Herättäjäjuhlat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oulun herättäjäjuhlat 2011, juhlamessu.

Herättäjäjuhlat on herännäisyyden eli körttiläisyyden suurin vuosittainen tapahtuma. Juhlat syntyivät 1893 kustannusosakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen yhteydessä pidetyistä seuroista. Ne järjestetään viikonloppuna kaksi viikkoa juhannuksesta.[1]

Juhlille osallistuu tyypillisesti 20 000–40 000 henkeä,[2] mutta esimerkiksi Ylistarossa osallistujamääräksi arvioitiin vuonna 2004 jopa 60 000.[3] Suomen hengellisten kesäjuhlien joukossa herättäjäjuhlat ovat toiseksi suurimmat.

Ohjelma ja järjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen herättäjäjuhlat 2009.

Keskeisin ohjelma järjestetään ulkona, juhlakentällä. Paikkana voi olla puisto tai urheilukeskus, jonka yhteyteen järjestelyt on mahdollista toteuttaa. Juhlien ohjelman rungon muodostavat seurat, joissa seurapuheiden välissä veisataan Siionin virsiä. Sunnuntaina on jumalanpalvelus.

Vähitellen juhlien oheisohjelma on lisääntynyt. Siihen kuuluu konsertteja, teatteriesityksiä ja keskustelutilaisuuksia. Nuorille ja varhaisnuorille on järjestetty omaa ohjelmaa. Monelle kävijälle tärkeä osa Herättäjäjuhlien antia on sukulaisten ja tuttavien tapaaminen. Juhlapaikalla on myös myyntikojuja, joissa pääasiassa herännäisyyttä lähellä olevat yhteisöt myyvät tuotteitaan ja tiedottavat toiminnastaan.

Juhlilla on myös kirkon ammattiryhmien kokoontumisia. Teologikokous on suurimpia vuosittain järjestettäviä luterilaisten teologien kokoontumisia koko maailmassa.

Herättäjäjuhlien luonteeseen kuuluu, että sinne ovat kaikki tervetulleita. Uskon määrää tai sitoutumista liikkeeseen ei kysellä. Juhlille on vapaa pääsy eikä sinne ilmoittauduta erikseen.

Juhlat rakennetaan talkoovoimin. Juhlien järjestäjinä ovat paikallinen seurakunta, kunta ja Herättäjä-Yhdistys. Valmistelut on aloitettava vuosia ennen, ja talkoolaisia tarvitaan juhlien aikaan noin tuhat.

Juhlakansa majoittuu koteihin, leirintäalueille, kouluihin ja muihin yhteisiin tiloihin sekä majoitusliikkeisiin.

Juhlilla on alettu kiinnittää erityistä huomiota ympäristöasioihin. Muun muassa Espoon herättäjäjuhlilla 2008 korostettiin jätteenlajittelua ja joukkoliikenteen käyttöä sekä tuotiin esille kasvissyöntimahdollisuutta.

Körttiradio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herättäjäjuhlien ajan seuroja ja muuta juhlaohjelmaa voi kuunnella suorana lähetyksenä Körttiradion kautta.[4] Tauoilla lähetetään haastatteluja ja musiikkia. Esim. Oulun juhlilla 2011 radio toimi Iskelmätoiveen taajuudella 98,7. Körttiradiota voi kuunnella internetin kautta sekä kotimaassa että ulkomailla.[5]

Nuoret ja herättäjäjuhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorilla on herättäjäjuhlilla runsaasti omaa ohjelmaa, vaikka pääosa ohjelmasta onkin kaikille yhteistä.

  • Nuorten konsertteja on kirkoissa ja muissa paikoissa. Esiintyjinä on ollut mm. Jaakko Löytty, Yona, Piia Viitanen ja Jouko Mäki-Lohiluoma .
  • Yöveisuut on suosittu tapahtuma; virsiä veisataan perjantaina keskiyöllä; kuka vaan saa aloittaa virren
  • Nuorilla on oma talkooleiri, joka kokoontuu jo muutama päivä ennen juhlia
  • Nuoret valtaavat teltta-alueeltakin usein oman leiriytymistonttinsa
  • Nuorilla on oma myyntikojunsa ja he myyvät kärryistään körttipastilleja
  • Changemaker-verkoston kesäkiertue ulottuu herättäjäjuhlille

Herättäjäjuhlapaikkakunnat vuodesta 1893 lähtien[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[6]

Espoon herättäjäjuhlat 2008.
  • 2020 Kauhava (Ylihärmä) [7]
  • 2019 Nivala
  • 2018 Tampere
  • 2017 Nilsiä, tunnuslause Uudistat armollasi[8]
  • 2016 Vantaa Myyrmäki, tunnuslause Kahden maan kansalainen[9]
  • 2015 Sotkamo, tunnuslause En pelkää vaarojen matkaa[10]
  • 2014 Lapua, tunnuslause Tule, Kristus, huomiseenkin
  • 2013 Haapajärvi, tunnuslause Sanasi annoit[11][12]
  • 2012 Isokyrö, tunnuslause Silmäisi eteen, Jeesus[13][14]
  • 2011 Oulu, tunnuslause Anna toivon kantaa
  • 2010 Kiuruvesi, tunnuslause Valaise varjot tiemme [15]
  • 2009 Seinäjoki, tunnuslause Sallikaa lasten tulla
  • 2008 Espoo, tunnuslause Hoida, neuvo, tietä näytä
  • 2007 Lahti, tunnuslause Armo kannattaa
  • 2006 Ylivieska, tunnuslause Hiljennä äänet maailman
  • 2005 Saarijärvi, tunnuslause Vielä jaksan toivoa
  • 2004 Ylistaro, tunnuslause Armotyösi näillä mailla [3]
  • 2003 Suonenjoki, tunnuslause Hiljenny Herran edessä
  • 2002 Sievi, tunnuslause Minä annan teille levon
  • 2001 Järvenpää, tunnuslause Soi kunniaksi Luojan
  • 2000 Nurmo, tunnuslause Sinulla on tulevaisuuden toivo
  • 1999 Leppävirta, tunnuslause Voimaa armon virrasta
  • 1998 Kajaani, tunnuslause Herra on turvani ja linnani
  • 1997 Kouvola, tunnuslause Soi virteni kiitosta Herran
  • 1996 Kälviä, tunnuslause Tulkaa ristin juurelle
  • 1995 Joensuu, tunnuslause Soikoon ilovirtemme
  • 1994 Laihia, tunnuslause Taivaasta maan yli tuulee
  • 1993 Pori, tunnuslause Jumala, Sinun virtasi on vettä täynnä
  • 1992 Nivala, tunnuslause Katso ihmistä
  • 1991 Jyväskylä, tunnuslause Rauhan juhlaa soittakaa
  • 1990 Turku, tunnuslause Anna uusi rohkeus
  • 1989 Kuopio, tunnuslause Terve risti - ainoa toivo
  • 1988 Mäntsälä, tunnuslause Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina
  • 1987 Suomussalmi, tunnuslause Armos halki aikain riittää
  • 1986 Oulainen, tunnuslause Minun armossani on sinulle kyllin
  • 1985 Nilsiä, tunnuslause Vastaa minulle, Herra
  • 1984 Lapua, tunnuslause Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni
  • 1983 Oulu, tunnuslause Ristin luona ankkurissa
  • 1982 Ylihärmä, tunnuslause Ylhäältä anna voima
  • 1981 Kiuruvesi, tunnuslause Vapahda minut vanhurskaudessasi
  • 1980 Laukaa, tunnuslause Auta alla ahdistusten
  • 1979 Ylivieska, tunnuslause Katso, uudeksi minä teen kaikki
  • 1978 Lieksa, tunnuslause Tiedän lunastajani elävän
  • 1977 Lapinlahti, tunnuslause Sinuhun turvaan, Jumala
  • 1976 Nurmo, tunnuslause Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain
  • 1975 Mikkeli, tunnuslause Herra, kuule minun ääneni
  • 1974 Pieksämäki, tunnuslause Menkää siis teiden risteyksiin
  • 1973 Sievi, tunnuslause Tulkaa minun tyköni
  • 1972 Seinäjoki, tunnuslause Ristis alle hoitele
  • 1971 Sotkamo, tunnuslause Peruskallio on Kristus
  • 1970 Saarijärvi, tunnuslause Koettelee, vaan ei hylkää Herra
  • 1969 Lappeenranta, tunnuslause Elämän vettä lahjaksi
  • 1968 Ylistaro, tunnuslause Herra käy teidän edellänne
  • 1967 Tampere, tunnuslause Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus
  • 1966 Nivala, tunnuslause Tietäkää, että Herra on Jumala
  • 1965 Iisalmi, tunnuslause Kuule, Herra, ja armahda minua
  • 1964 Vaasa, tunnuslause Nouse, Jumala, aja asiasi
  • 1963 Kouvola, tunnuslause Jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman
  • 1962 Pori, tunnuslause Se portti on ahdas, joka vie elämään
  • 1961 Joensuu, tunnuslause Paranna minut, Herra, niin minä parannun
  • 1960 Oulu, tunnuslause Hädässäni minä huudan sinua, Herra
  • 1959 Kuopio
  • 1958 Lapua
  • 1957 Raudaskylä
  • 1956 Savonlinna
  • 1955 Kiuruvesi
  • 1954 Seinäjoki
  • 1953 Lahti
  • 1952 Nilsiä
  • 1951 Raahe
  • 1950 Nurmes
  • 1949 Mikkeli
  • 1948 Nurmo
  • 1947 Jyväskylä
  • 1946 Nivala
  • 1945 Suonenjoki
  • 1944 peruutettu sodan takia
  • 1943 Lapua
  • 1942 Iisalmi
  • 1941 peruutettu sodan takia
  • 1940 Raudaskylä
  • 1939 Ylistaro
  • 1938 Kuopio
  • 1937 Ylivieska
  • 1936 Lappeenranta
  • 1935 Kiuruvesi
  • 1934 Ylihärmä
  • 1933 Nivala
  • 1932 Kajaani
  • 1931 Viipuri
  • 1930 Lapua
  • 1929 Lapinlahti Portaanpää
  • 1928 Oulu
  • 1927 Suonenjoki
  • 1926 Hamina
  • 1925 Seinäjoki
  • 1924 Lapinlahti
  • 1923 Raudaskylä
  • 1922 Mikkeli
  • 1921 Ylistaro
  • 1920 Nilsiä
  • 1919 Ylivieska
  • 1918 Savonlinna
  • 1917 Lapua Karhumäki
  • 1916 Haapajärvi
  • 1915 Suonenjoki
  • 1914 Nurmo
  • 1913 Kiuruvesi
  • 1912 Sievi
  • 1911 Lapua Liuhtari
  • 1910 Kuopio Julkula
  • 1909 Lappeenranta
  • 1908 Ylihärmä Keskinen
  • 1907 Nivala pappila
  • 1906 Nilsiä
  • 1905 Seinäjoki
  • 1904 Suonenjoki
  • 1903 Nivala Yliniemi
  • 1902 Karttula Kissakuusi
  • 1901 Lapua Sinnemäki
  • 1900 Leppävirta Laitinen
  • 1899 Kiuruvesi Kukkura
  • 1898 Ylistaro Untamala
  • 1897 Ylivieska Suvanto
  • 1896 Nurmo Jaskari
  • 1895 Paavola pappila
  • 1894 Nivala Palosaari
  • 1893 Ylistaro Malkamäki (Juho Malkamäen talo)[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Herättäjäjuhlat – Herättäjä-Yhdistys www.h-y.fi. Viitattu 12.12.2016.
  2. a b Herättäjäjuhlat Herättäjä-yhdistys, h-y.fi. Viitattu 9.6.2016.
  3. a b Juhlatunnelmia päivittäin koti.mbnet.fi. 2004.
  4. Körttiradio Herättäjäjuhlat, herattajajuhlat.fi. Viitattu 9.6.2016.
  5. Kirsti Karttunen: Körttiradio keräsi kuulijoita 11.07.2010. savonsanomat.fi. Viitattu 9.6.2016.
  6. Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi.
  7. Herättäjäjuhlat järjestetään Ylihärmässä vuonna 2020 24.5.2016. Pohjalainen, pohjalainen.fi. Viitattu 5.7.2016.
  8. Tiedote hallituksen kokouksesta 28.11.2015 28.11.2015. Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 5.7.2016.
  9. Vantaan herättäjäjuhlien tunnus on Kahden maan kansalainen 14.11.2014. Vantaan Lauri, valomerkki.fi. Viitattu 9.6.2016.
  10. Herättäjäjuhlat Sotkamossa 2015. Herättäjäjuhlat on körttiläisyyden suurin vuosittainen tapahtuma Sotkamon seurakunta, sotkamonseurakunta.fi. Viitattu 9.6.2016.
  11. Haapajärvi järjestää Herättäjäjuhlat 2013 Kotimaa24.fi
  12. Mikkelin seurakuntien tiedote 24.8.2010
  13. Hengellinen Kuukauslehti 4/2007
  14. Isonkyrön herättäjäjuhlat: Tunnuskuvatiedote h-y.fi. 1.6.2011. Viitattu 5.11.2011.
  15. Heinäkuu on kirkollisten kesäjuhlien vilkkainta aikaa 21.6.2010,. Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 5.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herättäjäjuhlat.