Alavieska

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alavieska
Alavieska.vaakuna.svg Alavieska.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.alavieska.fi
Sijainti 64°09′55″N, 024°18′25″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Ylivieskan seutukunta
Perustettu 1879
Kokonaispinta-ala 253,02 km²
276:nneksi suurin 2015 [1]
– maa 251,36 km²
– sisävesi 1,66 km²
Väkiluku 2 690
244:nneksi suurin 28.2.2015 [2]
väestötiheys 10,70 as/km² (28.2.2015)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 20,0 %
– 15–64-v. 59,8 %
– yli 64-v. 20,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 21,5 %
35:nneksi suurin 2015 [4]
Kunnanjohtaja Olli Ikonen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • Vas.
 • KD

14
4
1
1
1

Alavieska on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 690 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 253,02 km², josta 1,66 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,7 asukasta/km². Alavieskan naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.

Alavieskassa toimii evankelisluterilainen Alavieskan seurakunta[6] ja urheiluseura Alavieskan Viri.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavieskan kirkko ennen vuotta 1916.

Alavieskan seudulla on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty muun muassa Takkulan ja Naamakankaan alueelta. Lisäksi kunnan alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä, kuten kirveitä ja talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat väistyä vasta keskiajan lopulla yläsatakuntalaisten ja hämäläisten erämiesten tieltä. Seutu kuului aluksi Salon ja vuodesta 1540 alkaen Kalajoen seurakuntaan. Perimätiedon mukaan seudun ensimmäiset vakinaiset asukkaat olivat Jotunin eli Jutilan veljekset, jotka tulivat alueelle Kalajoen ankaraa kirkkoherraa pakoon. Jutila onkin Alalan ja Vuotilan ohella Alavieskan vanhimpia taloja. Vuonna 1548 seudulla oli jo 12 taloa.[7]

Alavieskaan perustettiin 1733 Kalajoen saarnahuonekunnaksi ja 1782 se sai kappelin oikeudet. Seurakunta itsenäistyi lopullisesti vasta 1870. Alavieskan kunta oli perustettu jo 1866. Asukkaat saivat toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Lisäksi poltettiin tervaa ja valmistettiin salpietaria ja potaskaa. 1800-luvun alkupuolella Alavieskanjärvi kuivatettiin peltoalan lisäämiseksi. Kuivatuskanavan rakentaminen Alavieskanjärvestä Kalajokeen oli hyvin työlästä maaston kallioisuuden vuoksi.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Alavieskan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 990
1985
  
3 040
1990
  
3 072
1995
  
3 051
2000
  
2 940
2005
  
2 854
2010
  
2 770
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavieska on tyypillistä Pohjanmaan lakeutta, jossa korkeuserot pysyttelevät 5–10 metrissä. Vain kunnan itäosassa maasto on hieman vaihtelevampaa. Kallioperä on pääasiassa liuskeita, kvartsi- ja granodioriitteja sekä muita syväkiviä. Kallioperässä on myös pieniä määriä jalometalleja. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja turve, jotka peittävät varsinkin kunnan reuna-alueita. Savea, hiesua ja hietaa on Kalajoki- ja Talusjokilaaksossa, mutta sen sijaan soraa ja hiekkaa on kunnassa hyvin vähän.[7]

Alavieskan päävesistö on kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava Kalajoki. Kalajokeen laskee Alavieskassa kaksi sivujokea, Kähtävänoja ja Jukulaisoja. Kunnan pohjoisosa kuuluu Pyhäjokeen laskevaan Talusjoen vesistöalueeseen. Järviä kunnassa ei ole lainkaan.

Metsät peittävät yli puolet Alavieskan maa-alasta. Soita, pääasiassa rämeitä, on paljon. Suurimpia soita ovat Sivakkaneva, Aittoneva ja Koiraneva, jotka on reunaosiltaan paikoin kuivattu.[7]

Pääelinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavieska on elinkeinoluonteeltaan perinteinen maatalouspitäjä, mutta nykyisin (lähinnä) puu- ja metalliteollisuus sekä erilaiset palvelut työllistävät jo 80 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä.

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavieskassa on kuusi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[9]

Kulmakuntia ovat lisäksi Jukulainen ja Saarenkylä.

Kuuluisia alavieskalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2015.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 28.2.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.3.2015.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 25.11.2014. Verohallinto. Viitattu 12.4.2015.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 3.1.2013.
  6. Alavieskan seurakunta Viitattu 28.12.2009.
  7. a b c d Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 30. Porvoo: WS, 1967.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.