Tankavaara

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyttysistä varoittava epävirallinen liikennemerkki Tankavaarassa.

Tankavaara eli Tankavaaran Kultakylä on kylä valtatien 4 varressa Sodankylässä, Sodankylän ja Ivalon välillä, noin 90 kilometriä pohjoiseen Sodankylän keskustasta. Tankavaarassa sijaitsevat Tankavaaran Kultamuseo ja Koilliskairan luontokeskus sekä luontopolku näkötorneineen. Iso ja Pieni Tankavaara ovat myös vaaroja muutama kilometri kylästä itään. Korkein huippu kohoaa 470 metriin merenpinnasta.

Kultamuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultamuseon esineistöä.

Kultamuseo on yksi Suomen ammatillisesti hoidetuista erikoismuseoista. Museo toimii Sodankylän Tankavaarassa naapureinaan Tankavaaran Kultakylä ja Koilliskairan luontokeskus. Vuonna 1973 perustettu Kultamuseo tutkii ja tallentaa Suomen kullankaivun historiaa sekä esittelee maailman kullanhuuhdontaperinnettä Golden World -osastollaan. Lisäksi museolla on laaja kivi- ja mineraalinäyttely entisessä Oy Lapin Kulta Ab:n päärakennuksessa, Härkäselässä. Museoon liittyy kesäisin myös ulkomuseoalue sekä kullanhuuhdontapaikka. Talvella kultaa voi huuhtoa Kultamuseossa tätä varten rakennetuissa sisäaltaissa. Museon omistaa ja sitä hallinnoi yksityinen Kultamuseosäätiö. Museo kuuluu valtionavun piiriin. Vuosittain museossa vierailee noin 20 000 matkailijaa.

Kultamuseon pihaa koristaa pronssinen, lähes kolmemetrinen vaskaajapatsas. Patsaan on lahjoittanut Lapinkullan Ystävät ry, ja se paljastettiin Kultamuseon 20-vuotisjuhlassa vuonna 1993. Patsaan on tehnyt taiteilija Ensio Seppänen, ja se on kunnianosoitus "elinkautisten" kullankaivajien työlle. Vuonna 2013 Kultamuseo täytti 40 vuotta.[1]

Kullanhuuhdonnan SM-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultamuseon Tuki ry:n järjestämät Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa ovat yksi Lapin vanhimmista tapahtumista. Sen taustalla on Lapin kullanhuuhdonnan värikäs historia jo yli 140 vuoden takaa. Ensimmäisen kerran Tankavaarassa vaskattiin kilpaa vuonna 1974. Kullanhuuhdonnan SM-kisat ovat perusta myös kautta maailman levinneelle kilpailu- ja harrastustoiminnalle. Nykyään järjestetään yli kahdessakymmenessä maassa kansallisia mestaruuskilpailuja sekä lukemattomia pienempiä tapahtumia. Vuonna 1977 Tankavaarasta alkunsa saanut MM-kisaketju kiertää maailmaa jokavuotisena kullanhuuhtojien kohtaamispaikkana. Viimeksi Kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskisat järjestettiin Suomessa vuonna 2006.

Kultasymposium[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultamuseossa järjestetään vuosittain poikkitieteellinen Kultasymposium, joka paneutuu kultaan liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin.

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultakylän alueelle valmistui vuonna 1997 matkailijoiden kuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie, joka sai nimekseen Pohjois-Suomen Kaivosrautatie Oy. Rautatie kiersi Kultakylän ympäri ja ylitti kahdesti aluetta halkovan Hopiaojan. Rautatien raideleveys oli 600 mm ja kokonaispituus 1 600 metriä. Rautatien toiminta hiipui 2010-luvulle tultaessa, ja se purettiin. Kalusto siirrettiin 2014 pääosin Robert Sands Järnvägille Alaveteliin.[2][3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaesiintymä Tankavaaran alueelta löytyi 1930-luvulla, kun Purnumukan kylässä asuva Aslak Peltovuoma sai unessa tiedon alueen kultavarannoista.[4]

Tankavaara Lapin sodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisten vetäytyessä Lapin sodassa kohti pohjoista he viivyttivät perässä seuraavia suomalaisjoukkoja mm. Tankavaarassa, jossa käytiin verisiä taisteluja. Saksalaiset vetäytyivät Tankavaarasta suunnitelmallisesti 31. lokakuuta 1944 kohti Saariselkää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tankavaara.

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]