Sievi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sieviä etu- ja sukunimenä käsitellään artikkelin Sievä yhteydessä.
Sievi
Sievi.vaakuna.svg Sievi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sievin rautatieasema
Sievin rautatieasema
www.sievi.fi
Sijainti 63°54′25″N, 024°31′00″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Ylivieskan seutukunta
Hallinnollinen keskus Sievin kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 800,55 km²
142:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 787,13 km²
– sisävesi 13,42 km²
Väkiluku 5 025
174:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 6,38 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 26,8 %
– 15–64-v. 55,7 %
– yli 64-v. 17,5 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Mauno Ranto
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • Kok.

18
6
2
1

Sievi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa Keski-Pohjanmaan maakunnan rajalla, Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu 5 025 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 800,55 km², josta 13,42 km² on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 6,38 asukasta/km². Sievin naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Kannus, Lestijärvi, Nivala, Reisjärvi, Toholampi ja Ylivieska.

Sievi on tunnettu alhaisesta työttömyysasteesta.

Sievi valittiin 1998 Suomen luovimmaksi kunnaksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievin alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja muun muassa Korhosen, Vahtolan, Ojalan ja Huhtalan seudulta. Rautakaudelta on löydetty muun muassa pronssisolki. Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Aluksi asutus keskittyi nykyisen Asemakylän ja Vanhankirkon tuntumaan, mutta levisi 1600- ja 1700-luvulla pitkin jokivartta itään.[7]

Kirkollisesti seutu kuului Kalajokeen. Sievin kappeliseurakunta perustettiin 1645, mutta ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1654. Kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Vanhallakirkolla, mutta neljäs kirkko rakennettiin Haikolan Pekanmäelle 1862. Vuonna 1862 Sievi erosi Kalajoesta itsenäiseksi Evijärvi-nimiseksi seurakunnaksi. Nimi Sievi otettiin käyttöön vasta myöhemmin.[7]

Seinäjoen–Oulun radan valmistuminen 1886 vilkastutti huomattavasti Sievin elämää. Asemakylä ja Kukon kylä kehittyivät vireiksi puutavaran lastaus- ja sahakeskuksiksi. Vuonna 1920 kunnassa oli jo lähes 5 500 asukasta. Kunnan talouselämän nopea kehitys pysähtyi 1920-luvun alussa kahteen tulipaloon. Kukon kylän saha paloi 1929 ja 1937 puolestaan paloivat rautatieaseman ympärille nousseet varastorakennukset. Toisen maailmansodan jälkeen väestönkehitys kääntyi kuitenkin tappiolliseksi voimakkaan poismuuton vuoksi. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 kunnassa oli 4 601 asukasta. Vuonna 2011 asukkaita oli jo 5 292.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sievin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 420
1985
  
4 630
1990
  
4 710
1995
  
4 842
2000
  
5 151
2005
  
5 192
2010
  
5 310
2015
  
5 124
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievin maisemakuvaa hallitsevat Vääräjoen laakso ja sitä ympäröivät loivapiirteiset metsä ja suomaat.

Kallioperä on pääasiassa kiilleliusketta ja erilaisia dioriitteja. Yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin erittäin lohkareista. Sievissä on lukuisia harjualueita, mutta runsas soranotto on rikkonut pahasti kunnalle aikoinaan nimen antaneita sora- ja hiekkakankaita. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista. Alavinta on kunnan luoteisosissa, missä maanpinta on 75–90 metrin korkeudella. Täältä maasto nousee verkalleen kohti kaakkoa saavuttaen 150 metrin tason. Korkein kohouma on Huuhkakallio.

Sievin halki kaakosta luoteeseen virtaa Kalajoen läntinen sivuhaara Vääräjoki. Suuria järviä ei ole, mutta pikkujärviä ja lampia on useita. Näistä huomattavimpia ovat Iso-Juurikka ja Saarijärvi. Osa alueella sijainneista järvistä on kuivatettu kasvamaan alun perin luonnonheinää, kuten Jyrinkijärvi, Kortetjärvi, Sievinmäenjärvi ja suurin Evijärvi. Jyrinkijärvi ja Sievinmäenjärvi on tosin vesitetty uudelleen.[9] Noin puolet kunnan pinta-alasta on suota. Pääosa soista on mäntyä kasvavia rämeitä, joista suurin osa on ojitettu metsänkasvun edistämiseksi. Pesännevan alue on muodostettu soidensuojelualueiksi.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievissä toimii Maansydänjärven matkailualue sekä Urjanlinnan tanssipaviljonki ravintoloineen. Urjanlinnaan mahtuu lähes 2 000 ihmistä. Maansydänjärven matkailualue ja Urjanlinna sijaitsevat metsän keskellä, Sievin keskustasta noin 30 kilometriä Reisjärven suuntaan.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Sievissä vuosina 1976 ja 2008.

Yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimpia sieviläisiä yrityksiä:

Sievin Jalkine on vuonna 1951 perustettu työ- ja turvajalkineita valmistava yritys, joka työllistää yli 600 työntekijää.[10]

Ojala Group (perustettu 1963) on mekaniikan, kokoonpanojen sekä järjestelmäkokonaisuuksien sopimusvalmistaja.[11]

Teho-Filter on 1963 perustettu suodatinvalmistaja.[12]

Sorvi-Pojat on erikoistunut puun sorvaukseen rakennus- ja huonekaluteollisuudelle ja on perustettu vuonna 1970.[13]

Scanfil on Sievi Capitalin omistama tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja, joka työllistää Sievissä noin 200 työntekijää. Yritys on perustettu 1976.[14]

Celermec on perustettu 1997 ja valmistaa alihankintana ohutlevymekaniikkaa- ja koneistusta. Yritys työllistää 60 työntekijää.[15]

Sievissä perustettu Sievitalo valmistaa muuttovalmiita taloja ja talopaketteja.

Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievin keskustassa on kirjasto, osuuspankki, säästöpankki, kunnantalo, K-Market sekä asiamiesposti, S-market, pari kampaamoa ja Pizzeria Ronai

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FC YPA:n futsal-joukkue Sievi Futsal pelaa miesten pääsarjatasolla Futsal-liigassa. Joukkue pelaa kotiottelunsa Sievin monitoimihallissa.

Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja sieviläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Sievi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b c Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  9. http://www.kirjastovirma.fi/sievi/historiaa/elinkeinot
  10. Yle
  11. http://www.ojalagroup.com/fi/yritys/
  12. http://www.tehofilter.fi/fi/
  13. http://www.sorvipojat.fi/fi/yritys
  14. http://www.scanfil.fi/fin
  15. http://www.celermec.fi/?sivu=yritysesittely

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sievi.


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.