Bioanalyytikko
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lähteet puuttuvat |
| Bioanalyytikko | |
|---|---|
 Bioanalyytikko työssään |
|
| Tyyppi | Ammatti |
| Toimiala | Terveydenhuolto |
| Koulutus | Ammattikorkeakoulu |
| Työpaikka | Lääketeollisuus, Sairaala, Terveyskeskus, Yksityinen terveydenhoito |
| Lähinimikkeitä | Apulaisosastonhoitaja, Ensihoitaja, Fysioterapeutti, Kätilö, Osastonhoitaja, Röntgenhoitaja, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja, Toimintaterapeutti |
Bioanalyytikko tai myös laboratoriohoitaja työskentelee muun muassa terveyskeskuksen, sairaalan tai muun terveydenhuoltoyksikön laboratoriossa sekä entistä enemmän myös yliopistojen ja erilaisten tutkimuslaitosten laboratorioissa. Bioanalyytikon toimenkuvaan kuuluvat muun muassa näytteenotto ja analytiikka sekä analytiikan laadunarviointi. Potilas tai asiakas on usein bioanalyytikonkin työn lähtökohta, vaikka häntä ei aina nähdä muualla kuin näytteenoton yhteydessä lyhyesti. Tutkintoon kuuluu näytteenoton lisäksi kliininen kemia, erikoiskemia, kliininen fysiologia, kliininen neurofysiologia, patologia, mikrobiologia ja isotooppilaboratoriot. Koulutusta annetaan ammattikorkeakouluissa. Tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopisteen arvoinen ja tutkinnon suorittaminen kestää noin 3,5 vuotta.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hako, Pekka (toim.): Laboratoriotyön muistoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 9517469667.