Kepa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta järjestöstä. Kepa on myös kylä Venäjällä
Kepa ry
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen logo.svg
Perustettu 1985
Kotipaikka Helsinki
Toiminnanjohtaja Timo Lappalainen
Sivusto kepa.fi

Kepa ry (aiemmin Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry) on suomalainen globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Kepa on kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö, joka vaikuttaa tuomalla kansalaisjärjestöt ja ihmiset yhteen. Kepan jäsenistöön kuuluu yli kolmesataa suomalaista kansalaisjärjestöä, jotka keskittyvät toimimaan oikeudenmukaisen maailman puolesta työkaluinaan muun muassa kehitysyhteistyö, globaalikasvatus ja vaikuttamistyö. Kepa kouluttaa, neuvoo ja luo jäsenille uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Kepan koulutuksissa ja tapahtumissa on 1 500 vuosittaista osallistujaa. Maailma kylässä -festivaali kokoaa vuosittain yli 400 järjestöä ja 80 000 ihmistä. Kepa julkaisee Maailman Kuvalehteä sekä tekee kehitysjournalismia Kepa.fi:n uutisissa.[1]

Periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepan toiminta-ajatuksena on koota ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kepa pyrkii luomaan maailmaa, jossa sen toiminnan perusarvot ovat toteutuneet. Arvoihin kuuluvat rauha, ihmisoikeudet, kestävä kehitys, demokratia, tasa-arvo ja yhteisvastuu. [2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen "Kepa" keksi Marja-Liisa Swantz vuonna 1983. Kepan perustamiskokous oli 4. maaliskuuta 1985 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Siihen osallistuivat 56 järjestön edustajat.[3] Kepan syntyyn vaikuttivat monet seikat. Kehitysyhteistyö oli 1980-luvun alussa löytänyt paikkansa suomalaisessa politiikassa, ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö oli yleistynyt. Prosenttiliikkeen ja kehitysmaa-aktiivien joukossa oli tiivistynyt idea kansalaisjärjestöjen palvelukeskuksesta. Kepa aloitti valtion ja järjestöjen uudenlaisen yhteistyön kehitysyhteistyön saralla.[4]

Kepa käynnisti kehitysjoukkotoiminnan, jonka puitteissa eri alojen osaajia lähetettiin töihin kehitysmaihin. Kehitysjoukkolaiset olivat muun muassa terveydenhuollon, tekniikan ja opetusalan ammattilaisia, joiden työnkuvaan kuului kohdemaan kollegoiden opettaminen vastaaviin tehtäviin. Kepa vastasi kehitysjoukkotoimintaan liittyvistä maavalinnoista, rekrytoinnista ja perehdyttämisestä. Ensimmäiseksi kehitysjoukkomaaksi valittiin Sambia, johon ensimmäiset työntekijät lähetettiin vuonna 1987.[5] Vuonna 1989 toiminta laajeni Nicaraguaan ja vuonna 1990 Mosambikiin.[6] Laajimmillaan kehitysjoukkotoiminta oli 1990-luvun alkuvuosina.[3] Vuosina 1987–1995 yhteensä 220 suomalaisia kehitysjoukkolaista työskenteli Sambian, Nicaraguan ja Mosambikin valtion laitoksissa ja järjestöissä.[5]

Suomessa Kepa piti kehitysjoukkotoiminnan varoin yllä pientä kirjastoa ja julkaisi Kumppani-lehteä. Vuonna 1986 järjestöjen yhteistoimintaa edistäneet Mahdollisuuksien torit saivat alkunsa Vaasassa ja laajenivat nopeasti muualle maahan. Kepa koordinoi myös erillisrahoituksella järjestöjen yhteistyökampanjoita kotimaassa. Tukea saivat muun muassa uusi prosenttiliike kehitysyhteistyön puolesta määrärahaleikkauksia vastaan, Latinalainen Amerikka 500 vuotta ja rasismin vastainen kampanja "All Different – All Equal".[3]

Vuosina 1985–1995 Kepan toiminta painottui kehitysjoukkotoimintaan, johon ulkoasiainministeriön rahoitus oli tarkoitettu. Toiminnan arviointi vuosina 1994–1995 toi ratkaisevan muutoksen järjestön toimintaan. Lähdettiin rakentamaan uutta "kehitysohjelmaa, joka kattaisi kaiken Kepan toiminnan". Etelässä toteutettavat kenttäohjelmat, jäsenjärjestöjen tukitoimet sekä Suomen kehityspolitiikka, tiedotus ja kampanjat hahmotettiin yhdeksi kokonaisuudeksi.[3]

Kehitysohjelman keskiössä oli Suomen ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien välisen vuorovaikutuksen edistäminen. Aiempi kehitysjoukko-ohjelma ajettiin alas muutamassa vuodessa, ja Sambian, Mosambikin ja Nicaraguan kenttätoimistot ryhtyivät hakemaan kumppanijärjestöjensä kanssa uusia toimintamuotoja.[3] Vuonna 2008 Kepa perusti uuden Mekongin-toimiston Thaimaahan Bangkokiin. Sambian-toimisto suljettiin vuoden 2008 lopussa resurssipulan vuoksi. Suomessa vahvistettiin Kepan kampanjatoimintaa, järjestökoulutusta ja tiedotusta. Kepa koordinoi 1990-luvun lopulla Suomessa kansainvälistä Jubilee 2000 -kampanjaa, osallistui MAI-sopimuksen kaatamiseen ja Nigeria-toimintaan Shell-boikotteineen sekä järjesti laajan kehityspoliittisen kampanjan Suomen EU-puheenjohtajuuden alla. Kepa on myös ajanut vaatimusta Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi YK:n suosittelemaan 0,7 % BKTL-osuuteen.[3]

Suomen hallitus päätti vuonna 2015 leikata kehitysyhteistyöstä. Leikkausten vuoksi myös Kepassa käytiin YT-neuvottelut. Neuvotteluissa päätettiin vähentää Kepan Helsingin toiminnoista ja lähetettyjen työtekijöiden pesteistä yhteensä 22 henkilötyövuotta. Leikkausten takia Kepan työ Nicaraguassa ja Mekongilla päättyi, ja Tansaniassa sekä Mosambikissa työtä jatkettiin pienemmin resurssein. Leikkausten takia Kepa vähensi muun muassa koulutustoimintaansa ja kampanjointia. Lisäksi Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo ja Kansalaisvaikuttajan koulutusohjelma päättyivät.[7]

Kepan jäsenjärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepalla on yli 300 jäsenjärjestöä.[8] Joukkoon kuuluu sekä isoja ammattilaisorganisaatioita että pieniä, muutaman vapaaehtoisen aktiivin pyörittämiä yhdistyksiä. Mukana on muun muassa ammattiliittoja, ympäristöjärjestöjä, kehitysmaayhdistyksiä, monikulttuurisuusjärjestöjä, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjä, maahanmuuttajajärjestöjä, oppilaitoksia ja kouluja sekä ystävyysseuroja.

Jäsenjärjestöt työskentelevät monenlaisten kysymysten parissa aina Reilusta kaupasta rauhaan ja ihmisoikeuksiin sekä vammaisten asemasta ympäristöön. Niitä yhdistää kiinnostus kehitysyhteistyöhön ja globaalikysymyksiin.[9]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa on järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestö ja kehityspolitiikan järjestöasiantuntija. Sen toiminnan tavoitteena on vaikuttaa köyhyyttä synnyttäviin ja ylläpitäviin rakenteisiin kuten epäoikeudenmukaiseen kauppapolitiikkaan. Kepa neuvoo ja kouluttaa järjestöjä Suomessa ja niiden paikallisia yhteistyökumppaneita maatoimistoissaan.

Työntekijöitä Kepalla on Suomen lisäksi kahdessa maassa. Kumppanijärjestöjä Kepalla on näissä maissa kymmenkunta. Kumppanuuksilla pyritään vahvistamaan paikallisen kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia maansa politiikassa. [10]

Kepaa rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoilla. Kepa hankkii varoja jonkin verran myös itse. Vuonna 2016 Kepan budjetti oli noin 4,2 miljoonaa euroa.[11]

Koulutukset ja neuvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa järjestää kehitysyhteistyöhön, globaalikasvatukseen, vaikuttamistyöhön ja organisaation kehittämiseen liittyviä koulutuksia.[12] Koulutusten ohella Kepa tarjoaa järjestökohtaista neuvontaa kehitysyhteistyöhön ja viestintä- ja kehityskasvatukseen liittyvissä hankkeissa.[13]

Julkaisutoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa julkaisee erilaisia sen erityisalaan liittyviä ajankohtaiskatsauksia, raportteja ja taustaselvityksiä.[14]

Kepa julkaisee Maailman kuvalehteä, joka on globaalikysymyksiin perehtynyt suomalainen aikakauslehti. Maailman kuvalehti kertoo kehitysmaiden arjesta ja monikulttuurisesta Suomesta. Sen teemoja ovat kehityspolitiikka, ihmisoikeudet, ympäristö ja kulttuuri.[15]

Vaikuttamistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa pyrkii vaikuttamaan Suomen politiikkaan kysymyksissä, jotka liittyvät kehitysrahoitukseen, YK:n kestävän kehityksen ohjelman eli Agenda 2030:n toteutukseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä vero-oikeudenmukaisuuteen ja yritysvastuuseen.[16]

Kepan tavoitteita ovat muun muassa, että:

  • Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyönsä 0,7 prosenttiin bktl:sta ja tavoiteaikataulusta on julkaistava konkreettinen suunnitelma. [17]
  • Suomen on tuettava ainoastaan vähähiilistä kehitystä ja vähennettävä päästönsä nollaan ennen vuotta 2050. [18]
  • Kehitysyhteistyövaroin tuetun liiketoiminnan vastuullisuus on varmistettava vaatimalla, että yritykset julkaisevat sijoituksista ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten arvioinnin ja niiden toiminta arvioidaan riippumattomasti. [19]
  • Suomen on EU:ssa ajettava suuryrityksille velvollisuutta maakohtaisesti raportointiin ja kotimaassa valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden raportointiohjeistusta tulee tarkentaa. [20]

Globaalikasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa koordinoi globaalikasvatuksen parissa toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä globaalikasvatuksen edistämiseksi Suomessa. Kepan tavoitteena on, että globaalikasvatus olisi vahvasti mukana olennaisissa poliittisissa linjauksissa ja ohjelmissa.[21]

Kepan toimistot ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepalla on maatoimistot Mosambikissa ja Tansaniassa. Maatoimistot tarjoavat tukea Kepan jäsenjärjestöjen ja niiden paikallisten yhteistyökumppaneiden hankkeille sekä tekevät vaikuttamistyötä, jolla pyritään vahvistamaan järjestöjen ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua oman maansa päätöksentekoon..[22]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkyvin Kepan järjestämistä tapahtumista on vuotuinen Maailma kylässä -festivaali, joka kerää 50 000–80 000 kävijää Helsingin Kaisaniemeen toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Ilmaisfestivaali on Suomen suurin monikulttuurisuustapahtuma. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Aiemmin tapahtuma järjestettiin joka toinen vuosi, vuodesta 2005 lähtien se on järjestetty joka vuosi. Festivaalin ohjelmaan kuuluu musiikkia sekä tanssia, teatteria, kirjallisuutta ja ruokaa eri puolilta maailmaa. Lisäksi festivaaleilla on asiapitoista ohjelmaa ja näyttelyitä monikulttuurisuuteen, globalisaatioon ja kehitysyhteistyöhön liittyen. Festivaalin järjestämiseen osallistuu vuosittain suuri joukko vapaaehtoisia.[23]

Kepa myös koordinoi ympäri Suomea järjestettäviä Mahdollisuuksien toreja. Ne ovat ilmaisia yleisötapahtumia, joiden tavoitteena on herättää suomalaisten kiinnostus maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Järjestöt ja muut toimijat tuovat tapahtumassa esille köyhyyden ja epätasa-arvon syitä ja kertovat ihmisille toimintamahdollisuuksista. Toreja järjestetään kesäisin lähes 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. [24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salonen, Kirsi & Rekola, Juha: Kepa 20 vuotta. Historiikki – lyhyt oppimäärä. Kepa, 2005. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kattojärjestö | Kepa Kepa.fi. Viitattu 22.12.2016.
  2. Kepan toiminta-ajatus ja arvot Kepa.fi. Viitattu 22.12.2016.
  3. a b c d e f Historia Kepa. Viitattu 22.12.2016.
  4. Salonen & Rekola 2005, s. 7
  5. a b Salonen & Rekola 2005, s. 15
  6. Salonen & Rekola 2005, s. 18
  7. Leikkaukset supistavat kehitysjärjestö Kepan toimintaa rajusti Kepa.fi. Viitattu 21.12.2016.
  8. Jäsenrekisteri Kepa. Viitattu 22.12.2016.
  9. Jäsenrekisteri Kepa. Viitattu 22.12.2016.
  10. Kepa maailmalla Kepa.fi. Viitattu 21.12.2016.
  11. https://www.kepa.fi/kepa-ry/asiakirjat Kepa ry. Viitattu 22.12.2016.
  12. Koulutustarjonta Kepa.fi. Viitattu 22.12.2016.
  13. Neuvontapalvelut Kepa. Viitattu 22.12.2016.
  14. Julkaisusarjat Kepa. Viitattu 22.12.2016.
  15. | Maailman Kuvalehti www.maailmankuvalehti.fi. Viitattu 22.12.2016.
  16. Ilmastonmuutos ja veroparatiisit kuriin, Agenda 2030 | Kepa Kepa.fi. Viitattu 21.12.2016.
  17. Kehitysrahoitus - kehitysavulla kestävää kehitystä | Kepa Kepa.fi. Viitattu 21.12.2016.
  18. Ilmastonmuutos kuriin | Kepa Kepa.fi. Viitattu 21.12.2016.
  19. Yritysvastuu - yhteiskuntavastuu ja liiketoiminta | Kepa Kepa.fi. Viitattu 21.12.2016.
  20. Vero-oikeudenmukaisuus - veroparatiisit kuriin | Kepa Kepa.fi. Viitattu 21.12.2016.
  21. Globaalikasvatus Kepa.fi. Viitattu 21.12.2016.
  22. Kepa maailmalla Kepa. Viitattu 21.12.2016.
  23. Maailma kylässä -festivaali Info
  24. Mahdollisuuksien torit ympäri Suomen | Kepa Kepa.fi. Viitattu 22.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]