Kuolansuomalaiset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuolansuomalaiset eli muurmanninsuomalaiset ovat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaisia. Suomalaiset uudisasukkaat saapuivat Jäämeren rannalle 1860-luvulla. Suurin osa heistä sai elantonsa kalastuksesta, mutta myös Murmanskin edeltäjän Romanov-na-Murmanin perustaminen vuonna 1916 Muurmannin radan valmistuttua antoi työtä. Osa heistä muutti Petsamoon kun alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 1920.

Muurmannin rannikon suomalaisasutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muurmannin rannikolla Kuolanvuonon länsipuolella asui Muotka-, Saita-, Uura- eli Orja-, ja Kuolanvuonon varsilla yli 4 000 henkeä käsittävä kuolansuomalainen kalastajaväestö. He muodostivat lähes neljänneksen koko Kuolan niemimaan väestöstä 1914 ennen Muurmannin radan rakennustöiden alkua. Venäläisen tilaston mukaan suomalaisia oli vuoden 1897 väestönlaskennan perusteella 1 276 henkeä, mutta tuon ajan venäläisen käytännön mukaan kaikki jotka puhuivat venäjää laskettiin venäläisiksi. Samoin toinen venäläinen tilasto antaa kuolansuomalaisten lukumääräksi 2 793 henkeä, 19 prosenttia seudun kokonaisväestöstä vuonna 1915, mutta tässä on noudatettu samaa käytäntöä kuin vuoden 1897 väestönlaskennassa eli venäjää puhuvat on laskettu venäläisiksi.

Tuulomajoen ja Turjan suomalaisasutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näiden lisäksi kuolansuomalaisia asui Tuulomajokivarren suomalaiskylissä sekä yhdessä karjalaisten ja venäläisten pomorien kanssa sekaisin Terin rannan kalastajakylissä Kuolan niemimaan etelärannalla Kantalahden itäpuolella. Näitä Terin eli Turjan rannan (Kannanlahden rannan) suomalais-karjalaisia kyliä olivat Kolvitsa, Porjalahti, Umpi (Umba), Metsäkylä (Lesnoi), Petrajoki (Olenitsa), Suolajoki (Salnitsa), Kaskiranta (Kaskaranta) ja Varsuga (Varsukka). Viimeksi mainitussa asui myös pomoreita.

Kun mukaan lasketaan Petsamon alueen suomalaisväestö, yli 1 400 henkeä, asui Kuolan niemimaalla Arkangelin kuvernementissa miltei 6 500 kuolansuomalaista. Näiden lisäksi pitää lukuun laskea lisää miltei 1 000 Norjan puolelta 1860-luvulla muuttanutta suomalaiset sukujuuret omaavaa kveeniä, jotka asettuivat Muurmannin länsipuolelle Vaitolahteen ja Tsipnavolakiin eli Sabbenjargaan (Tsipniemeen) Kalastajasaarennolla.

Kuolansuomalaisuus nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvun Stalinin vainoissa sadat kuolivat vajaan vuosikymmenen aikana teloituspaikoilla, vankiloissa ja leireillä. Loput 4 334 henkeä pakkosiirrettiin 1940 talvisodan aikaan Suomelta vallatulle Karjalankannakselle, jonne tarvittiin väestöä. Jatkosodan aikana Neuvostoliitto "evakuoi" väestön sisemmälle Venäjälle, josta myöhemmin osa on palannut Karjalan tasavaltaan. Nykyisinmilloin? Kuolan niemimaan suomalaisia on kielitaitoisina jäljellä vain parikymmentä, lähes kaikki iäkkäitä vanhuksia. Jokseenkin kaikki nuorempien sukupolvien edustajat Kuolassa ovat venäläistyneet ja suuri osa heistä asuu Murmanskissa.

Tunnetuimpia kuolansuomalaisia ovat kirjailija ja taidemaalari Sven Lokka Ylä-Tuulomasta ja arkkitehti Hugo Hulkko Jyrkkinästä. Murmanskissa on toiminut 1990-luvun alusta asti suomalaisten evankelis-luterilainen seurakunta, jonka jäsenistö on osin muurmanninsuomalaisten osin inkeriläisten jälkeläisiä.

Kuolansuomalaisia kyliä ennen 1930-lukua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petsamo, Muotka, Pummanki, Kervana, Vaitolahti, Sebuska, Tsipnavolak, Valaslahti, Läätsi virall. Litsa, Kakkari, Kassivuono, Aaravuono (Areskuba), Vitsama, Vievka, Uura (Urakuba), Saanivuono, Kiltinä (Keldin), Saitavuono, Torossaari, Lapinmukka (Filmansky), Stolbova, Valkeakivi (Bieloi), Launa, Rosta, Likalahti, Грязная губа, Tyyvä, Uoljoki (Zarubiha), Päiväjärvi (Tuuloma), Jyrkkinä, Vosmus, Ristikenttä, Hulkko, Lutto, Nivankylä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sven Lokka: Missä on muuttolinnun kotimaa (Uuran kylän vaiheet)
  • O.V.Itkonen: Maanpakolaisen muistelmia
  • Robert Kolehmainen: Toivottu ja ei-toivottu suomalaisuus Carelia No 2/2003