Lappalaiset

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Lappalainen)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo väestöryhmästä. Muista merkityksistä katso Lappalainen (sukunimi).
Muun muassa maanviljelyn ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan suomalaisiin samaistetun väestön asuinseuduista keskiajan alussa noin vuonna 1150. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua pyyntiväestöä, joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.

Lappalaiset-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin keskiajalta lähtien, sisä-Suomen ja yleisemmin Fennoskandian maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä. Näitä lappalaisia on asunut jopa eteläisessä Suomessa ja Ruotsissa havumetsävyöhykkeen etelärajalla asti. Nimitys lappalaiset on perinteisesti yhdistetty saamelaisiin. Nykyisinkin saamelaisia kutsutaan joskus lappalaisiksi, vaikka monet pitävät nimitystä loukkaavana. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kansanperinteen ja vanhojen kirjallisten lähteiden tuntemilla lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan saamelaisten esi-isiin. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä ”lappalaiset” oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. Kysymys on kuitenkin mutkikas, sillä saamen kieleen palautuvaa paikannimistöä voidaan toisaalta osoittaa Etelä-Suomestakin. Myös saamen kielestä peräisin olevia lainasanoja on Ante Aikion tutkimusten mukaan Oulujoen eteläpuolella puhutuissa suomen murteissa suuri määrä todistamassa saamen kielen ja saamelaisten läsnäolosta Keski- ja Etelä-Suomessa. Lappi/lappalaiset on ainoa nimitys, joka on Suomessa riittävän laajalti tunnettu sopiakseen muinaisten saamelaisten nimitykseksi. Sanan merkityksen hämärtyminen liittyneekin vasta siihen aikatasoon, kun suomalaisheimot keskiajalla levisivät pohjoiseen päin assimiloiden itseensä näitä lappalaisia.

Sana Lappi saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan terän syrjää kutsuttiin lappeeksi. Syrjäinen Lappi oli keskeisen rintamaan vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua erämaiksi niitä Lapin alueita, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta. Sanat lappi ja lappea eivät kuitenkaan ole minkäänlaisessa luonnollisessa johtosuhteessa toisiinsa - suomen kielessä ei ole johdinaineksia, joiden perusteella sanat voisivat liittyä toisiinsa. Siksi onkin perusteltu lappi-sanan ja nimityksen skandinaavista laina-alkuperää (< muinaisruotsin lappir, joka olisi puolestaan käännös saamelaisten harvinaisesta omakielisestä nimityksestä).[1]

Ruotsissa sanaa Lapp on puolestaan pidetty lainana suomesta, joten väittämä skandinaavisesta alkuperästä on kyseenalainen.[2]

Eri karjalaisryhmät ovat käyttäneet lappalaiset-nimitystä sekä itsestään että toisistaan. Esimerkiksi Itä-Karjalassa pohjoisempana asuvia ihmisryhmiä on nimitetty lappalaisiksi aivan viime aikoinakin, vaikka nämä eivät saamelaisia olekaan. Samoin Suomessa Etelä-Karjalan Lappeen kihlakunnan asukkaiden oma perinteinen nimitys on lappalaiset, jota myös naapurit ovat käyttäneet[3] Idässä esimerkiksi lyydiläiset kutsuvat pohjoispuolellaan asuvia eteläkarjalaisia lappalaisiksi.[4] Vienalaiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä Tulilappi, ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin ”tulilappalaisina”. Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan.

Maanviljelyn yleistyessä nykyisen saamelaisalueen eteläpuolella asuvat lappalaiset sulautuivat vähitellen muuhun väestöön. Muutamat Etelä-Suomen paikannimet (esimerkiksi Lappi, Lapinniemi ja Lapinjärvi) viittaavat eteläisiin lappalaisiin. Saamelaisperäisiä paikannimiä tavataan lähes koko Suomessa, mutta ne lisääntyvät pohjoisemmaksi mentäessä.[5]

Suomen lappalaisväestön on kartoittanut viimeksi Lapin komitea 1940-luvun lopussa, ja kukin yksilö sijoitettiin komiteanmietinnön liitteenä olevaan karttaan. Tiedot kerättiin yleensä seurakunnittain, joissa kirkkoherra laati luettelon seurakuntansa lappalaisista. Saamelaisalueella lappalaiset-nimitystä pidettiin halveksivana, ja sen tilalle tuli nimitys saamelaiset, jolla tarkoitettiin samaa väestöä kuin komiteatyössä kartoitettua. Vuoden 1952 mietinnössään Lapin komitea käyttää kuitenkin jo nimitystä saamelaiset. Suomen saamelaisväestö selvitettiin sitten monipuolisesti 1960-luvun alussa, ja tämän selvityksen pohjalta on syntynyt nykyisten saamelaiskäräjävaalien äänestysluettelo. Kun nimitys lappalaiset jäi ikään kuin vapaaksi, monet Inarin ja Enontekiön suomalaissukujen jäsenet alkoivat kutsua itseään lappalaisiksi.lähde?

Nimitystä lappalaiset ei pidä käyttää Lapin nykymaakunnan alueella asuvista tai sieltä kotoisin olevista (suomalaisista) henkilöistä, vaan oikea termi heistä on lappilaiset.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Häkkinen, Jaakko 2008: Keitä olivat lappalaiset? http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html
  2. Hellquist, E. 1922. Svensk Etymologisk Ordbok: http://runeberg.org/svetym/0485.html
  3. ; Kantonen Marja 1993, Lappeen murretta. Suomen kielen näytteitä 36. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki, sivu 37:5
  4. http://www.tie.to/lyydit/lintukoto.html
  5. Heikkola, Leena: Lapin historia. s. 13. Lapin lääninhallitus - Lapin Maakuntaliitto, 1982. ISBN 951-99371-8-8.