Anders Wilhelm Ingman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anders Wilhelm Ingman
Anders Wilhelm Ingman 1860-luvun lopulla.
Anders Wilhelm Ingman 1860-luvun lopulla.
Henkilötiedot
Syntynyt7. heinäkuuta 1819
Lohtaja
Kuollut5. syyskuuta 1877 (58 vuotta)
Helsinki
Ammatti pappi, kappalainen, professori, kirjailija
Vanhemmat Henrik Johan Ingman ja Brita Magdalena Cajanus
Puoliso I Lina Sofia Amalia Fabritius (k.1846)
II Erika Agata Hällfors (k.1857)
III Emilia Fredrika Vilhelmina Palmroth
Lapset Junia, Anna, Elina Helena, Mårten Filip ja Aina Sofia
Kirjailija
Aikakausi 1843-1877
Aiheet Raamatun selitykset, herätyshistoria, Lutherin postillojen suomentaminen
Esikoisteos Ännu några ord om pietismen (1843)
Pääteokset Raamatun selityksiä 1–6.(1868-1875)
Muuta tietoa

Suomenkielisen eksegetiikan kehittäjä

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Anders Wilhelm Ingman (7. heinäkuuta 1819 Lohtaja5. syyskuuta 1877 Helsinki) oli suomalainen teologi ja suomenkielisen eksegetiikan kehittäjä. Hän toimi Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston eksegetiikan professorina vuosina 1864–1877. Hän liittyi ensin herännäisyyteen, myöhemmin hän oli beckiläinen.

Ingmanin vanhemmat olivat maanmittari Henrik Johan Ingman ja Brita Magdalena Cajanus. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun lukiosta 1838 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1842, maisteriksi 1844, teologian kandidaatiksi 1860, teologian lisensiaatiksi 1861 ja teologian tohtoriksi 1863. Ingman vihittiin papiksi 1844 ja hän sai varapastorin arvon 1855.

Ingman oli Helsingin yliopiston Pyhän Raamatun eksegetiikan vt. professori 1862–1864 ja vakinainen professori 1864–1877. Hän oli Hämäläis-Osakunnan inspehtori 1868–1877 ja teologisen tiedekunnan dekaani 1875–1877. Hän oli jäsenenä raamatunkäännöskomiteassa 1861 ja kirkkolakiehdotuksen tarkistuskomiteassa 1869. Ingman oli lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kieliosaston puheenjohtaja 1868.

Ingman julkaisi korjatun raamatunsuomennoksen vuosina 1858–1859. Hänen käännöksensä eivät kuitenkaan saaneet yleistä hyväksyntää. Vuoden 1859 Raamattua kutsutaankin koetusraamatuksi, koska myyntiin laitettujen kappaleiden kanteen määrättiin liimattavaksi lappu ”Koetus-käännös”. Ingman kirjoitti yli sata kirjaa, muun muassa teoksen Raamatun selitykset, sekä julkaisi useita sanomalehtikirjoituksia.

Ingman toimi Alahärmän seurakunnan kappalaisen apulaisena vuosina 1844–1854, ylimääräisenä pappina Messukylän seurakunnassa 1854–1855 sekä kappalaisena Ylivetelin seurakunnassa 1855–1864.[1] Hänen puolisonsa, synnytykseen vain 18-vuotiaana kuolleen Lina Fabritius Ingmanin hauta vuodelta 1846 on kirkkomaan vanhin tunnettu hauta.

Ingman oli naimisissa kolme kertaa:

  • 1844–1846 Lina Sofia Amalia Fabritiuksen (k. 1846) kanssa
  • 1847–1857 Erika Agata Hällforsin (k. 1857) kanssa
  • vuodesta 1858 Emilia Fredrika Wilhelmina Palmrothin kanssa.

Hänellä oli viisi lasta toisesta avioliitostaan.

  • Ännu några ord om pietismen. 1843
  • Hedbergska verklärans vederläggning och Evangelii försvar. 1850
  • Hedbergianismen, skärskådad efter den Heliga Skrift. 1851–1852
  • Om det bibliska trospegreppet och dess historiska utveckling, väitöskirja. 1860
  • Om Messianitetens egendomliga skaplynne i Gamla Testamentet, väitöskirja. 1864
  • Bibliska betraktelser I–III. 1868–1877
  • Martti Lutheeruksen kirkko-postilla, elikkä Wuotisten sunnuntai- ja juhla-päiwäin evankeliumein selitys. 1. Talwi-puoli. Suomentiwat Frans Osk. Durchman ja And. Wilh. Ingman. P. M. F. Lundberg, 1848.
  • Martti Lutheeruksen kirkko-postilla, elikkä Wuotisten sunnuntai- ja juhla-päiwäin evankeliumein selitys. 2. Suwi-puoli. Suomentiwat Frans Osk. Durchman ja And. Wilh. Ingman. P. M. F. Lundberg, 1851.
  • Raamatun selityksiä 1–6. J. C. Frenckell 1868-1875.
  • Silmäyksiä 17 ja 18 vuosisatain herätysten sekä theologisten rientojen historiaan. Hufvudstadsblad'in kirjapaino, 1876.
  • Kuulemaan sitä julkista esitelmää, jolla professori G. Johansson virkaansa astuu : kutsuu tiedetten suojelioita, harjoittajia ja ystäviä theologisen tiedekunnan dekanus. Frenckell, 1877.
  1. Colliander, O. I.: Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan. 1. osa. (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia VIII) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1910.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pihlajamaa, Lauri: Anders Wilhelm Ingman: elämä ja kirjallinen työ. Terttu Pihlajamaa förlag, Tukholma 2006. ISBN 91-975844-0-1.