O. V. Itkonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Otto Vilhelm (O.V.) Itkonen (13. tammikuuta 1889 Kuopio2. helmikuuta 1967 Rovaniemi) oli suomalainen kirjailija, joka työskenteli elämänsä aikana myös työnjohtajana, kielenkääntäjänä, kalastajana, kullankaivajana ja helmenpyytäjänä.

Itkosen vanhemmat olivat sähkölaitoksen johtaja Otto Itkonen ja Vilhelmiina Itkonen. Hän kävi oppikoulua Helsingissä ja Pietarissa.

Suomen sisällissodan jälkeen punaisten puolella oikeusistuimen sihteerinä toiminut Itkonen pakeni Venäjälle jossa hän toimi virkailijana Arkangelissa ja kuului myös Muurmannin legioonaan. Itkonen oli 1919 punaisten suksijoukon mukana ajamassa K. M. Walleniuksen retkikunnan joukkoja pois Petsamosta ja hän ehti toimia myös Muurmanskissa Suomen konsulina toimineen Eero Lampion apulaisena. Itkonen palasi Suomeen 1920 paettuaan vankilasta Vienan Kemissä ja julkaisi 1920-luvulla kolme muistelmateosta maanpakolaisvuosiltaan.

Itkonen ryhtyi myöhemmin kullankaivajaksi ja kaivoi kultaa 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla Tankavaarassa. Hän perusti myös Suomen Mineraali Oy -nimisen yrityksen.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muurmannin suomalainen legioona. Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta, Helsinki 1927
  • Maanpakolaisen muistelmia. WSOY 1928
  • Sankareita, sotavankeja, seikkailijoita. WSOY 1929
  • Johannes Messenius: Suomen Riimi-Kronikka. Esihistoriallinen osa, suomentanut ja kustantanut O. V. Itkonen. Helsinki 1932

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.