kannus ja Kokkola (aiemmin Lohtaja).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himangan kirkonkylän vanhin alue on nimeltään Raumankari. Tätä aluetta kutsuttiinkin vielä vuonna 1809 Raumaksi. Raumankari oli vanha markkinapaikka, josta nykyiset jokakesäiset Raumankarin markkinat saivat alkunsa.

Raumankarista länteen Pohjanlahden rannalla sijaitsi ennen saha, josta on jäljellä kookas punatiilinen piippu ja tulipesä. Paikkaa kutsutaan vieläkin Sahanmäeksi. Sahanmäellä sijaitsee Sautinkarin leirintäalue, missä järjestetään vuosittain kansainvälinen moottoripyöräilijöiden Kokko-treffen kokoontumisajo.

Himangan saaristoon kuuluvat muun muassa Iso- ja Pikku-Mansikka, Somero sekä Laitapauha. Rautilan kylällä on Kuninkaankivi muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen.

Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo.

Ahti Pöyhtäri, vuonna 1999 kuollut kunniamerkein palkittu sotaveteraani ja paikallispoliitikko, on kirjoittanut seudun historiasta. Hän oli syntynyt Himangalla 11. elokuuta 1918.

Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottajakunnista^lähde?. Himangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lakslooja eli lohilaatikko ja ohrarieska.^[6]

Pääelinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himangan kunnan alueen pääelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus sekä historiallisesti veneenrakennus. Kunnan suurin yksityinen työnantaja on Kensapuu Oy.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainali
Hillilä
Himankakylä
Kekolahti
Lahdensuu
Pahkala
Pernu
Pöntiö
Rautila
Saarenpää
Tomujoki
Torvenkylä
Kannuskylä

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoen hiekkasärkät 25 km
Kannus 24 km
Kokkola 38 km
Kruunupyyn lentoasema 60 km
Oulu 158 km
Vaasa 160 km
Rautio 33 km

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahti Pöyhtäri ja Olavi Himanka: "Ratkaisun vuodet : Himanka 1917-1918, 1939-1940, 1941-1945; ISBN 952-90-1628-X
Risto Tuorila: Himanka; Lestijokilaakson kirjapaino, 2000; ISBN 951-97460-5-6
Ari-Veikko Anttiroiko: "Himangan sataman historia"; Gummerus Oy 1984; ISBN 951-99567-9-4
Anni Kohtala, Maija Märsylä, Sakari Pöyhtäri: Himanka - kotiseutumme : lastuja ja sirpaleita, kuvia ja kipinöitä menneiltä ajoilta Himangalla; Himangan Kotiseutuyhditys 1979; ISBN 951-99206-9-2
Teuvo Tuorila Himankalaiset opintiellä 1876-2001 : koululaitoksen historia; Himangan kunta 2001; ISBN 952-91-3625-0
Ahti Pöyhtäri: Himangan rauhanyhdistyksen historiaa 100-vuotiselta taipaleelta; Himangan rauhan sana, 1994; ISBN 952-90-6048-3
Pekka Tuorila: Kotiseudun Kaikuja, KL-Paino, 2004; ISBN 952-91-7092-0

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ ^a ^b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
↑ ^a ^b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
↑ Uusitalo, Heikki: Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa Kaleva.plus. 29.4.2008. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 14.3.2009.
↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Himanka Wikimedia Commonsissa

[pinta-ala-1] Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.

[vakilukuviite-2] Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.

[demografiaviite-3] Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.

[4] toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.

[kaleva20080429-5] Uusitalo, Heikki: Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa Kaleva.plus. 29.4.2008. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 14.3.2009.

[6] Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]