Himanka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Täsmennyssivu Himanka käsittelee muita merkityksiä.
Himanka
Himango
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kalajoki
Himanka.vaakuna.svg Himanka.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°03′40″N, 023°39′15″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kokkolan seutukunta
Kuntanumero 095
Hallinnollinen keskus Himangan kirkonkylä
Perustettu 1868
Liitetty 2010
– liitoskunnat Kalajoki
Himanka
– syntynyt kunta Kalajoki
Pinta-ala 649,84 km² [1]
(1.1.2009)
– maa 254,63 km²
– sisävesi 1,84 km²
– meri 393,37 km²
Väkiluku 3 023  [2]
(31.12.2009)
– väestötiheys 11,87 as./km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 21,1 %
Himangan kirkko
Entinen Himangan kunnanvirasto.

Himanka (ruots. Himango,[4] entinenselvennä nimi Rauma[5]) on entinen Suomen kunta ja nykyään osa Kalajoen kaupunkia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Ennen vuoden 2010 alussa tapahtunutta kuntaliitosta Himangan kunta oli osa Keski-Pohjanmaan maakuntaa ja Länsi-Suomen lääniä. Kunnan väkiluku oli 3 023 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 649,84 km2, josta 1,84 km2 oli sisävesistöjä.[1] Väestötiheys oli 11,87 asukasta/km2. Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.[6]

Himangan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Kalajoki, Kannus ja Kokkola (aiemmin Lohtaja).

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himanka on saanut nimenssä joen alajuoksulla sijainneen talon mukaisesti. Paikkakunnasta on käytetty myös nimeä Rauma.[7] Kirkonkylän vanhin alue on nimeltään Raumankari, joka oli myös vanha markkinapaikka.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja asutuksen syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himangan seudulta on vähän historiallisia löytöjä, sillä alue oli pitkään meren alla. Muutamat hautaröykkiöt ovat peräisin pronssikaudelta, useimmat rautakaudelta. Keskiajalla Himangalle saapui Ylä-Satakunnasta erämiehiä, jotka jäivät seudulle pysyvästi asumaan, etenkin jokisuistoihin.[7]

Ensimmäiset himankalaiset saivat elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja maanviljelystä. Merikalastus oli niin tärkeää, että jopa käräjät pidettiin usein kiireisimpinä aikoina saaressa, ns. Käräjäluodossa. Talvisin harjoitettiin hylkeenpyyntiä jäällä.[7]

1600-luvulla tervanpoltosta muodostui merkittävä tulonlähde talonpojille. Lestijoen suulla sijainneesta Rauman satamasta kehittyi tärkeä kauppapaikka, jossa Kokkolan porvarit ostivat sisämaasta jokea pitkin kuljetettua tervaa. Sataman kautta kuljetettiin myös sahatavaraa ja turkiksia ulkomaille. Satamassa veistettiin myös aluksia talollisille sekä rannikkokaupunkien porvareille. Ensimmäisen ison sahan Raumankoskeen perusti Anders Roos vuonna 1797.[8] Sahasta on edelleen jäljellä kookas punatiilinen piippu ja tulipesä. Paikkaa kutsutaan vieläkin Sahanmäeksi.lähde?

Himanka kuului aluksi Pietarsaaren suurpitäjään, mutta siirtyi keskiajan lopulla osaksi Lohtajan pitäjää. Vuonna 1794 himankalaiset rakensivat oman, yhä käytössä olevan, kirkon Lestijoen rannalle.[8]

Kehittyminen kuntana (1846–2010)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himangasta tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1846 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1898.[8]

Kalajoen kaupungin osana (2010–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaristo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himangan saaristoon kuuluvat muun muassa Iso- ja Pikku-Mansikka, Somero sekä Laitapauha. Rautilan kylällä on Kuninkaankivi muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääelinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himangan alueen pääelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus sekä historiallisesti veneenrakennus. Suurin yksityinen työnantaja on Kensapuu Oy.

Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottaja-alueista.lähde?.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lakslooja eli lohilaatikko ja ohrarieska.[9]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahanmäellä sijaitsee Sautinkarin leirintäalue, missä järjestetään vuosittain kansainvälinen moottoripyöräilijöiden Kokko-treffen kokoontumisajo.

Kesäisin järjestetään Raumankarin markkinat.

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Himango
  5. ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  6. ↑ a b Uusitalo, Heikki: Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa Kaleva.plus. 29.4.2008. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 14.3.2009.
  7. ↑ a b c Rikkinen & Sihvo 1986, s. 50
  8. ↑ a b c Rikkinen & Sihvo 1986, s. 51
  9. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Himanka&oldid=21157637”