Kivikausi Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paltamosta Kainuusta löytynyt kivikautinen karhunpäänuija. Karhunpääesineet ovat mahdollisesti kuvanneet klaanien toteemieläimiä.[1][2]

Suomen kivikausi on esihistorian ajanjakso, jolloin alueella asuneet ihmiset tekivät käyttöesineensä ja työkalunsa pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan. Kivikausi vallitsi Suomessa noin vuosina 8850–1900/1700 eaa.[3] Kivikautta seurasi pronssikausi, jolloin metallien käyttö hiljalleen yleistyi.

Neandertalinihminen tai jonkin muun ihmissuvun edustajia on saattanut asua Kristiinankaupungin Susiluolassa jopa 120 000 vuotta sitten Yoldiameren loppuvaiheessa.[4] Tästä ei ole kuitenkaan saatu varmuutta. Varmuudella Suomen ensimmäiset asuttajat saapuivat maahan noin 8850 eaa., edellisen jääkauden mannerjäiden vielä peittäessä osia Pohjois-Suomesta. Alueella kivikaudella vallineet lukuisat kivikauden kulttuurit elivät maankohoamisen ja ilmaston lämpenemisen, sekä siitä seuranneen kasviston ja eläimistön vaihtelujen kourissa. Kivikauden lopulla vallinnut lämmin ilmastovaihe alkoi viilentyä ja maaniviljelys ja karjanhoito yleistyivät vaikka niistä tulivat tärkeimpiä elinkeinoja vasta myöhemmin.[5]

Kierikissä Oulussa sijaitseva rekonstruktio kivikautisesta asuinpaikasta.

Suomen kivikauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesoliittinen kivikausi (8850–5200 eaa.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen Lehtojärveltä löydetty puinen hirvenpää. Se on mahdollisesti toiminut veneen kokkapuuna.[6][7]

Ensin alueelle saapuivat luultavasti pienet pyyntiryhmät, jotka kesän metsästettyään ja kalastettuaan palasivat kotialueilleen. Asutus muuttui hiljalleen pysyvämmäksi ja se ulottui aivan Lapin pohjoisimpiin osiin jääpeitteen vetäydyttyä.[4] Mesoliittinen pioneeriasutus levittäytyi kaikkialle Suomeen ja sopeutui paikallisiin olosuhteisiin kehittäen Suomusjärven kulttuurin. Tämä esikeraaminen kulttuuri pyysi hylkeitä, hirviä ja peuroja pienriistan lisäksi. Mesoliittisten perhekuntien asuinpaikat sijaitsivat vesistöjen äärellä. He varmasti myös kalastivat paljon.

Varhaiset asuttajat elivät ensin hylkeen- ja peuranpyynnillä, myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynnillä.[8] Varhaisimmat metsästäjä-keräilijäasukkaat keräilivät myös marjoja ja sieniä. Tältä varhaiselta ajalta on löydetty ennen kaikkea kivityökaluja, kuten kirveitä, talttoja ja pallonuijia. Ajanjaksolla myös orgaanisten aineiden, kuten puun, luun, sarven ja nahkan käyttö on ollut yleistä, mutta näitä löytyy harvoin arkeologisista löydöistä.[9] Orgaanisiin jäänteisiin kuuluu muun muassa luutuuria, katiskoja ja maailman vanhimpiin lukeutuva verkko Antreasta (myöhemmin Vuoksenranta, Karjalankannas).

Neoliittinen kivikausi (5200–1900/1700 eaa.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neoliittinen kausi Suomessa katsotaan alkaa keraamisten astioiden käyttöönoton myötä noin 5100 eaa. Kyseessä oli aluksi vain kulttuurivirtaus kaakon suunnalta Venäjältä, sillä asukastiheys ei näytä kasvaneen. Astioilla oli metsästäjä-keräilijöille lukuisia käyttötarkoituksia, jotka edistivät ravinnon hyödyntämistä. Alkuvaihetta kutsutaan varhaiseksi kampakeraamiseksi kaudeksi, mutta astioiden koristelutapojen mukaan on määritelty kolme varhaiskampakeraamista keramiikkaryhmää: varsinainen varhaiskampakeramiikka eli Sperrings-keramiikka, Jäkärlän keramiikka ja Säräisniemen keramiikka.

Tyypillisen kampakeramiikan leviämisen alkuaikoina Suomeen ja Baltiaan muutti myös lisää väkeä idästä. Kotoperäisen kivimateriaalin lisäksi otettiin käyttöön myös piikivestä valmistetut työvälineet. Kaudelle on ominaista kaupankäynti lähialueiden välillä ja esineelliset punamultahaudat. Lisääntynyt väestö kehitti erilaisia keramiikan koristelutapoja aina metallikaudelle asti.

Vuosien 2500–2000 eaa. tienoilla Suomeen taas saapui Etelä-Baltiasta ja Koillis-Puolasta nuorakeraaminen kulttuuri[10][11], joka myös harjoitti karja- ja maitotaloutta.[12][13] Pian tämän jälkeen ilmestyi rannikolle noin 2000 eaa. Kiukaisten kulttuuri.[14] Läntiset vaikutteet jakoivat maan läntiseen rannikon kulttuuriin ja itäiseen kulttuuriin. Näiden välillä oli yhteyksiä, mutta kulttuurit eivät sekoittuneet toisiinsa.

Noin 1500 eaa. saapui pronssiesineitä Suomeen aloittaen pronssikauden[15] Kiviesineistöä käytettiin yleisesti vielä pronssikaudellakin, mutta kivenkäsittelytaito taantui jonkin verran huomion kiinnittyessä pronssiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. 8. painos. Otava, 2004. ISBN 951-1-13753-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 109. Gaudeamus, 2015.
  2. eläinpääase; karhunpäänuija www.finna.fi. Viitattu 30.11.2017.
  3. Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus, 2015.
  4. a b Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 11. Gaudeamus, 2015.
  5. Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 120–121. Gaudeamus, 2015.
  6. Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 34. Gaudeamus, 2015.
  7. kuvaaja Bäckman Ritva: KM 14189 puinen hirvenpääveistos; esinekuva www.finna.fi. Viitattu 25.10.2019.
  8. Jääkauden jälkeinen asutus Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.
  9. Huurre 2004, s. 17.
  10. Nuorakeraaminen kulttuuri Museovirasto. Viitattu 29.7.2012.
  11. Suomen vasarakirveskulttuurin aika 1998. Kouvolan Tietopalvelut. Viitattu 6.8.2014. (suomeksi)
  12. Maitoa tuotettiin Etelä-Suomessa jo 4500 vuotta sitten STT > Info. 30.7.2014. Viitattu 6.8.2014.
  13. Cramp, Lucy J. E. & Evershed, Richrd P. & Lavento, Mika & Halinen, Petri & Mannermaa, Kristiina & Oinonen, Markku & Kettunen, Johannes & Perola, Markus & Onkamo, Päivi & Heyd, Volker: Neolithic dairy farming at the extreme of agriculture in northern Europe Proceedings of the Royal Society: Biological Sciences. 30.7.2014. Viitattu 6.8.2014. (englanniksi)
  14. Kiukaisten kulttuuri Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.
  15. Pronssikausi Museovirasto. Viitattu 29.7.2013.