Jaakko Elenius
| Jaakko Elenius | |
|---|---|
 Professori Jaakko Elenius |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Jaakko Juhani Elenius |
| Syntynyt | 4. elokuuta 1939 Ylihärmä |
| Kuollut | 14. kesäkuuta 2010 (70 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | teologi, pappi, herännäisjohtaja, päätoimittaja |
| Muut tiedot | |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus (herännäisyys) |
| Osa artikkelisarjaa |
| Herännäisyys |
|---|
 |
Jaakko Juhani Elenius (4. elokuuta 1939 Ylihärmä – 14. kesäkuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teologi, herännäisjohtaja ja päätoimittaja. Elenius toimi kotimaan päätoimittajana ja häntä pidettiin vaikutusvaltaisena herännäisyyden teologian sanoittajana. Kotimaa nimesi Eleniuksen 100 merkittävimmän itsenäisyyden ajan kirkollisen vaikuttajan joukkoon Suomessa vuonna 2017.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lapuan yhteiskoulusta ja oli koulutukseltaan teologian kandidaatti (1965).
Elenius kuului uskonnolliselta taustaltaan herännäisyyteen eli körttiläisyyteen. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Herättäjä-Yhdistyksen pappina sekä myöhemmin Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajana (1983–1991) ja puheenjohtajana (1995–2002). Vuosina 1969–1982 hän toimi tutkijana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Elenius oli ehdolla arkkipiispaksi vuonna 1998.[2]
Elenius oli päätoimittajana Pohjalaisessa 1991–1996 ja Kotimaassa 1996–2005.[2]
Elenius liikkui kirkon ja muun yhteiskunnan välisellä alueella koko elämänsä. Hän liittyi 1960-luvulla Sadankomiteaan ja muutenkin teki koko elämänsä ratkaisunsa kritiikistä riippumatta. Rauhanjärjestöön liittyminen sai aikaan polemiikkia, sillä hän oli ilmavoimien reservin vänrikki. Vanhoilliset herännäisjohtajat syyttivät häntä vasemmistolaissävyisen ylioppilasradikalismin sympatisoinnista.[3] Piispojen epäröidessä kantojaan kirkon suhteessa homoseksuaalisuuteen, Elenius arveli heidän kärsivän homofobiasta.[2]
Elenius on kirjoittanut muutaman kirjan, ollut mukana tekemässä uskonnon oppikirjoja ja toimittanut Paavo Ruotsalaisen kirjeenvaihdon (2005). Elenius sai professorin arvonimen vuonna 2001.
Elenius pelasi 1960-luvulla pesäpalloa mestaruussarjatasolla helsinkiläisessä Puna-Mustissa[3] ja sitä ennen Ylihärmän Junkkareiden edustusjoukkueessa 1958–1962 [4].
Elenius on haudattu Hietaniemen hautausmaalle[5].
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vakavin kasvoin, iloisin mielin. Jaakko Eleniuksen kirjoituksia herännäisyydestä. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1996. ISBN 951-878-078-1
- Hyvä sana. Helsinki: Kirjapaja, 1997. ISBN 951-625-461-6
- Hyvä ihminen. 35 hyvettä. Helsinki: Kirjapaja, 2001. ISBN 951-625-719-4
- Ruotsalainen, Paavo; Elenius, Jaakko (toim.): Kirjeitä. Helsinki: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-182-1
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- www.evl.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Olli Seppälä: He ovat itsenäisyyden ajan sata kirkon vaikuttajaa Kotimaa. 2.12.2017. Viitattu 23.2.2026.
- 1 2 3 Simo Huhta: Hävittäjälentäjän teologiassa tärkeintä oli armo. Helsingin Sanomat, 29.6.2010, s. B5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.8.2011. Arkistoitu 21.1.2012.
- 1 2 Simo Huhta: Suoraselkäinen vakaumuksen mies. Kotimaa, 24.6.2010, s. 36-37.
- ↑ [Vuodet miesten edustusjoukkueessa (xls) Pesis-Junkkareiden tilastoja. Viitattu 6.11.2010.
- ↑ Seppälä, Olli: Kiertokävely pappismiesten haudoilla. Kotimaa, 26.9.2019.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heli Karhumäki, Jaakko Elenius. Härmän vikuri (Kirjapaja 2006).
 |
Edeltäjä: Erkki Malmivaara |
Pohjalaisen päätoimittaja 1991–1996 |
Seuraaja: Kari Mänty |
 |
Edeltäjä: Tapani Ruokanen |
Kotimaan päätoimittaja 1996–2005 |
Seuraaja: Olav S. Melin |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
