Tämä on lupaava artikkeli.

Sambia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee afrikkalaista valtiota. Sambia saattaa viitata myös Sambian niemimaahan.
Sambian tasavalta
Republic of Zambia
Sambian lippu Sambian vaakuna

Sambian sijainti Afrikassa ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Sambian sijainti Afrikassa ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).

Valtiomuoto presidentiaalinen tasavalta
Presidentti Hakainde Hichilema[1]
Pääkaupunki Lusaka
Muita kaupunkeja Livingstone
Kitwe
Ndola
Pinta-ala
– yhteensä 752 618 km² [2] (sijalla 39)
– josta sisävesiä 1 %
Väkiluku (2022) 19 642 123 [2] (sijalla 72)
– väestötiheys 13 as. / km²
– väestönkasvu 2,9 % [2] (2022)
Viralliset kielet englanti
Lukutaito 63,4 %
Valuutta kwacha (ZMW)
BKT (2020)
– yhteensä 60,12 mrd. (PPP) USD [3]  (sijalla 129)
– per asukas 3 300 USD (PPP)
HDI (2019) 0,584 [4] (sijalla 146)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 7,5 % [2]
– teollisuus 35,3 % [2]
– palvelut 57 % [2]
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Isosta-Britanniasta

24. lokakuuta 1964
Lyhenne ZM
– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: 9J
Kansainvälinen
suuntanumero
+260
Tunnuslause One Zambia, One Nation (yksi Sambia, yksi kansakunta)[5]
Kansallislaulu Stand and Sing of Zambia, Proud and Free
Edeltäjä(t)  Pohjois-Rhodesia
(1924–1964)

Sambian tasavalta eli Sambia on sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Kongon demokraattinen tasavalta, lännessä Angola, etelässä Namibia, Botswana, Zimbabwe ja Mosambik sekä idässä Malawi ja Tansania. Sambian pääkaupunki Lusaka sijaitsee maan kaakkoisosassa. Väestö on keskittynyt etelään pääkaupungin ympäristöön sekä luoteeseen kuparivyöhykkeelle.

Sambiaa ovat asuttaneet tuhansia vuosia metsästäjä-keräilijät ja vaeltavat heimot. Eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden satunnaisten vierailujen alkamisen jälkeen 1700-luvun lopulla Sambia liitettiin asteittain osaksi brittiläistä imperiumia. Vuonna 1923 British South Africa Company luovutti Pohjois-Rhodesiana tunnetun alueen hallinnan Britannian hallitukselle. Alue itsenäistyi 1964 alueen läpi virtaavan Sambesi-joen mukaan Sambiaksi nimettynä. Itsenäistymisen jälkeen maa siirtyi yksipuoluejärjestelmään presidentti Kenneth Kaundan johdolla. Kaunda hallitsi Sambiassa vuoteen 1991 asti, jolloin maassa pidettiin monipuoluevaalit. Sambia on presidentillinen tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole.

Sambian taloutta on perinteisesti hallinnut kuparin louhintateollisuus, joskin viime vuosikymmeninä hallitus on pyrkinyt monipuolistamaan taloutta. Maa luisui köyhyyteen 1970-luvulla, velkaantui monien Afrikan maiden tapaan pahasti, ja toipuminen oli hidasta.[6] Vuonna 2019 maan inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) oli keskitasoa, 0,584.[4] Bruttokansantuote asukasta kohden on 3 300 dollaria (PPP arvio 2020) ja noin 54  prosenttia väestöstä elää alle 1,25 dollarilla päivässä. Ongelmia ovat lisänneet laajalle levinneet HIV-tartunnat ja AIDS.[2]

Pääartikkeli: Sambian maantiede

Sambia sijaitsee Afrikan eteläosan sisämaan ylängöllä. Lähes koko maa kuuluu sille nimen antaneen Sambesin valuma-alueeseen.[7] Sambian korkein kohta on 2 300-metrinen Mafinga-kukkuloiden osa. Matalin kohta on Sambesi-joessa 329 metriä merenpinnasta.[3]

Sambian ylänköalueen vallitseva kasvillisuustyyppi on miombo-savanni. Kuumissa kuivissa laaksoissa kasvaa mopanemetsää. Siellä missä tulvavesi peittää maata osan vuodesta, kasvillisuus on avointa ruohikkoa, niittyä tai suota.[7]

Seeproja Mosi-oa-Tunyan luonnonsuojelualueella

Sambiassa on 14 suurehkoa kansallispuistoa tai suojelualuetta, ja joukko pienempiä. Kafuen kansallispuisto lähellä Lusakaa on Sambian vanhimpia (perustettu vuonna 1950) ja maailman suurimpia – yli 22 400 neliökilometriä. Siellä on monia erilaisia antilooppeja, ja leijonia, leopardeja ja gepardeja. South Luangwan kansallispuisto Luangwa-joen varrella virtahepoineen, kirahveineen ja seeproineen on Sambian kuuluisimpia.[8]

Nisäkkäitä elää varsinkin tulvaniityillä, kuten Luangan ja Kafuen laaksoissa. Salametsästys on verottanut rankasti sarvikuonojen ja norsujen kantaa. Sambian kansallislintu kiljumerikotka elää avoimilla vesialueilla.[7]

Victorian putoukset Zimbabwen rajalla on Sambian ainoa kohde Unescon maailmanperintöluettelossa.[9]

Vaikka Sambia sijaitsee tropiikissa, sen korkeus tekee ilmastosta ihmiselle miellyttävän.[7] Sateita saadaan eniten lokakuun ja helmikuun välisenä aikana. Korkeimmilla ylänköalueilla kilometrin yläpuolella on kuivalla kaudella toisinaan öisin jopa pakkasta.[10]

Pääartikkeli: Sambian historia

Sambian alueella on asunut ihmisten varhaisia esivanhempia jo miljoonia vuosia sitten.[11] Sambia oli monien bantukansojen asuinalue ja vaellusreitti ajanlaskun alkuvuosista lähtien. Nykyisten asukkaiden esivanhemmat asettuivat alueelle pääosin 1600-luvulta 1800-luvun lopulle kestäneiden vaellusten tuloksena. Sambia oli pitkään eurooppalaisen vaikutuksen ulkopuolella ja vasta vuonna 1855 David Livingstone saapui Sambesi-joelle ja Victorian putouksille.[12][13]

Brittiläinen Cecil Rhodes onnistui vuonna 1888 saamaan paikallisilta hallitsijoilta oikeudet maan mineraalivarojen hyödyntämiseen ja samana vuonna Pohjois- ja Etelä-Rhodesia (nyk. Sambia ja Zimbabwe) julistettiin osaksi brittiläisen imperiumin vaikutuspiiriä. Maasta tuli käytännössä brittiläisen Etelä-Afrikan komppanian hallitsema vuodesta 1891 alkaen. Vuonna 1911 maa sai nimekseen Pohjois-Rhodesia[11] ja sille tehtiin muodollisesti protektoraatti 1924. 1920-luvulla löytyneet kupariesiintymät lisäsivät eurooppalaisten mielenkiintoa alueeseen.[14]

Etelä- ja Pohjois-Rhodesia sekä Njassamaa (nykyinen Malawi) liitettiin vuonna 1953 yhteen Rhodesian ja Njassamaan liittovaltioksi (Keski-Afrikan liittovaltioksi). Laajat levottomuudet repivät kuitenkin federaatiota afrikkalaisten vaatiessa tasaveroisia oikeuksia ja itsenäisyyttä Britanniasta. Afrikkalaisten nationalistipuolueiden saavutettua enemmistön Pohjois-Rhodesian parlamentissa loppuvuodesta 1962 federaatio purkautui 31. joulukuuta 1963 ja maa itsenäistyi 24. lokakuuta 1964.[13] Pohjois-Rhodesiasta muodostetun uuden valtion nimeksi tuli Sambia.[13]

Itsenäistyneen maan johtoon nousi Kenneth Kaunda ja vuonna 1972 Kaundan Yhtyneestä kansallisesta itsenäisyyspuolueesta (UNIP) tuli ainoa sallittu puolue. Maassa järjestettiin kuitenkin parlamenttivaaleja, joissa UNIP:n jäsenet kilpailivat paikoista keskenään. Tyytymättömyys Kaundaa ja UNIP:n valtaa kohtaan johti kuitenkin vuonna 1990 opposition yhteenliittymän, "Liike monipuoluedemokratian puolesta" (MMD) syntyyn. Kaunda taipui kasvavan painostuksen alla monipuoluejärjestelmään vuonna 1991. Lokakuun 1991 presidentinvaaleissa MMD:n Frederick Chiluba voitti Kaundan ja MMD sai samaan aikaan pidetyissä parlamenttivaaleissa 125 paikkaa 150:stä.[14]

Valtaan pääsyn jälkeen MMD ja Chiluba ryhtyivät itse kiistanalaisiin toimiin oppositiota vastaan. Vuoden 1996 presidentinvaaleista Kaunda ja muita opposition ehdokkaita suljettiin ulos ja samanaikaisten parlamenttivaalien rehellisyys joutui kritiikin kohteeksi.[15]

Joulukuun 2001 parlamenttivaaleissa oppositio eteni, mutta MMD:n Levy Mwanawasa julistettiin presidentinvaalien voittajaksi opposition vaalivilppisyytösten saattelemana.[14] Mwanawasan aikana maan talous kasvoi tasaisesti keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Lännessä hänet muistetaan uuden sukupolven afrikkalaisjohtajana, joka arvosteli kitkerästi aikalaistaan Zimbabwen Robert Mugabea.[16]

Mwanawasa valittiin toiselle kaudelle vuonna 2006. Hän kuitenkin kuoli 59-vuotiaana Pariisissa 19. elokuuta 2008.[17] Virkaa tekeväksi presidentiksi nimitettiin Rupiah Banda. Lokakuun 2008 lopussa järjestetyissä vaaleissa hänen vastaehdokkaansa Michael Sata johti aluksi tuloslaskentaa, mutta hävisi lopulta niukasti Bandalle. Sata väitti vaaleja vilpillisiksi ja vaati äänien uudelleenlaskentaa.[18][19] Vuonna 2011 järjestetyt presidentinvaalit Sata voitti, ja astui virkaan syyskuun lopulla.[20] Sata kuoli lokakuussa 2014, ja valtaan nousi väliaikaisesti varapresidentti Guy Scott.[21]

Tammikuussa 2015 valittiin uudeksi presidentiksi Edgar Lungu, joka toimi virassa puolitoista vuotta Satan kesken jääneen virkakauden loppuun.[1] Elokuussa 2016 presidentinvaaleissa istuva presidentti Edgar Lungu sai ensimmäisellä kierroksella 50,3% äänistä, joten toista kierrosta ei tarvittu. Presidentti Lungu edustaa hallitsevaa PF (Patriotic Front, Isänmaallinen rintama) -puoluetta, ja hänen merkittävin vastaehdokkaansa oppositiossa olevaa UPND (United Party for National Developement, Kansallisen kehityksen yhdistynyt puolue) -puoluetta. Oppositio syytti hallitusta vaalivilpistä[22], mutta tulos vahvistettiin.[23]

Vuonna 2018 Sambian korkein oikeus linjasi, että presidentti Lungu voi asettua ehdolle myös vuoden 2021 presidentinvaaleissa, vaikka presidentin virkakausien määrä on perustuslaissa rajoitettu kahteen. Oikeuden mukaan presidentti valittiin vuonna 2016 ensimmäiselle täydelle viisivuotiskaudelleen, sillä sitä ennen hän oli toiminut presidenttinä vain edeltäjänsä Michel Satan presidenttikauden loppuun.[24]

Sambian nykyinen perustuslaki on vuodelta 1996. Maan parlamentissa (the National Assembly) on 150 vaaleilla viideksi vuodeksi valittua edustajaa. Presidentti käyttää ylintä toimeenpanovaltaa ja presidentti valitaan suoralla vaalilla viideksi vuodeksi. Presidentti saa tulla valituksi korkeintaan kahdelle virkakaudelle.[25]

Sambia itsenäistyi lokakuussa 1964 ja siitä tuli heti tasavalta. Maan ensimmäisen presidentin Kenneth Kaundan puolue UNIP (United National Independence Party, Yhdistynyt kansallinen itsenäisyyspuolue) oli vallassa koko Kaundan valtakauden vuodesta 1964 vuoteen 1991. Vuonna 1972 Sambiasta tehtiin yksipuoluevaltio ja UNIP oli ainoa sallittu poliittinen puolue. Tätä ennen maassa oli kolme merkittävää puoluetta, joista kuitenkin ainoastaan Kaundan UNIP toimi koko maan laajuisesti. Vuoden 1990 levottomuuksien ja vallankaappausyrityksen jälkeen Kaunda taipui allekirjoittamaan lain, joka lopetti yksipuoluejärjestelmän. Sambia sai vuonna 1991 uuden perustuslain. Syksyllä 1991 vaaleissa oppositiopuolue MMD (Movement for Multi-Party Democracy, Liike monipuoluedemokratian puolesta) sai ylivoimaisen vaalivoiton ja MMD:n Frederick Chiluba voitti presidentinvaalit, joten 27 vuotta kestänyt Kenneth Kaundan aika päättyi. Taustalla oli kansalaisten tyytymättömyys Kaundan tehottomaan sosialistiseen talouspolitiikkaan ja siitä seuranneeseen huonoon taloudelliseen tilanteeseen.[26]

MMD hallitsi Sambiaa 20 vuotta vuoteen 2011, jonka jälkeen se on huomattavasti heikentynyt. Tärkeimmät puolueet ovat PF (Patriotic Front, Isänmaallinen rintama), UPND (United Party for National Development, Kansallisen kehityksen yhdistynyt puolue) sekä MMD. Presidentti Edgar Lungu (2015–2021) sekä hänen edeltäjänsä vuosina 2011-2014 presidenttinä toiminut Michael Sata ovat molemmat valittu PF:n ehdokkaina. Hallitseva PF on ollut taipuvainen epädemokraattisiin otteisiin oppositiota, erityisesti UPND:tä, kohtaan ja poliisi on häirinnyt opposition kokoontumisia.[26]

Hakainde Hichilema valittiin presidentiksi vuonna 2021.[27]

Edgar Lungu, Sambian presidentti vuosina 2015–2021

Parlamenttivaalit on viimeksi pidetty vuonna 2016 ja maan parlamentin paikoista 53,3 prosenttia on PF:n hallinnassa ja 33,9 prosenttia UPND:n hallinnassa. MMD:llä on vain kolme prosenttia paikoista.[28]

Vapauksien kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Sambian poliittisessa järjestelmässä on järjestetty säännöllisesti monipuoluevaaleja, ja joitain kansalaisvapauksia kunnioitetaan. Oppositiopuolueille on kuitenkin raskaita oikeudellisia ja käytännön esteitä reilulle kilpailulle, ja hallitus vetoaa säännöllisesti rajoittaviin lakeihin supistaakseen poliittista tilaa. Vuonna 2021 Sambiassa tapahtui kolmas demokraattinen vallansiirto, kun oppositiopuolue Kansallisen kehityksen yhdistynyt puolue (UPND) voitti presidentin- ja parlamenttivaalit.[29]

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sambian maakunnat

Sambia jakautuu kymmenen maakuntaan (province), ja nämä edelleen osa-alueisiin (districts), joita on yhteensä 72. Jokaista maakuntaa hallitsee keskushallinnon nimittämä apulaisministeri, joka toimii kuvernöörin tehtävissä. Maakunnat ovat Keskinen maakunta, Copperbeltin maakunta, Itäinen maakunta, Luapulan maakunta, Lusakan maakunta, Muchingan maakunta (uusi maakunta vuodesta 2011[30][31]), Pohjoinen maakunta, Luoteinen maakunta, Eteläinen maakunta ja Läntinen maakunta.

Sambian maakunnat
Maakunta Pääkaupunki Pinta-ala (km2) Väkiluku (16.10.2010)[32]
Keskinen maakunta Kabwe 94 394 1 310 000
Copperbeltin maakunta Ndola 31 328 1 970 000
Itäinen maakunta Chipata 51 476 1 590 000
Luapulan maakunta Mansa 50 567 992 000
Lusakan maakunta Lusaka 21 896 2 190 000
Muchingan maakunta Chinsali 87 806 712 000
Pohjoinen maakunta Kasama 77 650 1 110 000
Luoteinen maakunta Solwezi 125 826 727 000
Eteläinen maakunta Livingstone 85 283 1 590 000
Läntinen maakunta[33] Mongu 126 386 903 000
Sambialaisia maaseudun lapsia.

Sambian väestö koostuu etnisesti yli 70 bantu-kansasta[13]. Sambian valtio on rekisteröinyt 73 heimoa ja monet sambialaiset sanovat maassa olevan saman verran kieliä.[13] Kielitieteellisesti kielet kuitenkin jakautuvat noin kahteenkymmeneen pääkieleen ja näiden murteisiin. Ethnologuen mukaan luonnollisia kieliä on 43 ja lisäksi kahdella kielellä ei ole äidinkielisiä puhujia.[34] Englannin lisäksi seitsemällä bantukielellä on virallinen asema. Isoimmat näistä ovat njandža ja bemba. Bembaa puhuu äidinkielenään noin 3,3 miljoonaa ja njandžaa 800 000[34]. Molempia käytetään yleisesti lingua francana varsinkin kaupungeissa. Maassa asuu myös pieni eurooppalainen ja aasialaisperäinen vähemmistö. Useimmat maahanmuuttajista ovat alkujaan Britanniasta, Etelä-Afrikasta tai Intiasta.[13]

Uskonnollisesti enemmistö sambialaisista on kristittyjä ja jakautuvat osapuilleen puoliksi katolisiin ja erilaisiin protestanttisiin ryhmiin. Toiseksi suurin ryhmä ovat perinteisen animistisen uskon harjoittajat. Maassa on myös pieni islamilainen (1 %) ja hindulainen (0,3 %) vähemmistö. Jehovan todistajiin kuuluu maan asukkaista kansainvälisillä mittapuilla mitattuna melko suuri osa; vuonna 1998 tämä osuus oli 1,03 prosenttia.[35]

Tyttöjen ja naisten asema on parantunut hyvin nopeasti. Naisten lukutaidottomuus on edelleen yleisempää kuin miesten, mutta tyttöjen ja poikien välinen ero koulunkäynnissä on pienempi nuoremmissa ikäluokissa. Lähes puolet peruskoulujen oppilaista on tyttöjä.[36]

Työ kodin ulkopuolella on aiempaa yleisempää naisille. Naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään on myös lisääntynyt. Naisten osuus parlamentissa on liki kaksinkertaistunut vuoden 1990 lukemasta. Nykyisin 15 prosenttia parlamentin jäsenistä on naisia[37]. Palkkaus on edelleen epätasaista, naisten keskitulojen yltäen vain puoleen miesten tuloista. Naisiin kohdistuva väkivalta on myös suuri ongelma, varsinkin koska alueella elää sitkeässä myytti, että neitsyen raiskaaminen parantaa AIDSin.[38]

Äitiyskuolleisuus on lisääntynyt, ja erot rikkaimpaan ja köyhimpään väestönosaan kuuluvien välillä ovat suuret. Neuvolapalvelut ovat parantuneet ja ehkäisy yleistynyt, mikä on lisännyt naisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Keskimääräinen lapsiluku, joka vielä 1970-luvulla oli 7,4, on nykyisin 5,8.[39] Neuvolassa käynti on säännöllistynyt ja suurin osa naisista käy tarkastuksessa ainakin kerran raskautensa aikana, mutta harvemman kuin joka toisen lapsen syntymisessä avustaa koulutettu kätilö.[37]

Äärimmäisessä köyhyydessä elää nyt vähemmän sambialaisia kuin 1990-luvun alussa, heidän osuutensa pieneni 58 prosentista 51 prosenttiin vuosina 1991–2006.[36] Myös lapsi- ja imeväiskuolleisuus on vähentynyt merkittävästi.[36] Jopa 92 prosenttia lapsista on rokotettu tuberkuloosia vastaan, ja vanhemmista puolet osaa ehkäistä ja hoitaa ripulia oikein.[39] Ripuli, malaria ja AIDS ovat lasten yleisimpiä kuolinsyitä Sambiassa. Maailmanpankin tukeman ohjelman avulla kuolleisuus malariaan on saatu pienenemään puoleen vuoden 2000 tasosta. Projekti lisäsi hyttysverkkojen käyttöä lasten nukkumapaikoissa ja hyönteiskarkotteiden käyttöä.[40]

Kuivattua pikkukalaa eli kapentaa myynnissä Chipatan torilla

Hiukan yli puolet maan työläisistä tekee töitä maataloudessa, joka kuitenkin tuottaa alle 10 prosenttia bruttokansantuotteesta.[2]

Maatalouden tuotteista isoin osa päätyy kotimaan kulutukseen, vaikkakin maassa viljellään myös vientiä varten eurooppalaisomisteisilla tiloilla. Tiloilla viljellään tupakkaa, sokeriruokoa, puuvillaa ja maapähkinöitä. Maassa kasvatettavat pääruokaviljat ovat maissi, hirssi, maniokki, durra ja vihannekset.[41]

Sambian tärkein vientituote on kupari, jonka maailmanmarkkinahintojen heilahtelut vaikuttavat suuresti maan talouteen,[2] mutta sillä on kuitenkin rahoitettu paljon Sambian kehitystä.[41] Muut merkittävimmät luonnonvarat ovat koboltti, sinkki, lyijy, kivihiili, kulta, hopea, smaragdit ja uraani[3].

Vuonna 2006 maan länsiosasta löytyi viitteitä öljystä ja maakaasusta.[42] 15 vuotta myöhemmin löydöksiä kuvailtiin edelleen lupaaviksi.[43]

Kehityksen haasteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sambia kuului 2000-luvun alkupuolella maailman köyhimpiin valtioihin. Sen kehityksen suurimpana jarruna olivat laajalle levinneet HIV-tartunnat ja AIDS.[44] 2020-luvulla se luokitellaan alemman keskitason tuloluokkaan. Talouskasvu oli nopeaa vuosina 2004–2014, mutta hidastui sen jälkeen.[2]

Vielä vuonna 2009 Sambia oli YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen asteikolla (HDI) kahdentoista huonoiten sijoittuvan joukossa, sijalla 165[45]. Maan kehitystä hidastaa vakava aids-tilanne. Joka kuudes aikuinen on saanut hiv-tartunnan, ja maassa on yli miljoona aids-orpoa. On esitetty synkkiä arvioita, joiden mukaan joka toinen sambialaisnuori tulee kuolemaan aidsiin. Aidsista johtuen odotettavissa oleva elinikä on laskenut 38 vuoteen,[3] kun se vielä 1970-luvulla oli 50 vuotta.

Opetussektorilla kehitys vaikuttaa positiiviselta. Vuonna 2006 98 prosenttia sekä tytöistä että pojista aloitti ala-asteen, kun kolme vuotta aiemmin neljännes ikäluokasta jäi koulun ulkopuolelle. Seitsenvuotisen peruskoulun kävi loppuun 91 prosenttia pojista ja 79 prosenttia tytöistä.[36]

Vesi ja energia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 arvioitiin, että Sambian on mahdollista saavuttaa vuoteen 2015 mennessä YK:n vuosituhattavoitteen ympäristön kestävästä kehityksestä puhtaan veden saatavuuden osalta. Sen sijaan kunnollisten käymälöiden osuus on pienentynyt vuodesta 1991. Vuonna 2006 sellainen puuttui joka kolmannelta sambialaiselta.[36]

Sambian kartta

Pääkaupunki Lusakan tiiviisti asutetun ja tulvien rasittaman Kanyaman kaupunginosan viemäröinti on ollut pitkäaikainen projekti. Vuonna 2009 arviolta puolet tarkoitukseen budjetoiduista varoista on kuitenkin varastettu matkalla, mikä on viivästyttänyt hanketta.[46]

Koska suurin osa kotitalouksista käyttää puuta energialähteenään, Sambian metsiin kohdistuu suuri paine. Metsät joutuvat entistä kovemmille kun väkiluku kasvaa. Sambian asukasluvun on arvioitu kasvavan vuoteen 2050 mennessä yli 29 miljoonaan.[47]

Sambian tärkein kansainvälinen lentoasema on Lusakassa, mutta joitakin lentoja ulkomailta tulee myös Livingstonen, Mfufan ja Ndolan kentille.[48] Tansanian–Sambian rata (Tanzania Zambia Railway) on kiinalaisten rakentama ja valmistui vuonna 1976. Se ulottuu Kapiri Mposhiin Lusakan pohjoispuolelle. Muut rautatiereitit kulkevat Lusakasta pohjoiseen Kitween ja Lusakasta etelään, Livingstoneen.[48]

Luokkahuone maaseudun koulussa lähellä Livingstonea.

Oppivelvollisuus alkaa 7 vuoden iästä ja jatkuu peruskoulun seitsemännelle luokalle asti. Nämä opinnot ovat ilmaisia.[49] Toisen asteen opinnot on jaettu kahtia: kaksivuotiseen (luokka-asteet 8–9) ja sitä seuraavaan kolmivuotiseen osaan.[49] Oppilaan perheen on kuitenkin hankittava kaikki opiskeluvälineet jo alaluokilla: kirjat, kynät, vihkot ja koulupuku. Ylemmillä luokilla myös opetus ja tutkintojen suoritus ovat maksullisia.[50]

Maassa on kolme julkisilla varoilla rahoitettua yliopistoa: Sambian yliopisto (UNZA), Mulungushi University (MU) ja Copperbeltin yliopisto (CBU). Niiden lisäksi on viisi yksityistä korkeakoulua tai yliopistoa, ja kuudetta suunnitellaan.[51]

Kulttuuri ja media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Youmbe-veistos valtikkkana, 1800-luku, Louvre.

Sambialaisen perinteisen musiikin soittimia ovat rummut, sormipiano ja ksylofonia muistuttava silimba. Muiden Afrikan maiden tapaan tanssi ja rummutus ovat tärkeitä osia rituaaleissa, seremonioissa ja juhlinnassa. Nykynuoriso ottaa tanssiinsa ja musiikkiinsa vaikutteita sekä länsimaista että muualta Afrikasta.[52]

Korien ja ruukkujen teko on kehittynyt tarvekalujen tuottamiseksi, mutta niiden valmistaminen myyntiin on myös monen kotitarveviljelijän ainoa keino saada rahatuloja.[52]

Sambian radio- ja televisiokanavat ovat pääosin valtion käsissä. Joukkotiedotusvälineistä laajimman yleisön tavoittaa radio. Ainoat maanlaajuiset radiolähetykset tuottaa valtiollinen Zambia National Broadcasting Corporation (ZNBC). Kansainvälisistä tuotantoyhtiöistä maassa toimivat BBC World Service (lähetykset Lusakasta ja Kitwestä) sekä Radio France internationale. Riippumattomien tiedostusvälineiden toimintaa on rajoitettu. Usean radio- ja televisiokanavan toimiluvat evättiin ja tärkein sanomalehti The Post suljettiin ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja, joissa valtapuolueen Edgar Lungu valittiin uudelle kaudelle. Muutamia yksityisiä uutissivustoja toimii yhä, samoin joitakin paikallisradioita.[53][54] Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaiseman vuosiraportin (2020) mukaan järjestön pisteyttämästä 180 maasta Sambia sijoittui lehdistönvapaudessa sijalle 120, ja maa kuuluu maailmanlaajuisesti lehdistönvapauden viisiportaisella asteikolla toiseksi alimpaan, vaikean lehdistönvapauden luokkaan.[55] Riippumattomia tai kriittisiä toimituksia ja toimittajia kohtaan käytetään taloudellisia rajoituskeinoja (kuten veroja) ja sananvapautta rajoittavaa lainsäädäntöä (jolla rajoitetaan esimerkiksi presidentin kritisoimista). Fyysiset hyökkäykset toimittajia ja toimituksia kohtaan ovat yleisiä etenkin vaalien aikaan. Hallitus on viestinyt aikovansa verottaa sosiaalisen median alustojen tarjoamia puheluja.[54][53]

National Heroes Stadium Lusakassa

Sambian olympiajoukkue on osallistunut vuodesta 1964 alkaen muihin kesäkisoihin paitsi 1976 kisoihin, joita se boikotoi Etelä-Afrikan vastaisten pakotteiden tukemiseksi. Maa on saanut kaksi mitalia: pronssia vuonna 1984 nyrkkeilyssä ja hopeaa 1996 aitajuoksussa.[56]

Sambian jalkapallomaajoukkue ei ole selviytynyt kertaakaan MM-kilpailujen lopputurnaukseen. Afrikan mestaruuskilpailun se voitti 2012 ja sai hopeaa vuonna 1994.[57] FIFA-rankingissa joukkue oli elokuussa 2010 sijalla 72.[58]

Sambian silloinen jalkapallomaajoukkue kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1993. Turmassa kuolivat kaikki lentokoneessa olijat. Joukkueesta selvisi hengissä vain joukkueen kapteeni, joka matkasi Senegaliin eri reittiä kuin muu joukkue. Lentokone syöksyi mereen Gabonin lähistöllä matkalla Senegaliin pelaamaan karsintaottelua Marokkoa vastaan.[59]

  1. a b Jussi Salokorpi: Entisestä puolustusministeristä tulee Sambian uusi presidentti Yle Uutiset. 25.1.2015. Viitattu 25.1.2015.
  2. a b c d e f g h i j Zambia CIA World Factbook. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
  3. a b c d Zambia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  4. a b Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. One Zambia, One Nation The Monitor [vanhentunut linkki]
  6. Köyhimmät eivät ole hyötyneet Sambian kasvusta 7/2009. UM kehitysviestintä. Viitattu 14.9.2010.[vanhentunut linkki]
  7. a b c d Zambia Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.10.2013. (englanniksi)
  8. Zambia's Game Parks Zambia Tourism Board. Viitattu 3.1.2009. (englanniksi)
  9. Mosi-oa-Tunya / Victoria Falls Unesco (englanniksi)
  10. Country File: Zambia BBC Weather
  11. a b Maailma tänään: Eteläinen Afrikka, s. 10. Bonnier, 1996. ISBN 87-427-0812-5
  12. Livingstone Discovers Victoria Falls, 1855 EyeWitness History. Viitattu 14.9.2010. (englanniksi)
  13. a b c d e f Background Note: Zambia [vanhentunut linkki] (arkistoitu 2012) US Department of State
  14. a b c Timeline: Zambia BBC (englanniksi)
  15. Chiluba: The third term temptation 1999. Southern Africa Report. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)
  16. Zambia Mourns Mwanawasa [vanhentunut linkki] Rusi
  17. Obituary: Zambia's Levy Mwanawasa BBC. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)
  18. Sambian virkaa tekevä presidentti voittamassa vaalit 1.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.12.2009.
  19. Sata kärjessä Sambian presidentinvaaleissa 30.10.2008. Yle. Viitattu 2.11.2008.
  20. Sambia sai uuden presidentin 23.9.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.6.2023.
  21. Aro, Jessika: Sambian presidentti on kuollut – valtaan nousee poikkeuksellinen afrikkalaishahmo Yle Uutiset. 29.10.2014. Viitattu 30.10.2014.
  22. Zambia's president wins disputed poll bbc.com. 15.8.2016. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
  23. Zambia: President Edgar Lungu elected in disputed vote www.aljazeera.com. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
  24. Zambia court rules President Lungu can run again in 2021 vote channelafrica.co.za. 7.12.2018. Viitattu 17.1.2020.
  25. Zambia: Constitution and politics – The Commonwealth thecommonwealth.org. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
  26. a b Zambia – Political Parties www.globalsecurity.org. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
  27. Hakainde Hichilema: The Zambian 'cattle boy' who became president BBC News. 16.8.2021. Viitattu 1.12.2022.
  28. Members / party parliament.gov.zm. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
  29. Zambia: Freedom in the World 2022 Country Report Freedom House. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  30. Zambia's 10th Province, Muchinga, Ministry of Local Government and Housing, Zambia
  31. Provinces of Zambia
  32. Provinces citypopulation.de. Viitattu 22.12.2015. (englanniksi)
  33. Western zambia.opendataforafrica.org. Viitattu 21.1.2016. (englanniksi)
  34. a b Languages of Zambia Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International. 2009
  35. Top 20 Lands with Highest Proportion of Jehovah's Witnesses 2005 Adherents.com
  36. a b c d e Millennium Goals Report 2008. UNDP Sambia. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)
  37. a b Vuosituhattavoitteet Sambiassa Ulkoasiainministeriö Päivitetty 9.3.2010
  38. A Woman's View on Zambian Politics Guardian Weekly 8.3.2009
  39. a b Zambia Statistics Unicef
  40. Malaria Booster Program IDA 2009
  41. a b Maailma tänään: Eteläinen Afrikka, s. 11. Bonnier, 1996. ISBN 87-427-0812-5
  42. Oil and gas discovered in Zambia Al Jazeera. 2006. Viitattu 1.12.2022.
  43. Government committed to ensuring that extensive exploration works in the Oil sector are carried out Lusaka Times. 2021. Viitattu 1.12.2022.
  44. Millennium Development Goals: How is Zambia fairing? United Nations Development Programme 2009
  45. Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  46. Virkamiehet ”syövät” Sambian rahat kansanuutiset.fi.
  47. World Population Ageing 1950–2050 Population Division, DESA, United Nations. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)
  48. a b Getting There Lonely Planet
  49. a b Zambia – Education britannica.com. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  50. Primary and Secondary Education Cecilys Fund
  51. Education in Zambia (yksityishenkilön ylläpitämä sivusto) Zambian, zambian.com. (englanniksi)
  52. a b People: Music and Dance, Arts and Crafts Zambia Tourism Board
  53. a b Zambia profile - Media BBC News. 22.8.2017. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  54. a b Zambia – Independent media harassed 2020 World Press Freedom Index. Reporters without borders, rsf.org. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  55. 2020 World Press Freedom Index Reporters without borders, rsf.org. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  56. Zambia Sport Reference
  57. African Nations Cup 1994 RSSF
  58. Zambia FIFA
  59. The day a nation cried BBC 2003

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]