Siirry sisältöön

Kätilö

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee raskauden hoitoon liittyvää ammattinimikettä. Katja Ketun romaania käsittelee artikkeli Kätilö (kirja) ja Antti J. Jokisen draamaelokuvaa artikkeli Kätilö (elokuva).
Kätilö
Kätilö työssään
Kätilö työssään
Tyyppi Ammatti
Toimiala Terveydenhuolto
Koulutus Ammattikorkeakoulu
Työpaikka Neuvola, Sairaala, Terveyskeskus, Yksityinen terveydenhoito
Lähinimikkeitä Apulaisosastonhoitaja, Bioanalyytikko, Ensihoitaja, Fysioterapeutti, Osastonhoitaja, Röntgenhoitaja, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja,
Kätilö äitiysklinikalla Senegalissa

Kätilö on yhteisnimitys terveydenhoidon ammattilaisille, jotka hoitavat odottavien äitien opastusta raskauden aikana, avustavat äitiä synnytyksen aikana, hoitavat äitiä ja lasta synnytyksen jälkeen sekä hoitavat naistentautipotilaita. Ennen vanhaan kätilöä kutsuttiin ”lapsenpäästäjäksi”.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kätilö on hoitotyön ammattikorkeakoulututkinto. Koulutus tapahtuu ammattikorkeakoulussa, hoitotyön koulutusohjelmassa. Kätilön tutkintonimike on Kätilö (AMK) ja tutkinto antaa myös sairaanhoitajan pätevyyden. Tutkinto on laajuudeltaan 270 opintopistettä ja se suoritetaan noin 4,5 vuodessa.[1][2] Suomessa kätilö on laillistettu ammattihenkilö. Laillistuksen myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.[3]

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY säätelee kätilökoulutusta. Se mahdollistaa sen, että työntekijä voi siirtyä EU:n sisällä maasta toiseen ja harjoittaa ammattiaan samoin oikeuksin kuin kyseisen maan kansalaiset. Direktiivissä määrätään, että kuinka monta raskausaikana tehtyä tutkimusta, synnytystä, riskiraskaden seurantaa, välilihan leikkaamista ja haavan ompelua, riskisynnyttäjän seurantaa ja hoitoa, terveen lapsivuoteisen naisen ja vastasyntyneen sekä erityishoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden seuranta ja hoitoa tulee opintojen aikana suorittaa.[4] Opintojen etenemistä seurataan Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjalla eli ”direktiivikirjan” avulla.[5] Muita kätilökoulutusta säätäviä direktiivejä on 2013/55/EU.[6]

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa[7], Ruotsissa[8] ja Saksassa kätilökoulutus tapahtuu yliopistoissa.[9]

Työtehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kätilöt työskentelevät:

Kätilöitä on alkanut toimimaan Suomessa myös yrittäjinä joillakin paikkakunnilla.[10][11]

Alan edunvalvonta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Tehyn työtaistelu 2007 ja Terveydenhoitoalan työtaistelu 2022

Suomessa kätilöiden liittona on Suomen Kätilöliitto.[12] Edunvalvonnasta huolehtii Tehy ry.[13]

Koulutuksen kehittäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa, että jatkossa ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakakennetta tultaisiin muuttamaan. Ehdotuksen mukaan ensin valmistutaan sairaanhoitajaksi, jonka jälkeen voisi suorittaa erillisen ensihoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön koulutuksen. Uudistuksen tarkoitus on vähentää tarvetta suorittaa useita saman tasoisia ja saman alan ammattikokeakoulututukintoja. Jos esimerkiksi valmis sairaanhoitajan on halunnut opiskella ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi on tämä vienyt täysin ilman ammattikorkeakoulututkintoa olevan nuoren opiskelupaikan. Tämä lyhentää työuraa ja pahentaa työvoimapulaa. Ala on vetovoimainen, mutta sen säilyttämiseksi on kehitettävä ammattikuvien vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Alan kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia sekä kielen oppimista on kehitettävä yhteistyössä työelämän ja ammattikorkeakoulujen kanssa.[14] Ehdotuksen toteutuminen riippuu siitä, että kirjataanko se seuraavaan hallitusohjelmaan.[15]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syntymäkohtaus. Mahdollisesti ranskalaisen taidemaalarin öljyvärimaalaus Suomen Turusta vuodelta 1800. Vasemmalla ylpeä isä, keskellä synnyttävä nainen ja oikealla iäkäs kätilö. Vettä kulhoon kaatava seisova hahmo voi olla hygienian henkilöitymä, sillä samanlainen hahmo esiintyy jumalatar Hygieian Wedgwood-kilvessäselvennä. Samalla hän on piika, joka valmistautuu pesemään vastasyntyneen.

Ranskassa käynnistyi kätilökoulutus vuonna 1580 ja Saksassa vuonna 1589. Mieslääkäreiden salittiin osallistuminen normaaleihin alatiesynnytyksiin Ranskassa vuonna 1648. Tätä ennen mieslääkärit saivat osallistua vain, jos synnytys ei edennyt ja tarvittiin voimaa synnytyksen hoitamiseen. Maaherra Gustaf Abraham Piper kehotti kaupunkeja lähettämään naisia Tukholmaan kätilökoulutukseen. Pietarsaaren porvaristo lähetti Margareta Forssmanin Tukholmaan opiskelemaan kätilöksi vuonna 1751, ja hän valmistui kätilöksi 1752. Vuonna 1777 annettiin ohje, jonka mukaan jokaisessa pitäjässä ja kaupungissa on oltava koulutettu kätilö. Haminan rauha vuonna 1809 katkaisi Suomen yhteydet Tukholmaan. Pietarissa oli myös kätilökoulutusta, mutta suomalaiset eivät halunneet lähteä sinne opiskelemaan, koska koulutus poikkesi Tukholmassa annetusta koulutuksesta.[16] Suomalaisia kätilöitä on koulutettu Suomessa yli 200 vuotta, vuodesta 1816 alkaen.[17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hoitotyö; kätilö Opintoluotsi. Opetushallitus. Viitattu 8.10.2014.
  2. ↑ Kätilö: Millaisista koulutuksista työhön on tultu? töissä.fi. Viitattu 8.10.2014.
  3. ↑ Kätilö Ammattinetti. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 8.10.2014.
  4. ↑ [https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=FI EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)] Euroopan unionin virallinen lehti L 255/22. 30.9.2005. Euroopan unioni. Viitattu 1.4.2023.
  5. ↑ Kätilökouluttajan bloggaajat: Kätilökoulutuksesta - Näin syntyy kätilö Kätilökouluttaja - The Voice of Midwifery. 31.1.2019. Viitattu 1.4.2023.
  6. ↑ a b Kätilöt Suomessa | Suomen Kätilöliitto ry suomenkatiloliitto.fi. 23.11.2020. Viitattu 25.3.2023.
  7. ↑ Approved programmes - The Nursing and Midwifery Council www.nmc.org.uk. Viitattu 27.3.2023.
  8. ↑ Programme in Midwifery Science | University of Gothenburg www.gu.se. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Amarnath pratapwar: List of top 44 universities in germany offering master of midwifery course Gyanberry. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Palomaa, Antti: Kätilöyrittäjät hakevat jalansijaa Suomessa – omakätilö auttaa synnytyksessä kotoa saakka Yle Uutiset. 19.5.2014. Viitattu 2.4.2023.
  11. ↑ Kokko, Outi: Raskausajasta tuli bisnes: yhä useampi ostaa synnytysvalmennusta ja kätilön apua Ilta-Sanomat. 22.9.2016. Viitattu 2.4.2023.
  12. ↑ Suomen Kätilöliitto | Finlands Barnmorskeförbund ry | The Federation of Finnish Midwives suomenkatiloliitto.fi. 7.8.2020. Viitattu 25.3.2023.
  13. ↑ Kätilöliiton historia | Suomen Kätilöliitto ry suomenkatiloliitto.fi. 23.11.2020. Viitattu 25.3.2023.
  14. ↑ Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö: Työryhmä ehdottaa muutoksia ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakenteeseen sekä koulutuspolkujen siirtymien nopeuttamista Sosiaali- ja terveysministeriö. 14.3.2023. Viitattu 25.3.2023.
  15. ↑ Hankonen, Riitta: Ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan koulutuksiin muutosehdotuksia – sote-alan korkeakoulutusta pohtiva hanke on päättynyt Tehy-lehti. Viitattu 27.3.2023.
  16. ↑ Laiho, Arja (toim.): Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta, s. 13–23. Valtion painatuskeskus, 1991.
  17. ↑ Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery – Metropolian blogit Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery. Viitattu 13.2.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kätilö&oldid=22478457”