Saamelaiskäräjät (Suomi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Inariin vuonna 2012 valmistunut Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, jossa Saamelaiskäräjät toimii.
Outi Pieskin taideteos Eatnu, eadni, eana - Virta, emo, maa saamelaiskäräjien istuntosalin seinällä Sajoksessa.

Saamelaiskäräjät (pohjoissaameksi Sámediggi, koltansaameksi Sääʹmteʹǧǧ ja inarinsaameksi Sämitigge) on saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin, joka on perustettu vuonna 1996. Sitä edelsi Saamelaisvaltuuskunta, joka perustettiin 1973. Saamelaisvaltuuskunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Reidar Suomenrinne. Saamelaisvaltuuskunta oli Pohjoismaiden ensimmäinen saamelaisten poliittinen elin.[1]

Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Käräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat.[2] Käräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja tehtäviinsä kuuluvissa asioissa.[2] Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa elin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa. Saamelaiskäräjät päättää kulttuuri-, oppimateriaali- sekä sosiaali- ja terveysmäärärahoista noin miljoonan euron arvosta.

Saamelaiskäräjillä on 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi.[2] Saamelaiskäräjien puheenjohtaja johtaa käräjien poliittista toimintaa ja edustaa Suomen saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Puheenjohtajana toimi vuosina 1996–2008 Pekka Aikio ja vuodesta 2008 alkaen Klemetti Näkkäläjärvi.[3] Keväällä 2015 puheenjohtajaksi valittiin Tiina Sanila-Aikio. Puheenjohtaja toimii tehtävässään päätoimisesti.

Vuonna 2013 oikeusministeriön asettama työryhmä tutki saamelaiskäräjistä annetun, lähes 20 vuotta vanhan lain muutostarpeita. Se esitti saamelaiskäräjien äänioikeuden yhteydessä saamelaisen määritelmän muuttamista.[4] Tämä kohta lakiehdotuksessa on herättänyt runsaasti keskustelua.[5]

Lakiuudistus velvoittaisi viranomaiset neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa entistä enemmän. Muita työryhmän ehdottamia uudistuksia ovat käräjien jäsenmäärän nostaminen sekä hallituksen puheenjohtajan ja käräjien puheenjohtajan tehtävien eriyttäminen.[4] Lakimuutosehdotus kaatui Eduskunnassa keväällä 2015.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi vuonna 2015 93 uutta äänestäjää saamelaisiksi Saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti. Saamelaiskäräjät oli hylännyt henkeä 182 vaaliluetteloista ja he olivat tehneet valituksen.[6] Saamelaiskäräjien hallitus protestoi uusia äänioikeutettuja vastaan ja päätti järjestää uudet vaalit ilman heitä,[7] Korkein hallinto-oikeus kuitenkin esti tämän.[8] Osa valituista edustajista piti tämän vuoksi 2016 kokoontuneita käräjiä laittomana.[9]

Saamelaisuuden epääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaiskäräjävaalien äänikuningatar Anu Avaskarin mukaan käräjillä eräät saamelaiset syrjivät toisia saamelaisia epäämällä näiltä saamelaisen statuksen. Esimerkiksi vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä saanut Kari Kyrö pääsi vaaliluetteloon vain Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Klemetti Näkkäläjärvi erosi käräjiltä ja sanoi KHO:n pilanneen käräjät päästämällä sen jäseniksi lantalaisia. Hän sanoi päätöksen olevan rasismia. Toisaalta KHO on evännyt saamelaisstatuksen joiltain valittajilta.[10] Vuonna 2019 saamelaiskäräjien hallitus vaati kolmen korkeimman hallinto-oikeuden antaman saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ottamista koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamista sillä perusteella, että tulkinta päätöksissä ei olisi "perustunut kohtuullisiin ja objektiivisiin perusteisiin erityisesti siltä osin kuin päätöksissä oli turvauduttu objektiivisten kriteerien sijaan kokonaisarviointiin". Korkein hallinto-oikeus katsoi, "että se ei ollut kokonaisarviointia tehdessään syrjäyttänyt laissa mainittuja objektiivisia kriteerejä". KHO piti esitettyä käsitystä myös "varsin yksioikoisena".[11] YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan korkein hallinto-oikeus loukkasi saamelaisten itsemääräämisoikeutta, kun se hyväksyi vuonna 2015 Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 93 sellaista henkilöä, jotka Saamelaiskäräjät oli hylännyt aiemmin. Komitea painotti ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Ihmisoikeuskomitea suositteli, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Lisäksi komitea suosittelee, että Suomen valtio ryhtyy toimiin, joilla estetään vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. [12] Korkein hallinto-oikeus huomautti päätöksessään, että "Ihmisoikeuskomitea toteaa, että sen näkemykset perustuvat pelkästään siihen informaatioon, mitä asianosaiset ovat asiassa esittäneet. Tämä informaatio on ollut yksipuolista ja monissa tapauksissa tosiasioita vastaamatonta."[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saamelaiskäräjät – Saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin 27.4.2012. Inari: Saamelaiskäräjät. Viitattu 12.11.2013.
  2. a b c Laki saamelaiskäräjistä Finlex. Viitattu 12.11.2013.
  3. Helsingin Sanomat 10.2.2008
  4. a b Kasvaminen saamelaiseksi korostuu – ministeriön työryhmä täsmentäisi saamelaisen määritelmää Lapin Kansa. 30.10.2013. Viitattu 16.11.2013.
  5. Anu Avaskari: Inarinsaamelaisten oikeusturva vaarantuu Inarilainen. 6.11.2013. Viitattu 16.11.2013.
  6. https://yle.fi/uutiset/3-8341788
  7. https://yle.fi/uutiset/3-8466048
  8. https://yle.fi/uutiset/3-8590900
  9. https://yle.fi/uutiset/3-8695940
  10. ME SORTAJAT (sivut 31-34 (26-35), 8/2017.) Suomen Kuvalehti. 24.2.2017.
  11. a b KHO:2019:90 - Korkein hallinto-oikeus www.kho.fi. Viitattu 1.10.2019.
  12. YK:n ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta Yle Uutiset. Viitattu 1.10.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saamelaiskäräjät.
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.