Skandinaaviset kielet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan.

Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä. Skandinaavisia kieliä ovat islannin kieli, fäärin kieli, norjan kieli, tanskan kieli ja ruotsin kieli. Norni, jota puhuttiin aikaisemmin Skotlannin rannikolla ja saaristoissa, on kuollut.

Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa.

Germaanit elivät alun perin Etelä-Skandinaviassa. Indo­eurooppalaisesta kantakielestä erottui vähitellen vuoteen 500 eaa. mennessä kanta­germaaninen kieli, josta skandinavian kielet ja muut germaaniset kielet erkanivat ensimmäisellä vuosituhannella jaa.

Kieli syntyi yhtenäisen pohjoisen pronssikauden kulttuurin (arviolta 1700 eaa. – 600 eaa.) keskuudessa. Noin vuodesta 850 eaa. alkaen ilmasto viileni ja osa kansasta siirtyi Saksaan ja Alankomaihin. Näin germaaniheimot saivat alkunsa ja tästä syystä saksa ja hollanti ovat ruotsia osaavan osittain ymmärrettävissä. Skandinaviaan jääneistä germaaneista polveutuvat Skandinavian nykyiset asukkaat.

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.