Kepa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta järjestöstä. Kepa on myös kylä Venäjällä
Kepa ry
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen logo.svg
Perustettu 1985
Kotipaikka Helsinki
Toiminnanjohtaja Timo Lappalainen
Sivusto kepa.fi

Kepa ry (aiemmin Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry) on suomalainen globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Se toimii aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen kattojärjestönä ja kehityspolitiikan järjestöasiantuntijana.

Periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepan toiminta-ajatuksena on ”koota ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta”. Kumppanuusohjelmansa kautta Kepa lisää suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta maailmanlaajuisista kysymyksistä ja parantaa sen toimintakykyä järjestämällä tiedotus-, koulutus-, kampanja- ja palvelutoimintaa. Kepa pyrkii myös vahvistamaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia kenttätoiminnalla ja yhteistyöverkostoilla.[1]

Kepan toiminnan perusarvot ovat maailmanlaajuinen yhteisvastuu ja kansainvälinen solidaarisuus. Keskeisiin arvoihin kuuluvat kestävä kehitys, ympäristön suojelu, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, rauhantahto, ihmisoikeudet ja demokratia.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen "Kepa" keksi Marja-Liisa Swantz vuonna 1983. Kepan perustamiskokous oli 4. maaliskuuta 1985 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Siihen osallistuivat 56 järjestön edustajat.[2] Kepan syntyyn vaikuttivat monet seikat. Kehitysyhteistyö oli 1980-luvun alussa löytänyt paikkansa suomalaisessa politiikassa, ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö oli yleistynyt. Prosenttiliikkeen ja kehitysmaa-aktiivien joukossa oli tiivistynyt idea kansalaisjärjestöjen palvelukeskuksesta. Kepa aloitti valtion ja järjestöjen uudenlaisen yhteistyön kehitysyhteistyön saralla.[3]

Kepa käynnisti kehitysjoukkotoiminnan, jonka puitteissa eri alojen osaajia lähetettiin töihin kehitysmaihin. Kehitysjoukkolaiset olivat muun muassa terveydenhuollon, tekniikan ja opetusalan ammattilaisia, joiden työnkuvaan kuului kohdemaan kollegoiden opettaminen vastaaviin tehtäviin. Kepa vastasi kehitysjoukkotoimintaan liittyvistä maavalinnoista, rekrytoinnista ja perehdyttämisestä. Ensimmäiseksi kehitysjoukkomaaksi valittiin Sambia, johon ensimmäiset työntekijät lähetettiin vuonna 1987.[4] Vuonna 1989 toiminta laajeni Nicaraguaan ja vuonna 1990 Mosambikiin.[5] Laajimmillaan kehitysjoukkotoiminta oli 1990-luvun alkuvuosina.[2] Vuosina 1987–1995 yhteensä 220 suomalaisia kehitysjoukkolaista työskenteli Sambian, Nicaraguan ja Mosambikin valtion laitoksissa ja järjestöissä.[4]

Suomessa Kepa piti kehitysjoukkotoiminnan varoin yllä pientä kirjastoa ja julkaisi Kumppani-lehteä. Vuonna 1986 järjestöjen yhteistoimintaa edistäneet Mahdollisuuksien torit saivat alkunsa Vaasassa ja laajenivat nopeasti muualle maahan. Kepa koordinoi myös erillisrahoituksella järjestöjen yhteistyökampanjoita kotimaassa. Tukea saivat muun muassa uusi prosenttiliike kehitysyhteistyön puolesta määrärahaleikkauksia vastaan, Latinalainen Amerikka 500 vuotta ja rasismin vastainen kampanja "All Different – All Equal".[2]

Vuosina 1985–1995 Kepan toiminta painottui kehitysjoukkotoimintaan, johon ulkoasiainministeriön rahoitus oli tarkoitettu. Toiminnan arviointi vuosina 1994–1995 toi ratkaisevan muutoksen järjestön toimintaan. Lähdettiin rakentamaan uutta "kehitysohjelmaa, joka kattaisi kaiken Kepan toiminnan". Etelässä toteutettavat kenttäohjelmat, jäsenjärjestöjen tukitoimet sekä Suomen kehityspolitiikka, tiedotus ja kampanjat hahmotettiin yhdeksi kokonaisuudeksi.[2]

Kehitysohjelman keskiössä oli Suomen ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien välisen vuorovaikutuksen edistäminen. Aiempi kehitysjoukko-ohjelma ajettiin alas muutamassa vuodessa, ja Sambian, Mosambikin ja Nicaraguan kenttätoimistot ryhtyivät hakemaan kumppanijärjestöjensä kanssa uusia toimintamuotoja.[2] Vuonna 2008 Kepa perusti uuden Mekongin-toimiston Thaimaahan Bangkokiin.[6] Sambian-toimisto suljettiin vuoden 2008 lopussa resurssipulan vuoksi. Suomessa vahvistettiin Kepan kampanjatoimintaa, järjestökoulutusta ja tiedotusta. Kepa koordinoi 1990-luvun lopulla Suomessa kansainvälistä Jubilee 2000 -kampanjaa, osallistui MAI-sopimuksen kaatamiseen ja Nigeria-toimintaan Shell-boikotteineen sekä järjesti laajan kehityspoliittisen kampanjan Suomen EU-puheenjohtajuuden alla. Kepa on myös ajanut vaatimusta Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi YK:n suosittelemaan 0,7 % BKTL-osuuteen.[2]

Kepan jäsenjärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepalla on yli 300 jäsenjärjestöä.[7] Joukkoon kuuluu sekä isoja ammattilaisorganisaatioita että pieniä, muutaman vapaaehtoisen aktiivin pyörittämiä yhdistyksiä. Mukana on muun muassa ammattiliittoja, ympäristöjärjestöjä, kehitysmaayhdistyksiä, monikulttuurisuusjärjestöjä, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjä, maahanmuuttajajärjestöjä, oppilaitoksia ja kouluja sekä ystävyysseuroja.

Jäsenjärjestöt työskentelevät monenlaisten kysymysten parissa aina Reilusta kaupasta rauhaan ja ihmisoikeuksiin sekä vammaisten asemasta ympäristöön. Niitä yhdistää kiinnostus kehitysyhteistyöhön ja globaalikysymyksiin.[8]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa on järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestö ja kehityspolitiikan järjestöasiantuntija. Sen toiminnan tavoitteena on vaikuttaa köyhyyttä synnyttäviin ja ylläpitäviin rakenteisiin kuten epäoikeudenmukaiseen kauppapolitiikkaan. Kepa neuvoo ja kouluttaa järjestöjä Suomessa ja niiden paikallisia yhteistyökumppaneita maatoimistoissaan.

Työntekijöitä Kepalla on Suomen lisäksi neljässä maassa. Kumppanijärjestöjä Kepalla on näissä maissa kymmenkunta. Kumppanuuksilla vahvistetaan paikallisen kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia maansa politiikassa.

Kepaa rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoilla. Kepa hankkii varoja jonkin verran myös itse.[9] Vuonna 2014 Kepan budjetti oli 6,6 miljoonaa euroa.[10]

Koulutukset ja neuvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa järjestää kehitysyhteistyöhön, globaalikasvatukseen, vaikuttamistyöhön ja organisaation kehittämiseen liittyviä koulutuksia. Koulutusten sisällöt suunnitellaan vastaamaan järjestöjen tarpeita. Kouluttajina ovat alan asiantuntijat ja koulutuksissa hyödynnetään viimeisintä tutkimustietoa. Kaikille avoimien kurssien lisäksi Kepa tarjoaa järjestöille tukea pitkäjänteiseen järjestötoiminnan kehittämiseen, yhteistyökoulutusta jäsenjärjestöjen erityistarpeisiin sekä räätälöityä koulutusta yhdessä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Koulutusten ohella Kepa tarjoaa järjestökohtaista neuvontaa kehitysyhteistyöhön ja viestintä- ja kehityskasvatukseen liittyvissä hankkeissa. Kepa neuvoo hankkeiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa sekä talouteen liittyvissä kysymyksissä.[11]

Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa koordinoi Etelän vapaaehtoisohjelma Etvoa, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja niiden kehitysmaissa toimivien kumppanijärjestöjen yhteistyötä. Sen kautta voi lähteä vapaaehtoistyöhön Aasiaan, Afrikkaan tai Latinalaiseen Amerikkaan. Etvo on suunnattu vähintään 22-vuotiaille. Vapaaehtoistyötä tehdään paikallisissa kansalaisjärjestöissä esimerkiksi ympäristönsuojelun, lasten ja naisten oikeuksien tai yhteisökehityksen parissa.

Etvossa mukana olevat kehitysmaiden järjestöt ovat Kepan suomalaisten jäsenjärjestöjen yhteistyökumppaneita. Vapaaehtoistyö kestää puolesta vuodesta vuoteen riippuen vastaanottavan järjestön sekä hakijan toiveista ja tarpeista.[12]

Julkaisutoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa julkaisee erilaisia sen erityisalaan liittyviä ajankohtaiskatsauksia, raportteja ja taustaselvityksiä.[13]

Kepa julkaisee kuukausittain ilmestyvää Maailman kuvalehteä, joka on globaalikysymyksiin perehtynyt suomalainen aikakauslehti. Maailman kuvalehti kertoo kehitysmaiden arjesta ja monikulttuurisesta Suomesta. Sen teemoja ovat kehityspolitiikka, ihmisoikeudet, ympäristö ja kulttuuri.[14]

Kampanjat ja vaikuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepa tarjoaa jäsenilleen ja muille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua kampanjoihin ja siten vaikuttaa maapallon oikeudenmukaisuuskysymyksiin. Kepan koordinoima globbarit-verkosto kannustaa erilaisin kampanjoin ja tempauksin päättäjiä tekemään Suomesta aktiivisemman toimijan globaalin eriarvoisuuden poistamiseksi. Verkoston muodostavat Kepan jäsenjärjestöt, mutta toiminta on avointa kaikille kiinnostuneille.[15]

Kampanjat ovat osa laajempaa vaikuttamistoimintaa. Kepan vaikuttamistoiminnan kohteeksi on valittu ne Suomen ulko- ja talouspolitiikan osat, jotka vaikuttavat kehitysmaihin. Näitä politiikan osa-alueita pyritään muuttamaan niin, että kehitysmaiden eritystarpeet otetaan nykyistä paremmin huomioon.

Kepa pyrkii vaikuttamaan Suomen kantoihin kehitysyhteistyöhön, talouteen ja ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikuttamistyötä kaupan kansainvälisten sääntöjen valmistelussa, kehityksen rahoituksessa ja ilmastoon liittyvissä kysymyksissä.

Kepan tavoitteita ovat muun muassa, että:

  • Suomi ajaisi aktiivisesti nykyistä oikeudenmukaisempien sääntöjen luomista kansainväliselle kaupalle WTO:ssa,
  • Suomi tunnustaisi kansainväliset velvoitteensa ja osallistuisi köyhyyden vastaiseen taisteluun esimerkiksi nostamalla kehitysyhteistyömäärärahansa YK:n suosittamalle tasolle, joka on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta,
  • Suomi ajaisi aktiivisesti kehitysmaiden tarpeiden huomioon ottamista, kun maataloustuotteiden kaupalle laaditaan kansainvälisiä sääntöjä.

Kepa on jatkuvasti yhteydessä Suomen hallitukseen, kansanedustajiin, poliittisiin puolueisiin ja ministeriöiden virkamiehiin sekä tiedotusvälineisiin. Kepa järjestää myös erilaisia tempauksia, yleisötapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Kepa seuraa aktiivisesti kansainvälisiä kokouksia, kuten YK:n ja Maailman kauppajärjestö WTO:n kokouksia sekä Maailman sosiaalifoorumia. [16]

Kepan toimistot ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kepalla on maatoimistot Mosambikissa, Nicaraguassa, Tansaniassa sekä aluetoimisto Mekongissa.[17] Kepan maatoimistojen työnkuva on moninainen. Ne tarjoavat tukea Kepan jäsenjärjestöjen ja niiden paikallisten yhteistyökumppaneiden hankkeille sekä tekevät vaikuttamistyötä, jolla pyritään vahvistamaan järjestöjen ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua oman maansa päätöksentekoon. Kumppanuudet ovat Kepan tapa tukea Etelän järjestöjen vaikuttamistyötä.[18]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkyvin Kepan järjestämistä tapahtumista on vuotuinen Maailma kylässä -festivaali, joka kerää 50 000–80 000 kävijää Helsingin Kaisaniemeen toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Ilmaisfestivaali on Suomen suurin monikulttuurisuustapahtuma. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Aiemmin tapahtuma järjestettiin joka toinen vuosi, vuodesta 2005 lähtien se on järjestetty joka vuosi. Festivaalin ohjelmaan kuuluu musiikkia sekä tanssia, teatteria, kirjallisuutta ja ruokaa eri puolilta maailmaa. Lisäksi festivaaleilla on asiapitoista ohjelmaa ja näyttelyitä monikulttuurisuuteen, globalisaatioon ja kehitysyhteistyöhön liittyen. Festivaalin järjestämiseen osallistuu vuosittain suuri joukko vapaaehtoisia, jotka työskentelevät muun muassa kuljettajina, rakentajina, infopisteessä, kyläkaupassa, roskaryhmässä sekä jakelutehtävissä.[19]

Kepa myös koordinoi ympäri Suomea järjestettäviä Mahdollisuuksien toreja. Ne ovat ilmaisia yleisötapahtumia, joiden tavoitteena on herättää suomalaisten kiinnostus maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Järjestöt ja muut toimijat tuovat tapahtumassa esille köyhyyden ja epätasa-arvon syitä ja kertovat ihmisille toimintamahdollisuuksista. Toreja järjestetään kesäisin lähes 20 paikkakunnalla ympäri Suomen.[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salonen, Kirsi & Rekola, Juha: Kepa 20 vuotta. Historiikki – lyhyt oppimäärä. Kepa, 2005. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Periaatteet Kepa. Viitattu 16.9.2015.
  2. a b c d e f Historia Kepa. Viitattu 16.9.2015.
  3. Salonen & Rekola 2005, s. 7
  4. a b Salonen & Rekola 2005, s. 15
  5. Salonen & Rekola 2005, s. 18
  6. Mekongin alue Kepa. Viitattu 16.9.2015.
  7. Jäsenrekisteri Kepa. Viitattu 16.9.2015.
  8. Jäsenyys Kepa. Viitattu 16.9.2015.
  9. Mikä Kepa? Kepa. Viitattu 16.9.2015.
  10. Toimintakertomus 2014 (s. 4) 24.4.2015. Kepa ry. Viitattu 20.1.2011.
  11. [Kepa tarjoaa Koulutus] Kepa. Viitattu 16.9.2015.
  12. Etelän vapaaehtoisohjelma
  13. Julkaisusarjat Kepa. Viitattu 22.12.2014.
  14. Maailman Kuvalehti
  15. Globbarit, Mitä on globbaus?
  16. Kampanjat ja vaikuttaminen Kepa. Viitattu 22.12.2014.
  17. Kepa maailmalla Kepa. Viitattu 16.9.2015.
  18. Toiminta etelässä Kepa. Viitattu 16.9.2015.
  19. Maailma kylässä -festivaali Info
  20. Mahdollisuuksien torit Mikä tori

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]