Oulujoki (Suomen entinen kunta)
| Oulujoki | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Oulu, Kempele, Tyrnävä ja Utajärvi |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Oulun lääni |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaa |
| Kuntanumero | 565 |
| Perustettu | 1865[1] |
| Liitetty | 1965 |
| – kuntiin |
Oulu Haukipudas Kempele Kiiminki Oulunsalo Tyrnävä Utajärvi Ylikiiminki |
| Pinta-ala |
km² [2] (1.1.1964) |
| – maa | 606,1 km² |
| Väkiluku |
4 881 [3] (31.12.1964) |
| – väestötiheys | 8,63 as./km² |
Oulujoki (vuoteen 1910 Oulun maalaiskunta[4]) oli Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Oulun maalaiskunnan kunnanvaltuusto päätti nimenmuutoksesta Oulujoeksi vuonna 1910.[5] Oulujoen naapurikunnat olivat Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu, Tyrnävä, Utajärvi ja Ylikiiminki.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oulujoen kunnan sijainti Oulun kaupungin lähellä ja myös Oulujoen varrella vaikuttivat elinkeinoelämään ja sivistysoloihin. Kunnan tärkeimmät elinkeinot olivat maanviljely, kalastus, tervan kuljetus ja matkailu. Maalaiskunnassa oli myös teollisuutta: muun muassa Toppilan höyrysaha perustettiin sinä aikana, kun Toppilan alue kuului Oulun maalaiskuntaan.[6]
Oulujoen kunnallisten toimintojen keskus oli vuokratila Oulunsuun pirtillä vuoteen 1941 saakka. Sen jälkeen Oulujoen kunnantoimisto oli Oulun kaupungissa. Oulujoelle ei omaa kunnantaloa koskaan rakennettu. Viktor J. Sucksdorffin suunnittelema Oulujoen kirkko on vuodelta 1908.[6]
Oulun maalaiskunnan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa jo vuonna 1873. Koululaitos laajentui seuraavina vuosina Suomessa voimaan tulleen oppivelvollisuuden myötä. Jos kansankoulun jälkeen tahtoi opiskella lisää, seuraava vaihe oli oppikoulu. Oulussa oli neljä suomenkielistä oppikoulua 1900-luvun alussa. Kunnan asukkaat olivat paremmassa asemassa kuin muiden maalaiskuntien asukkaat, koska Oulujoki sijaitsi lähellä Oulun kaupunkia.[6]
Kuntaliitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oulujoen kunta esitti Oulun kaupunkiin liittymiselle ehtoja. Kaupungin tulisi vastata Oulujoen veloista, ja otettava lakkautettavan kunnan työntekijät palvelukseensa. Oulujoen kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen vuonna 1963. Oulujoen kunta lakkautettiin vuoden 1965 alusta lukien. Kunnan alue jaettiin Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon, Tyrnävän, Utajärven ja Ylikiimingin kesken. Selvästi suurimmasta osasta oulujokelaisia tuli liitoksen myötä oululaisia, vaikka maa-alueista suurempi osa liitettiinkin muihin kuntiin.[5]
Oulujoen kunta takaisin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2006 eräät vaikuttajat Paavo Vasalan johdolla halusivat irrottaa Oulujoen jälleen omaksi kunnakseen mahdollisesti matalamman veroäyrin toivossa.[1] Maanomistajien ja Oulun kaupungin välillä on myös linjaerimielisyyksiä siitä, millä tavoin kaupunki toteuttaa Oulujoen varteen tonttikaavoitusta asuntoaluekäyttöön.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Oulujoen taajamat olivat kirkonkylä (608 asukasta 3,3 neliökilometrillä) ja Oulunlahti (711 asukasta 2,8 neliökilometrillä). Kummastakin taajamasta osa sijaitsi Oulun puolella, ja Oulun keskustan taajamasta osa sijaitsi puolestaan Oulujoen puolella.[7]
Kylät ja alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alla on luettelo Oulujoen kuntaan kuuluvista kylistä ja alueista.
Alueliitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oulujoesta liitettiin useita kyliä ja alueita kunnan olemassaolon aikana Oulun kaupunkiin. Viimeiset kylät ja alueet liitettiin kunnan lakkautumisen yhteydessä vuoden 1965 alussa. Suurin osa viimeisistä kylistä ja alueista liitettiin Ouluun, ja muut naapurikuntiin, kuten esimerkiksi Juurussuon kylä ja Limingan Tupoksen kylässä sijannut alueosa Kempeleen kuntaan.[8][9]. Paikan nimen yhteydessä on suluissa mahdollinen tieto milloin se on liitetty Oulun kaupunkiin tai muuhun kuntaan tai muu tärkeä informaatio. Suurin osa listassa olevista paikan nimistä ovat nykyisiä Oulun kaupunginosia tai niiden Oulujoen kunnan aikainen paikan nimi on vakiintunut toiseksi, kuten esimerkiksi Koskelankylä-niminen kylä sijaitsi alueella, joka nykyään tunnetaan Koskelan kaupunginosana.
Oulujokeen kuuluneita kyliä ja alueita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alalaanila (liitettiin Ouluun vuonna 1911 [6])
- Erkkola (liitettiin Ouluun vuonna 1947[6])
- Haapalehto (liitettiin Ouluun vuonna 1961[6])
- Hintta (liitettiin Ouluun vuonna 1938[6])
- Juurussuo (liitettiin suurimmalta osin Kempeleen kuntaan vuoden 1965 alussa[8])
- Kastelli (liitettiin Ouluun vuonna 1947[6])
- Kirkonkylä (nykyinen Oulun Kirkkokankaan kaupunginosa)
- Kiviniemi
- Korpi eli nykyinen Korvenkylä
- Koskelankylä (liitettiin Ouluun vuonna 1938[6])
- Kurkela (liitettiin Ouluun vuonna 1924[6])
- Laanila (liitettiin Ouluun vuonna 1938[6])
- Lapinkangas
- Maikkula[6]
- Madekoski
- Myllyoja (liitettiin Ouluun vuonna 1961[6])
- Oulunsuu
- Oulunlahti (Kiviniemen kylään kuulunut osa-alue, joka määriteltiin Tilastokeskuksen tilastolliseksi taajamaksi[7])
- Pikkarala
- Sanginjoki (Sankijoki)
- Sanginsuu
- Toppila (liitettiin Ouluun vuonna 1916[6])
- Tuira (liitettiin Ouluun vuonna 1892[6])
Kunnassa syntyneitä tai vaikuttaneita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bjarne Bützow, metsäneuvos[10]
- Matti Fält, jääkäri ja puuseppä
- Matti Hoikka, poliitikko[11]
- Yrjö Kallinen, poliitikko ja kansanvalistaja[12]
- Aino Kassinen, selvänäkijä
- Yrjö Koivukari, toimittaja, kirjailija ja opettaja
- Juhana Kokko, kirjailija ja opettaja
- Ilmari Mustonen, diplomi-insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Matti Herman Palomaa, kemian tutkija
- Erkki Raappana, jääkärikenraalimajuri
- Hilja Riipinen, kansanedustaja
- Tauno Tönning, rakennusyrittäjä
- Martti Viitanen, poliitikko ja maaherra
- Olavi Voittonen, Oulujoen pitkäaikainen pappi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Paavo Vasala: Oulujoesta itsenäinen kunta. Kaleva, 17.6.2006, s. 9. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2008.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1964 (PDF) (sivu 24) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1964 (PDF) (sivu 23) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Kuntahallinnon vaiheet Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan ELY. 10.6.2010. Viitattu 4.7.2012.
- ↑ a b Tervonen, Antero: Oulujokisten sata vuotta, s. 15, 236. Oulu: Oulujoki-seura ry, Oulun kaupunki ja seurakunnat, 1999. ISBN 952-91-1630-6
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Isoniemi, Petri: Oulujokisarja, osa 7: Oulujoen kunnasta tuli osa Oulua Munoulu.fi. 18.9.2021. Viitattu 15.5.2022.
- ↑ a b Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 34. Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4
- ↑ Yhdeksän kunnan yhteinen kylä aiotaan yhdistää Liminkaan. Helsingin Sanomat, 27.4.1967, nro 94, s. 24. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 1.2.2024.
- ↑ Kuka kukin on 1954, s. 84. Viitattu 15.5.2022.
- ↑ Matti Hoikka Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.4.2023.
- ↑ Yrjö Kallinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Oulun palot | |
|---|---|
| Merenkulku | |
| Teollisuuden historia | |
| Kuntaliitokset | |
| Katso myös |
| ||||||||||