Tapani Ruokanen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tapani Ruokanen
Ruokanen Turun Kirjamessuilla 2010.
Ruokanen Turun Kirjamessuilla 2010.
Syntynyt 2. elokuuta 1951 (ikä 67)
Rovaniemi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti päätoimittaja, tietokirjailija
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Sirkku Ruokanen (s. Hautamäki) vuodesta 1989
Kotisivu www.ruokanen.fi

Heikki Tapani Ruokanen (s. 2. elokuuta 1951 Rovaniemi) on suomalainen toimittaja ja pappi. Hän oli Suomen Kuvalehden päätoimittaja vuosina 1996–2014. Koulutukseltaan Ruokanen on teologian maisteri.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokanen kävi keskikoulun ja lukion Rovaniemen yhteislyseossa ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa valtiotieteitä ja teologiaa. Hän valmistui teologian maisteriksi ja hänet vihittiin luterilaisen kirkon papiksi 1973. Ruokanen valmistui Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1974. Hän toimi freelance-toimittajana vuodesta 1967 alkaen muun muassa Lapin Kansassa (nimimerkkinä Bodles), Kodin Kuvalehdessä (Nuori Pappi), radiossa, televisiossa ja Sana-lehdessä, missä hän oli johtavana toimittajana ja toisena päätoimittajana 1976–1979. Lukiolaisena hän oli Oulun ja Lapin läänien teinien edustajana Suomen Kristillisessä Teinikeskuksessa sekä päätoimittajana oman koulunsa teinikunnan Jotos-lehdessä. <Regina Kariniemi: Rovaniemen yhteislyseon 70-vuotishistoriikki. 1979>

Suomen Kuvalehdessä Ruokanen työskenteli vuosina 1980–1986 muun muassa sotareportterina ja ulkomaantoimittajana. Evankelis-luterilaista kirkkoa lähellä olevan Kotimaa-lehden päätoimittajana Ruokanen toimi vuodet 1987–1989. Vuosina 1989–1992 Ruokanen työskenteli Suomen Yhdyspankissa johtajana konsernijohdon viestintäyhteyksissä ja 1992–1993 SYP:n viestintäjohtajana. Vuosina 1993–1996 hän oli jälleen Kotimaan päätoimittaja ja omaksui kriittisen asenteen Ahon hallituksen säästötoimiin 1990-luvun alussa. Korkeaprofiilinen linja johti lehden levikin nousuun.lähde?

Helmikuussa 1996 Ruokanen siirtyi Suomen Kuvalehden päätoimittajaksi. Hän hyväksyi lehteen vakoiluepäilystä esitutkintaan päätyneen Alpo Rusin puolustautumisartikkelit. Mediassa Ruokanen nähtiin Olli Rehnin kanssa Rusin ainoina julkisina puolustajina.[1][2] Yhdessä Rehnin kanssa Ruokanen selvitti oikean vakoilijan olleen Alpo Rusin veli Jukka Rusi.[3]

Ruokanen on tehnyt myös televisio- ja radio-ohjelmia. Vuosina 1989–1991 hän teki Lenita Airiston kanssa ohjelmaa Seitsemäs hetki ja vuosina 1989–1995 Radio Ykkösen viikoittaista Aamutarjotin-keskusteluohjelmaa Irja Askolan ja Liisa Mäntymiehen kanssa. Ruokanen juontaa viikoittaista "Isäntänä Tapani Ruokanen"-ohjelmaa Radio Rapu -kanavalla.[4] 2010-luvun loppupuolella hänellä on "Isäntänä Tapani Ruokanen" -haastatteluohjelmia Alfa-tv:ssä.

Ruokanen on toiminut luottamustehtävissä eri järjestöissä, kuten puheenjohtajana Pelastakaa Lapset ry:ssä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa Kepassa, Kristillisessä Kulttuuriliitossa (nyk. Fokus ry) sekä sananvapausjärjestö IPI:ssä Suomessa. Hänellä on ollut luottamustoimia myös muun muassa Suomen Punaisessa Ristissä, Päättäjien Metsäakatemiassa, Retretin ja Campus Artis -säätiön hallituksissa, Arvo ja Lea Ylppö -säätiössä, Partiosäätiön hallintoneuvostossa, Mainonnan eettisessä neuvostossa, Helsinki Mission valtuuskunnassa, Suomi 2015 -neuvottelukunnassa, Sibelius Akatemian tukisäätiössä, 4H-säätiön hallintoneuvostossa, Cantores Minoresin yhteiskuntasuhteiden neuvottelukunnassa sekä Helsingin yliopiston alumnien valtuuskunnassa.

Tammikuussa 2003 Ruokanen tuomittiin 40 päiväsakkoon entisen kansanedustajan Juhani Surakan julkisesta herjauksesta liittyen lehtijuttuun, joka käsitteli Surakan konsultointiyritystä.[5] Lokakuussa 2006 hänet tuomittiin sakkoihin kunnianloukkauksesta.[6] Suomen Kuvalehdessä vuonna 2001 julkaistussa artikkelissa oli väitetty Kiteen Pallon pesäpallojoukkueen pelaajien raiskanneen naisen mestaruusjuhlissa.[7] SLS:n Taiwanin oppilaskotiin liittyvässä pedofiliajutussa Ruokanen voitti jutun kaikissa oikeusasteissa.lähde?

Helmikuussa 2015 Ruokanen ilmoitti asettuvansa kokoomuksen ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa.[8] Hän ei tullut valituksi.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokanen oli ensimmäisen kerran naimisissa 1972-1982. Hän avioitui 1989 Sirkku Hautamäen kanssa. Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen on Ruokasen veli. Kirjassaan "Suomi selviytyy" (2015) hän mainitsee toisenkin veljensä sekä kolme lastaan.

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raiko Häyrinen: Kaksi ritaria taisteli Alpo Rusin rinnalla Kaleva. 27.1.2010. Viitattu 18.2.2010.
  2. Lauri Kontro: Epäilyksen varjossa Maaseuden Tulevaisuus. 1.2.2010. Viitattu 18.2.2010.
  3. Rusin piinavuodet taas otsikoissa – Supo ei pyydä anteeksi Uusisuomi.fi. 27.1.2010. Viitattu 7.10.2010.
  4. Tapani Ruokanen saa oman radio-ohjelman mynewsdesk.com. 16.2.2015. Viitattu 26.2.2015.
  5. Suomen Kuvalehden päätoimittaja sai sakot herjauksesta. Helsingin Sanomat, 15.1.2003. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.10.2010.
  6. Suomen Kuvalehden tuomio jäi voimaan Turun Sanomat. 17.8.2006. Viitattu 7.10.2010.
  7. Suomen Kuvalehti korvauksiin Kiteen Pallo -jutusta 26.3.2003. MTV3. Viitattu 7.10.2010.
  8. Lyytinen, Jaakko & Junkkari, Marko: Tapani Ruokanen kokoomuksen ehdokkaaksi – ”todellinen all star -tiimiläinen”, kuvaa Stubb HS.fi. 10.2.2015. Viitattu 19.2.2015.
  9. Ruokaselle kunniaa, Ihmiset, Suomen Kuvalehti 42/2014 sivu 61
Edeltäjä:
Martti Backman
Suomen Kuvalehden päätoimittaja
1996–2014
Seuraaja:
Ville Pernaa