Tankavaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyttysistä varoittava epävirallinen liikennemerkki Tankavaarassa.

Tankavaara eli Tankavaaran Kultakylä on kylä valtatien 4 /E75 varressa Sodankylässä, Sodankylän ja Ivalon välillä, noin 90 kilometriä pohjoiseen Sodankylän keskustasta. Tankavaarassa toimivat Tankavaaran Kultamuseo ja ravintola Wanha Waskoolimies majoituspalveluineen.

Tankavaara sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston kainalossa ja alueella on Tankavaaran entinen luontokeskus, joka nykyisin toimii kokouskeskuksena. Tankavaaran maastossa on neljä erilaista retkeilypolkua, jotka kulkevat Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Iso ja Pieni Tankavaara ovat myös vaaroja muutama kilometri kylästä itään. Korkein huippu, Jorpulipää, kohoaa 470 metriin merenpinnasta.

Kultamuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultamuseon esineistöä.

Kultamuseo on yksi Suomen ammatillisesti hoidetuista erikoismuseoista. Museo toimii Sodankylän Tankavaarassa naapureinaan Tankavaaran Kultakylä ja Tankavaaran entinen luontokeskus. Vuonna 1973 perustettu Kultamuseo tutkii ja tallentaa Suomen kullankaivun historiaa sekä esittelee maailman kullanhuuhdontaperinnettä Golden World -osastollaan. Lisäksi museolla on laaja kivi- ja mineraalinäyttely entisessä Oy Lapin Kulta Ab:n päärakennuksessa, Härkäselässä. Museoon liittyy kesäisin myös ulkomuseoalue sekä kullanhuuhdontapaikka. Talvella kultaa voi huuhtoa Kultamuseossa tätä varten rakennetuissa sisäaltaissa. Museon omistaa ja sitä hallinnoi yksityinen Kultamuseosäätiö. Museo kuuluu valtionavun piiriin. Vuosittain museossa vierailee noin 20 000 matkailijaa.

Kultamuseon pihaa koristaa pronssinen, lähes kolmemetrinen vaskaajapatsas. Patsaan on lahjoittanut Lapinkullan Ystävät ry, ja se paljastettiin Kultamuseon 20-vuotisjuhlassa vuonna 1993. Patsaan on tehnyt taiteilija Ensio Seppänen, ja se on kunnianosoitus "elinkautisten" kullankaivajien työlle. Vuonna 2013 Kultamuseo täytti 40 vuotta.[1]

Kultasymposium[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultamuseossa järjestetään vuosittain poikkitieteellinen Kultasymposium, joka paneutuu kultaan liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin.

Kullanhuuhdonnan SM-kisat ja MM-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultamuseon Tuki ry:n järjestämät Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa ovat yksi Lapin vanhimmista tapahtumista. Sen taustalla on Lapin kullanhuuhdonnan värikäs historia jo yli 140 vuoden takaa. Ensimmäisen kerran Tankavaarassa vaskattiin kilpaa vuonna 1974. Kullanhuuhdonnan SM-kisat ovat perusta myös kautta maailman levinneelle kilpailu- ja harrastustoiminnalle. Nykyään järjestetään yli kahdessakymmenessä maassa kansallisia mestaruuskilpailuja sekä lukemattomia pienempiä tapahtumia.

Vuonna 1977 Tankavaarasta alkunsa saanut MM-kisaketju kiertää maailmaa jokavuotisena kullanhuuhtojien kohtaamispaikkana. Viimeksi Kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskisat järjestettiin Suomessa vuonna 2006. Maailmanmestaruuskisat järjestettiin edellisen kerran Tankavaarassa elokuussa 2019.[2][3]

Tankavaaran Kultakylän ravintola Wanha Waskoolimies ja majoituspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin Kultaryntäyksen henkeen sisustettu ravintola on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Ravintola on tunnettu esimerkiksi kullankaivajan hampurilaisesta. Vuonna 2018 Wanha Waskoolimies oli Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! -ohjelman neljännen tuotantokauden päätösjaksossa.

Ravintolan yhteydessä on majoitusta: vaatimattomat Kullankaivajain mökit on rakennettu 1970-luvulla, Korundi-huoneistot 1980-luvulla ja vuonna 2019 on valmistunut Kultaränni-hotellihuoneita[4]. Alueella on myös caravan-autopaikkoja sekä telttapaikkoja.

Kultakylän ravintola vastaa myös entisen Tankavaaran luontokeskuksen tiloissa sijaitsevan Tankavaara Wild -kokouskeskuksen kokous- ja catering-palveluista.

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultakylän alueelle valmistui vuonna 1997 matkailijoiden kuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie, joka sai nimekseen Pohjois-Suomen Kaivosrautatie Oy. Rautatie kiersi Kultakylän ympäri ja ylitti kahdesti aluetta halkovan Hopiaojan. Rautatien raideleveys oli 600 mm ja kokonaispituus 1 600 metriä. Rautatien toiminta hiipui 2010-luvulle tultaessa, ja se purettiin. Kalusto siirrettiin 2014 pääosin Robert Sands Järnvägille Alaveteliin.[5][6]

Tankavaaran luontopolut Urho Kekkosen kansallispuistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tankavaarassa on neljä merkittyä ympyräreittiä retkeilijöille.[7] Luontopolut lähtevät entisen luontokeskuksen pihasta, jota ennen on Urho Kekkosen kansallispuiston ja Kultamuseon yhteinen parkkipaikka.

  • Urpiaisen lenkki on kilometrin mittainen esteetön, sorastettu luontopolku, joka kiertää Tankavaaran lähimaaston. Reitti on kuljettavissa myös lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla avustajan kanssa.
  • Koppelon lenkki (3 km) on hieman pidempi lenkki, joka kiertelee Tankavaaran kynttiläkuusikossa. Koppelon lenkillä on tulentekopaikka, kota ja kuivakäymälä.
  • Kuukkelilenkki (6 km) johdattaa kulkijan kuusikoitten kautta Pikku-Tankavaaran laelle, josta voi ihailla näköaloja Nattastuntureille, ympäröiville aapasoille ja Saariselän suurtuntureille. Reitti palaa lähtöpisteeseen Tankasuon halki. Kuukkelilenkillä on kaksi tulentekopaikkaa, kota ja kuivakäymälä.
  • Geologinen polku (7 km) tutustuttaa sinut alueen geologiaan, kallioperään, jääkauden jälkiin ja pinnanmuotoihin. Alkumatkan kuljet metsämaastossa nousten pikkuhiljaa Jorpulipään rinteelle. Taukopaikka sijaitsee luonnonkauniin Koiranjuomalammen rannalla. Sieltä polku jatkuu rinnesuolle, ja loppumatka kuljetaan Kuukkelilenkkiä pitkin. Polku kierretään myötäpäivään. Geologisen polun varrella on laavu, kaksi tulentekopaikkaa, kota ja kuivakäymälät laavun sekä kodan yhteydessä.

Tankavaaran luontokeskus on nykyisin matkailukäytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tankavaaran Kultakylän matkailuyrittäjä tarjoaa luontoaktiviteetteja ja kokouspalveluita entisen Tankavaaran luontokeskuksen tiloissa.

Urho Kekkosen kansallispuisto oli perustettu 1983 ja opastuskeskukset päätettiin tuolloin rakentaa jokaiselle kansallispuiston kunnalle. Ensimmäisenä valmistui Pohjois-Sodankylään opastuskeskus vuonna 1985. Tuolloisen Koilliskairan opastuskeskuksen nimi on vaihtunut myöhemmin monta kertaa: 1990-luvulla siitä tuli Koilliskairan luontokeskus ja 2015 nimi vaihdettiin Tankavaaran luontokeskukseksi.[8]

Vuonna 2019 Sodankylän kunnan teollisuus- ja liikekiinteistöistä vastaava Tähtikunta Oy osti Tankavaaran luontokeskuksen Metsähallituksen Luontopalveluilta.[9] Kunta vuokrasi luontokeskuskiinteistön Kultakylän matkailuyrittäjälle ja kiinteistön kutsumanimi on vaihtunut Tankavaara Wild - elämys- ja kokouskeskukseksi. [10] Kokouskeskus on vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin ja näyttely on avoinna tilauksesta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaesiintymä Tankavaaran alueelta löytyi 1930-luvulla, kun Purnumukan kylässä asuva Aslak Peltovuoma sai unessa tiedon alueen kultavarannoista.[11]

Tankavaara Lapin sodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisten vetäytyessä Lapin sodassa kohti pohjoista he viivyttivät perässä seuraavia suomalaisjoukkoja mm. Tankavaarassa, jossa käytiin verisiä taisteluja. Saksalaiset vetäytyivät Tankavaarasta suunnitelmallisesti 31. lokakuuta 1944 kohti Saariselkää.

Tankavaaran alueella on merkitty sotahistoriallinen polku (3 km), joka esittelee alueelle rakennetun suojavalliaseman rakenteita. Maastossa on vielä nähtävissä sodan aikana tehtyjä rakenteita ja polun alkuun on rakennettu maanpinnalle toisen maailmansodan ajan mallinen korsu, johon voi tutustua turvallisesti myös korsun sisällä. [12]

Tankavaara mediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2018 Tankavaarassa sijaitseva Wanha Waskoolimies -ravintola oli Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! -ohjelmassa.

Joulukuussa 2019 Kultakuume (Gold Rush) -sarjassa ilmestyi Tankavaaraan sijoittuva Gold Rush Suomi -sarja[13].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tankavaaran Kultamuseo täyttää 40 vuotta, Lapin Kansa, 17.7.2013
  2. Kullanhuuhdonnan MM2019 www.tankavaaragold.fi. Viitattu 24.6.2019.
  3. Maailman parhaimmat kullanhuuhtojat mittelevät Tankavaarassa – yli 400 kilpailijaa 21 maasta, Yle 5.8.2019
  4. Tankavaaran Kultakylään nousee uutta majoitusta Yle Uutiset. Viitattu 24.6.2019.
  5. Vaunut.org, kuva 94041: Veturikuljetus lähdössä kohti Alaveteliä vaunut.org.
  6. Vaunut.org: kalusto- ja kiskokuljetus lähdössä Tankavaarasta vaunut.org.
  7. Urho Kekkosen kansallispuiston reitit - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 24.6.2019.
  8. Koilliskairan luontokeskuksesta Tankavaaran luontokeskus Ulkoilma. 25.5.2015. Viitattu 24.6.2019.
  9. Metsähallitus Luontopalvelut: Tankavaaran matkailualueen palvelut muuttuvat - luontokeskus matkailukäyttöön Tiedote Metsähallitus. 7.3.2019. Metsähallitus. Viitattu 24.6.2019.
  10. Tankavaaran Kultakylä Tankavaaran Kultakylä. Viitattu 24.6.2019.
  11. Kultamuseo täyttää 40 vuotta, Kultahippu.fi / Kultamuseon tiedote, viitattu 18.7.2013
  12. Urho Kekkosen kansallispuiston reitit - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 24.6.2019.
  13. Discoveryn menestyssarja Gold Rushista suomalainen erikoisohjelma Dplayhin, Discovery Finland 8.11.2019, viitattu 5.12.2019

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tankavaara.

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]