Terveydenhoitoalan työtaistelu 2022

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Tästä puuttuu toisen osapuolen näkemys kokonaan
Superin ja Tehyn mielenilmaus Helsingissä eduskuntatalon edessä 16.9.2022 "Ei pakkotyölaille!"

Terveydenhoitoalan työtaistelu 2022 oli kunta-alan työmarkkinakiista, jonka osapuolina olivat hoitajien ammattiliitot SuPer, Tehy ja työnantajapuolen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Työtaistelua edelsi noin kahden vuoden ajan koronapandemia, joka kuormitti hoitohenkilökuntaa ja johon sisältyivät henkilökunnan pakolliset koronarokotukset. Työtaistelussa työntekijäpuoli vetosi muun muassa potilasturvallisuuden vaarantumiseen hoitajapulan vuoksi.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehyn toimeksiannosta Aula Research toteutti syyskuussa 2020 kyselytutkimuksen Tehyn jäsenille yliopistollisissa sairaaloissa tai keskussairaaloissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 2 750 jäsentä. Alan vaihtoa suunnitteli aktiivisesti miltei puolet (48 %) ja yhteensä 88 % oli harkinnut sitä. Vain 23 % hoitajista uskoi jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Alan vetovoimassa on isoja ongelmia. Vastanneista 64 % ei suuntautuisi sote-alalle, jos olisi nyt aloittamassa opiskelua. Vastaajista 68 % kertoi koronan heikentäneen työhyvinvointia ja 42 % oli ollut peloissaan oman tai läheisten terveyden vaarantumisesta. Yhteensä 65 % vastanneista kertoi työturvallisuuden vaarantuneen korona-aikana.[1]

Kuntatyönantajien työmarkkinatutkija Riikka Krausen mukaan vuonna 2019 alaa vaihtoi 5 % eli 7 000–10 000 hoitajaa. Luvut saatiin analysoimalla Tilastokeskuksen työssäkäyntilastoa 2016, palkkarakenneaineistoa 2017 ja kuntasektorin palkka-aineistoa 2018. Krausen mukaan tämä vastaa tavanomaista alan vaihtuvuutta. Tutkimusten mukaan työn imu on julkisella puolella yksityistä parempi.[2]

Hoitoalan palkkauksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähihoitajien säännöllisen työajan keskiansiot vuonna 2021 olivat 2 935 euroa kuukaudessa ja sairaanhoitajien 3 277 euroa.[3] Tehyn mukaan käsitteet peruspalkka, säännöllisen työajan palkka ja kokonaisansio tulee erottaa toisistaan. Peruspalkka ei sisällä minkäänlaisia lisiä. Palkan muodostumiseen vaikuttaa se, saako henkilö korvauksia epämukavasta työajasta. Nämä yhdessä muodostavat säännöllisen työajan palkan. Kun henkilölle maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti lisäksi lisä- ja ylityökorvauksia sekä joustamiskorvauksia puhutaan kokonaisansiosta. Paikallisesti sovitaan hälytysrahasta ja kutsurahasta. Tehyn jäsenistä 30–40 prosenttia ei saa peruspalkan lisäksi epämukavan työajan lisiä, ja he jäävät siten ilman tätä merkittävää palkkanosaa. Palkan muodostumiseen vaikuttaa myös se, työskenteleekö henkilö julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa ja mitä työehtosopimusta työpaikalla noudatetaan.[4] Yksityisessä vanhustenhuollossa lähi- ja sairaanhoitajien palkka on pienempi kuin julkisessa vanhustenhuollossa. Yksityisellä puolella työntekijöiden lomatkin ovat lyhyemmät. Yksityisellä puolella hoitajien tehtäviin kuuluu myös tukipalveluita kuten ruoan laitto ja siivous.[5]

Professori Roope Uusitalon mukaan palkankorotuksilla ei ehkä saa juurikaan lisää työntekijöitä, koska lähes kaikilla sairaanhoitajilla on jo työ. Sairaanhoitajien työn arvoa on vaikea määrittää, koska yli 80 prosenttia heistä työskentelee julkisella sektorilla, joka ei myy palvelujaan markkinahintaan. Jos hoitajien palkkoja nostettaisiin, muut alat vaatisivat heti samansuuruisia korotuksia. Tällöin kaikki palkat ja hinnat nousisivat nimellisesti eli reaalisesti hintojen nousu söisi palkankorotushyödyn. Uusitalo arvioi, että palkkaeroa insinööreihin ei selitä sukupuoli, koska lääkärikunnan naisistuminenkaan ei laskenut lääkärien palkkoja, vaan ehkä kilpailun puute: hoitajilla on vähemmän vaihtoehtoisia työnantajia, jotka heistä kilpailisivat.[3]

Suomen Sairaanhoitajat ry:n mukaan suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa verrattuna muissa pohjoismaissa työskenteleviin sairaanhoitajiin.[6] OECD:n selvityksessä suomalainen sairaanhoitaja sai palkkaa kuukaudessa 3 200 euroa ja Tanskassa 4 300 euroa. Myös esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa palkka on korkeampi.[7] Useassa maassa sairaanhoitajat vaativat myös lisää palkkaa.[8]

Sairaanhoitajaliitto selvitti vuonna 2020 kuudennen kerran sairaanhoitajien työoloja, työhyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta. Palkkaukseen tyytymättömyys oli hälyttävällä tasolla. Tyytymättömimpiä palkkaansa ovat teho-, valvonta- ja tarkkailuosastoilla sekä päivystyksessä työskentelevät sairaanhoitajat. Sairaanhoitajat näyttävät edelleen pitävän työstään. He pitävät työtään mielekkäänä, vaikka ovatkin välillä stressaantuneita ja väsyneitä.[9]

Hoitajapulan johdosta Siun sote on ottanut käyttöön lähihoitajilla 400 euron ja sairaanhoitajilla 500 euron määräaikaisen palkanlisän. Tämä aiheutti mielipahaa vanhoissa työntekijöissä.[10] Myös Hämeenlinnan kaupunki on kesällä 2022 käyttänyt rekrytointilisää.[11] Lapin Pello ja Tornio lupasivat keväällä 2022 hoitajille lisää rahaa. Pello tarjosi lisäksi vuokratukea ja Tornio asuntoetua. Tornio nosti myös koko hoitohenkilökunnan hälytysrahaa. Toimenpiteet tuottivat tulosta ja vakituinen henkilökunta sai pitää pitkät lomansa ja niitä tarvinnut pilkkoa.[12] Myös Oulussa on korotettu hoitajien palkkoja väliaikaisesti vuoden 2022 loppuun asti.[13] Pirkanmaan sairaanhoitopiiri otti käyttöön 500 euron vihjepalkkion, joka maksetaan sille, joka antaa vinkin uudesta työntekijästä sellaiseen tehtävään tai alueelle, jossa on haasteita saada uusia työntekijöitä. Korvaus maksetaan vinkin antajalle 1. syyskuuta 2022, jos uusi henkilö on aloittanut uudessa työssään 21. toukokuuta – 31. elokuuta 2022 välisenä aikana ja henkilö työskentelee edelleen tehtävässä. Uusi työntekijä ei saa olla ennen palkkaamista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa.[14] Varkaus otti tuhannen euron kertakorvauksen käytöön uudelle työntekijälle ja työpaikasta vinkanneelle kaupungin työntekijälle. Korvausta maksettiin heinäkuun alusta syyskuuhun 2022 loppuun tapahtuneista rekrytoinneista. Myös vuoronvaihdosta maksettavia hälytyskorvauksia on nostettu Varkaudessa kesän 2022 ajaksi.[15]

Elokuussa 2022 nousi keskusteluun hoitoalan palkkakartelli kun HUS:n toimialajohtaja Jukka Louhija viestitti sosiaalisessa mediassa, ettei HUS voi kilpailla henkilöstöstä palkoilla koska asiasta on sovittu valtakunnallisesti. Se, mitä Louhija kommentilla tarkoitti jäi epäselväksi koska työehtosopimus määrittää vain minimipalkan eikä palkan ylärajaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vt. johtaja Petri Virolainen kiisti yhteisenen sopimuksen olemassa olon ja totesi, että asiasta on yhteinen tahtotila. Myös HUS:n toimitusjohtaja Matti Bergendahl kiisti palkkakartellin olemassaolon.[16] Tehy käynnisti pian tämän jälkeen selvityksen siitä, että onko palkkakartelli olemassa vai ei.[17]

Työntekijöiden järjestäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaanhoitajia ja lähihoitajia kuuluu ammattijärjestö Tehy ry:hyn.[18] Tehy:n yhteistyöjäsenjärjestöjä ovat mm. Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Sairaanhoitajat ja Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto.[19] Sairaanhoitajia ja lähihoitajia kuuluu myös esimerkiksi ammattijärjestö JHL ry:hyn.[20] Sairaanhoitajia on järjestäytynyt myös Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:hyn.[21] Tehyyn kuuluu myös lukuisia muita ammattiryhmiä kuten apulaisosastonhoitajia, bioanalyytikkoja, ensihoitajajia, fysioterapeutteja, geronomeja, hammashoitajia, jalkojenhoitajia, kehitysvammahoitajia, kätilöitä, lastenhoitajia, lääkintävahtimestareita, osastonhoitajia, röntgenhoitajia, terveydenhoitajia ja ylihoitajia.[18]

Lähi- ja perushoitajia, apuhoitajia, kodinhoitajia, vastaanotto- ja osastoavustajia, hoitajia, vanhustyön ja lastenhoidon eri tehtäviä suorittavia kuuluu Super ry:hyn [22] sekä Jytyyn.[23]

Hoitajapula ennen työtaistelua ja sen aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattibarometrin mukaan syyskuussa 2021 oli pulaa sairaanhoitajista eri osissa maata. Avoimena oli 5 483 sairaanhoitajan tehtävää.[24] Keväällä 2022 raportoitiin eri puolilla maata olevasta hoitajapulasta. Sijaisia ei sen mukaan saada tarpeeksi. Tämä vaikuttaa siihen, ettei kaikkia sairaansijoja saada pidetyksi auki ja esimerkiksi leikkaustiimejä ei saada kokoon. Tämä kasvattaa hoitojonoja.[25] Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa irtisanoutumisten määrä on kasvava ja sairaalan johto on kiinnittänyt tähän huomiota.[26] Tehohoitoon perehtyneitä sairaanhoitajia Oulun yliopistollisesta sairaalasta on lähtenyt tammi-toukokuussa 2022 yhteensä 49 ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa noin 30. Oulussa tehohoitopaikkoja on jouduttu sulkemaan seitsemän. Tampereella Valkeakosken yöpäivystys suljettiin kahdeksi kuukaudeksi ja kaksi tehohoitopaikkaa on suljettu.[27]

Kesän 2022 aikana kerrottiin esimerkiksi HUS:in,[28][29] Tampereeen yliopistollisen sairaalan[30][31]ja Turun yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikoiden ruuhkautumisesta ja pitkistä jonotusajoista.[32] Ylen tekemän selvityksen mukaan kaikissa 20:ssä sairaanhoitopiirissä kesällä 2022 on ollut aiempaa enemmän ruuhkaa ja jonotusta päivystyspoliklinikoilla. Jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi. Pula on palveluasumisen paikoista sekä terveyskeskuspaikoista. Jatkohoitopaikkoja on joudutu sulkemaan esimerkiksi henkilöstön sairauslomien johdosta.[33]

Sairaanhoitajien korkea työllisyysaste saattaa olla syy siihen, että sairaanhoitajat harvoin vaihtavat alaa.[34] Tilastokeskuksen yliaktuaarin mukaan sairaanhoitajista poikkeuksellisen harva vaihtaa alaa. Sairaanhoitajista vain 0,7 % kouluttautui toiselle alalle 2010-2018, kun muiden amk-tutkintojen vastaava luku oli 5,4 %. Tosin vastaavasti lähihoitajat ja perushoitajat hankkivat uuden koulutuksen harvemmin kuin muut ammatillisen peruskoulutuksen saaneet. Kaikista sote-alan koulutuksen saaneista alle 10 000 työskentelee toisella alalla, kun ei lasketa niitä, jotka työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä.[34]

Valviran ylijohtaja Markku Henriksson vetosi kansalaisiin heinäkuussa 2022, että nämä vähentäisivät alkoholin käyttöään kesällä, koska hoitajapula on koko maassa niin suuri.[35]

Neljänsien koronarokotusten antamisen käynnistäminen on epäilty olevan Suomessa vaikeuksissa juuri hoitohenkilökunnan pulan sekä kesken olevan hoitohenkilökunnan lomakauden johdosta.[36]

Hoitajapulaa on yritetty ratkaista myös fysioterapeuttien tehtävänkuvia muuttamalla. Kuntoutuksen korkeasti koulutettuja ammattilaisia on käytetty esimerkiksi potilaiden alapesujen tekemiseen, syöttämiseen ja he ovat osallistuneet jopa ruoan valmistamiseen. Aikaa potilaiden kuntouttamiseen ei fysioterapeuteille juuri jää. Paine fysioterapeuttien osallistumiseen hoitototyöhön on monin paikoin suurta.[37]

Hoitajien tuonti ulkomailta - ratkaisu Suomen hoitajapulaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoministeri Timo Soini ehdotti vuonna 2019 filippiiniläisten sairaanhoitajien tuontia Suomeen helpottamaan pahenevaa hoitajapulaa. Sekä Tehy että Super vastustivat tätä, koska tämä tarkoittaisi kehitysmaaksi luettavan Filippiinien hyväksikäyttöä ja kaksien työmarkkinoiden syntyä Suomeen. Filippiiniläisten hoitajien edunvalvonta on työllistänyt ammattijärjestöjä. Filippiineillä suoritettua sairaanhoitajatutkintoa ei hyväksytä ja näin ollen Filippiineiltä tulleet sairaanhoitajat toimivat hoiva-avustajina ja siivoojina.[38]

Filippiineiltä tulleet sairaanhoitajat pätevöitetään lähihoitajiksi kielikoulutuksen jälkeen.[39] Myös Intiasta on käynnistetty hoitajien rekrytointi Lappiin. Barona kertoi rekrytoineensa Suomeen yhteensä 500 hoitajaa vuonna 2022. Kilpailu työntekijöistä on kovaa ja kesken suomen kielen kurssin pahimillaan kolmasosa kurssilaisista lopetti kurssin kesken ja siirtyi työskentelemään englanninkielisiin maihin.[40]

Hyvinvointiala HALI ry ehdotti sote-alan koulutuspaikkojen lisäämistä, alan sääntelyn keventämistä niin että hoiva-avustajia voitaisiin käyttää enemmän, oleskelulupaprosessien tehostamista Filippiineillä, perheenyhdistämisten tulorajojen alentamista niin että ulkomailta maahan tulevat hoitajat saavat perheensä Suomeen, EU- ja ETA-alueen ulkopuolella suoritettujen sairaanhoitajatutkintojen hyväksiluvun lisäämistä sekä yhteiskunnan tukemaa kielikoulutusta ja kotoutumisen tukea.[41]

Yhdysvalloissa rekrytoidaan köyhemmistä maista tuhat uutta hoitajaa kuukausittain. Samalla nämä saavat pysyvän oleskeluluvan. Saksassa myös suunnitellaan Saksan passien antamista ulkomailta maahan saapuville hoitajille.[8]

Koulutukseen hakeutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähihoitajien sekä perustason ensihoitajien kaikkia aloituspaikkoja ei saada vuosittain täytetyksi.[42] Hoitoalan perustutkintojen hakijamäärä on pudonnut koko maassa vuodesta 2015 vuoteen 2022 puolella.[43]

Sairaanhoitajien koulutuspaikkoja on viime vuosina lisätty Suomessa yli tuhannella aloituspaikalla.[44] Esimerkiksi Jyyväskylän ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutukseen hakeutuneiden lukumäärä on vuodesta 2019 vuoteen 2022 vähentynyt 40 prosenttia. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa vastaava hakijoiden lukumäärä on pienentynyt 15 prosenttia.[45] Sairaanhoitajakoulutuksen hakijamäärät ovat myös pienentyneet vuosia Turun AMK:ssa.[46] YLE uutisoi valtakunnallisesti sairaanhoitajakoulutukseen hakijoiden lukumäärän tippuneen koko maassa usealla tuhannella.[47]

HUS:n toimialajohtaja Jukka Louhija piti hoitajapulan yhtensä syynä sitä, ettei koulutettua hoitohenkilökuntaa ole riittävästi. Tähän vaikuttaa taas se, että alan opiskelijat haluavat pitää kesällä myös lomaa kuin työskennellä sairaalassa.[48] Opiskelijat ottivat kuitenkin pian kantaa, ettei hoitajapulasta tule syyllistää alan opiskelijoita vaan myös he tarvitsevat lomansa.[49]

Kunta-alan terveydenhuoltoalan työtaistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Sosiaali- ja terveydenhuollon oma työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) astui voimaan 1. syyskuuta 2021. Sopimus oli voimassa 28. helmikuuta 2022 asti.[50] SOTE-sopimuksen piiriin kuluvat mm. sairaanhoitajat, lähihoitajat, terveydenhoitajat, ohjaajat ja sosiaalityöntekijät.[51]

KVTES:in (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) alaisuuteen kuuluvat Superin ja Tehyn jäsenistä varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja perhepäivähoitajat.[52]

Kunta-alan neuvottelut (SOTE-sopimus ja KVTES) alkoivat 11. tammikuuta 2022.[53] Järjestöjen tavoitteeksi asetettiin sekä palkkauksen että työolojen paraneminen.[54] Super ja Tehy julkaisivat palkkaohjelman, jonka tavoitteena olisi nosta alan palkkoja 3,6 prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Järjestöjen arvion mukaan kustannuksia tästä syntyisi vuosittain 306–353 miljoonaa euroa. Järjestöjen mukaan Suomi käyttää miljardeja vähemmän varoja terveydenhuoltoon kuin muut pohjoismaat.[55] Edellisessä toukokuussa 2020 hyväksytyssä työehtosopimuksessa ei palkkauksen tasa-arvo-ohjelmalle ollut edellytyksiä Covid19-pandemian, talouden ennustetun supistumisen, työttömyyden ja valtionvelan arvioidun kasvun johdosta.[56]

KT:n mukaan palkkaohjelma vaarantaisi julkisen talouden sekä aiheuttaisi veronkorotuksia veronmaksajille. He arvioivat, että viiden vuoden palkkaohjelma nostaisi suomalaisten veroja 336 euroa vuodessa. Muiden kunta-alan järjestöjen vaatiessa vastaavia korotuksia jäsenilleen, veronkorotustarve nousisi 871 euroon vuodessa.[57] KT:n arvioissa Superin ja Tehyn palkkaohjelman rahoitustarve tulisi muodostumaan noin 4,8 miljardiin euroon.[58]

KT keskeytti neuvottelut 28. helmikuuta 2022.[58] Samana päivänä työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus) voimassaolo päättyi. Tehyn päättäjät kokoontuivat 1. maaliskuuta 2022 päättämään jatkosta.[59] Työ- ja virkaehtosopimuksen päättyminen johti sopimuksettomaan tilaan, joka päätti työrauhan. Tämä mahdollisti taas työtaistelutoimien aloittamisen.[60] Super ja Tehy käynnistivät 1. maaliskuuta 2022 viikon kestävän ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka päättyi 8. maaliskuuta 2022. Ylityö- ja vuonvaihtokielto koski kaikkia Superin ja Tehyn jäseniä, jotka olivat SOTE-sopimuksen ja KVTES:in piirissä.[61]

Ensimmäinen lakko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Super ja Tehy jättivät lakkovaroituksen 3. maaliskuuta 2022. Lakon piirissä oli 25 000 hoitajaa kuudessa eri sairaanhoitopiirissä. Se koski Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Helsingin ja Uudenmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä. Se koski myös Järvi-Suomen Terveys Oy:tä, Docta Oy:tä, Tervia Osaajat Oy:tä, Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskuntaa sekä Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n ja Sarastia Rekry Oy:n niitä terveydenhuoltoalan työtehtäviä, joita suoritetaan lakon vaikutuspiirissä olevissa yksiköissä.[62][63]Lakko alkoi 1. huhtikuuta 2022. Super ja Tehy järjestivät mielenilmaukset Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.[64] Lakko kesti kaksi viikkoa ja päättyi 14. huhtikuuta 2022.[65]

KT:n mielestä työntekijäjärjestöt Super ja Tehy eivät antaneet suojelutyöhön riittävästi henkilökuntaa. Se nosti esille potilasturvalain käyttöönoton.[66] Superin ja Tehyn paikalliset ammatiosastot neuvottelivat työnantajien kanssa suojelutyöstä lakon valtakunnallisen johdon ohjaamana. Suojelutyötä tehtiin lakon aikana minimimiehityksellä.[67] Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa suojelutyön toteuttamisessa oltiin erimielisiä työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välillä.[68] Tehy korosti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä oli suojelutyöhön osallistuneiden palkanmaksuun liityviä ongelmia. Kaikki eivät olleet saaneet palkkojaan 2. kesäkuuta 2022 menessä. Tehy teki tästä valvontapyynnön KT:lle.[69] Aluehallintovirasto totesi, ettei työtaistelu ole perusteltu syy teetää hätätyötä. Jos hätätyötä teetätetään lain vastaisesti, on se silloin rangaistava teko.[70] Tehy teki rikoisilmoituksen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä, kun se työtaistelun aikana määräsi työntekijät hätätyöhön ilman perusteita.[71]

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen arvosteli Superia ja Tehyä ylimitoitetuista ja vastuuttomista työtaistelutoimista vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa.[72]

Valtakunnansovittelijan ensimmäinen sovintoesitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala antoi sovintoesityksen 29. maaliskuuta 2022.[73] Sekä Superin että Tehyn hallinnot hyläkäsivät sovintoesityksen.[74] Tehyn puheenjohtaja Milla-Riikka Rytkösen mukaan valtakunnansovitelijan sovintoesitys ei sisältänyt mitään ehdotuksia työvoimapulan ratkaisemiskesi. Palkankorotukset jäivät matalammiksi kuin muilla aloilla. Se jopa sisälsi heikennyksiä työehtoihin.[75] Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan ehdotus aliarvioi hoitajien työtä, hoitajapulaa sote-sekorilla ja vahaiskasvatuksessa.[76]

Kunta- ja hyvinvointialuetyönanjat, KT olisivat olleet valmiita hyväksymään sovintoesityksen. Palkankorotukset olisivat ensimmäisenä vuonna olleet 2 % ja toisena vuonna vähintään 1,9 %. Siinä olivat myös paikalliset järjestelyerät. Superin ja Tehyn esittämiä erillisiä, monivuotisia palkkaohjelmia ei ollut.[77]

Suunniteltu toinen lakko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen lakon oli tarkoitus koskea edellisten lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää, Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää, Satakunnan sairaanhoitopiiriä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää sekä Lapin sairaanhoitopiiriä. Työtaistelun oli tarkoitus koskea myös KT:n yritysjaoston jäsentä Kaiku24 Oy:tä.[53]

Työministeri Tuula Haatainen siirsi toisen lakon alkamista kahdella viikolla huhtikuun alusta huhtikuun puoliväliin.[78] Toisen lakon oli tarkoitus alkaa 20. huhtikuuta 2022.[68][79]

Sovittelulautakunnan asettaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työministeri asetti 8. huhtikuuta 2022 sovittelulautakunnan, jonka puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, varapuheenjohtajana työelämäprofessori Martti Hetemäki ja jäseninä budjettineuvos Tanja Rantanen, oikeustieteen kandidaatti Jukka Kauppala, oikeustieteen kandidaatti Leila Kostiainen, johtava neuvottelupäällikkö (eläkkeellä) Jouko Launonen, varatuomari Jouni Ekuri, valtiotieteiden maisteri Tapani Tölli sekä kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.[80]

Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi syytti sovittelulautakuntaa hitaasta sovittelusta, kun sen mukaan sovittelulautakunta lomaili pääsiäisenä. Sovitelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen kiisti tämän. Sovittelulautakunnan mukaan se on pyytänyt kiistan osapuolia neuvottelemaan ja kertomaan neuvottelun tulokset viimeistään 19. huhtikuuta 2022. Työntekijäjärjestöt kertoivat, että KT on lähettänyt työntekijäjärjestöille sähköpostiviestejä, joita työntekijäjärjestöjen tulee kommentoida. Järjestöt eivät pitäneet näitä neuvotteluina. Työntekijäjärjestöjen mukaan KT oli ilmaissut, että se ei tässä tilanteessa näe tarkoituksenmukaisena aloittaa neuvotteluja uudestaan huomioiden kokonaistilanne, käydyt pitkät tekstineuvottelut ja annettu aiempi sovintoesitys.[81]

Super ja Tehy asettivat uuden ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ajalle 1. hutikuuta 2022 – 15. huhtikuuta 2022. Se koski SOTE-sopimuksen ja KVTES:in vaikutusalueela olevia Superin ja Tehyn työsopimussuhteisia jäseniä koskien myös työsopimussuhteisia esihenkilöitä.[82]

Potilasturvalain valmistelun alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti tilapäisen potilasturvalain valmistelun 1. huhtikuuta 2022 ja esitys laiksi on valmis annettavaksi. Työtaistelun jatkuessa ministeriöllä on nopea valmius lain antamiseksi.[83] STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tuomitsi potilasturvalain valmistelun.[84]

Tehy ja Super arvostelivat potilasturvalain valmistelua. Järjestöjen mukaan laki perustui täysin työantajapuolen näkemyksiin. Siinä ei yksilöity väitteitä riittämättömästä suojelutyöstä. Järjestöt pitävät lakkoa täysin laillisena, jossa neuvotellaan suojelutyöstä työantajien kanssa jatkuvasti. Järjestöt lausuivat, että maan hallitus on säätämässä naisiin kohdistuvaa pakkotyölakia. Lakon ensimmäisenä viikonloppuna oli ollut lähes yhtä paljon työntekijöitä kuin edellisenä kahtena lakkoa edeltävänä viikonloppuna. Potilasturvalain valmistelu sai aikaan työntetekijäjärjestöjen jäsenissä suuttumusta ja moni totesi palautteissaan, että tämä työura päättyy tähän, jos päättäjät vihaavat heitä näin paljon. Työnantajat eivät välitä miten työ arkena sujuu, mutta laillisen työtaistelun aikana ne nostavat heti esille hoitohenkilökunnan määräämisen pakkotyöhön.[85]

KT antoi potilasturvalaista lausunnon, jonka mukaan suojelutyön saatavuuden tulee määrittää lääketieteelliset syyt. Se ehdotti lain laajentamista myös sosiaalihuoltoon. KT:n mukaan perustuslaillisesta lakko-oikeudesta tulee luopua jos ihmisten henki ja terveys ovat vaarassa.[86]

Helsingin Sanomat kertoi pääkirjoituksessaan 2. heinäkuuta 2022, että kevään ja kesän 2022 aikana noin 300 hoitajaa on omasta pyynnöstään poistanut nimensä Sosiaali- ja terveysalan valvontaviraston Valviran rekistereistä. Ruuhkaa on selitetty valmistellulla potilasturvalailla. Ammattilaiset ovat siirtyneet muille aloille ja nimen poistolla he välttyvät mahdolliselta potilasturvalain työvelvoitteelta.[87] Ilta-Sanomat kertoivat 14 heinäkuuta 2022, että alkuvuodesta 2022 yhteensä 364 hoitajaa on poistanut itse oikeutensa rekisteristä. Lisäksi noin 20 hakemusta on käsittelemättä. Vuonna 2021 hakemuksia tuli 46 ja vuonna 2020 yli 20.[88]

Super ja Tehy ilmoittivat 19. huhtikuuta 2022, että ne peruvat toisen lakon.[79] Vaikka työministeri siirsi lakkoa, ei sovittelulautakunnalta saatu kuin yksi sovintoehdotus siirron aikana. Työntekijäjärjestöjen mielestä hoitajapulasta johtuen tavanomainen sopimusratkaisu ei tule kysymykseen sote-alalla. Työntekijäjärjestöjen mielestä potilasturvallisuus vaarantuu päivittäin sairaaloissa ilman työtaistelutoimia. Järjestöt pitivät ministeri Aki Lindénin käynnistämää potilasturvalain valmistelun tekevän tulevan toisen lakon vaikuttamattomaksi. Työntekijäjärjestöjen mukaan tämä teki työnantajapuolesta haluttoman edistää sovintoa. Työpaikoilla ei ole työrauhaa ja maan hallitus antaa viestin, ettei se halua korjata alan palkkausta vastaamaan alan työn vaativuutta ja vastuullisuutta. Sen sijaan hallitus valmistelee pakkotyölakia.[89]Toisen lakon perumisen syyksi arvioitiin julkisuudessa myös sitä, että järjestöjen lakkokassat olisivat tyhjentyneet. Järjestöt kiistivät tämän ja sanoivat lakon perumisen syyksi potilasturvalain valmistelun.[90]

Tehyn kampanja vaaratilanteiden saamiseksi näkyviin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehy käynnisti 21. huhtikuuta 2022 kampanjan, joka tarkoituksena oli tuoda näkyväksi työpaikoilla tapahtuvat potilasturvallisuuden vaarantumiset. Näitä aiheuttavat työvuoroista puuttuvat työntekijät, potilaiden suunniteltu suurempi määrä henkilökunnan lukumäärään nähden ja henkilöstön riittämätön perehdytys. Aiemmin järjestetyn Superin ja Tehyn lakon aikana päättäjät huolestuivat potilasturvallisuudesta työpaikoilla. Nyt Tehy kannusti jäseniään tekemään vaaratilanneilmoituksia aluehallinovirastoon.[91]

Aluehallintovirastot tiedottivat toukokuussa 2022, että niiden toiminta on ruuhkautunut Tehyn kampanjan johdosta. Ne käsitellään valvonta-asioina. Avit arvostelivat sitä, että tämä ei auta potilasturvallisuuden parantamisessa vaan voi heikentää sitä kun vakavimmat ja omavalvonnan ulkopuolella olevat tapaukset hautautuvat ilmoitusruuhkaan.[92] Heinäkuun alkuun mennssä Aveihin oli tehty yli 5 000 vaaratilanneilmoitusta liittyen Tehyn kampanjaan.[93]

Sovittelulautakunnan sovintoesitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sovittelulautakunta antoi sovintoesityksen osapuolille 10. toukokuuta 2022. Se olisi nostanut pienipalkkaisten työntekijöiden palkkaa muita enemmän. Se sisälsi 0,53 prosentin järjestelyerän 1. lokakuuta 2022 alkaen. Ehdotuksessa oli palkkarakenneohjelma vuosille 2023–2027, jossa korotukset tulevat yleisen linjan mukaisten palkankorotusten päälle. Tämä palkkatasoa korottava vaikutus on viiden vuoden aikana on 5,1 %. Annetun sovintoehdotuksen tarkoituksena oli taata laadukkaat ja tasa-arvoiset julkiset hyvinvointipalvelut vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Se tuki henkilöstön hyvinvointia ja edisti henkilöstöpulan ratkaisua. Sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen kehotti hyväksymään sovintoehdotuksen ja odotti järjestöjen antavan vastauksensa lautakunnalle keskiviikkona 11. toukokuuta 2022 kello 12 mennessä.[94]

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT päätti hyväksyä sovintoehdotuksen. Perusteluina oli yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja halu lisätä vakautta yhteiskunnassa.[95]

Super ja Tehy päättivät hylätä sovittelulautakunnan esityksen. Ne totesivat, etteivät nämä tee huonoa sopimusta. Järjestöjen tavoitteena on ratkaista hoitajapula houkuttelmalla nuoria alalle. Tarkoitus oli ratkaista kaikkien oikeus terveydenhuoltoon kohti 2030-lukua. Sovittelulautakunta ei näiden mielestä suhtautunut ehdotuksessaan hoitajapulaan riittävän vakavasti.[96] KT syytti Superia ja Tehyä vastuuttomasta toiminnasta.[95]

Sovintoesityksen kaaduttua Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä nousi esille ajatus käydä neuvotteluja paikallisesti, jotta saadaan työrauha ja pystytään järjestämään palvelut alueen väestölle. Neuvotteluiden oli tarkoitus koskea hoitohenkilökunnan palkkausta ja työoloja. Sairaanhoitopiiri arvioi, että työtaistelutoimista syntyy miljoonien eurojen kulut, kun palveluita ei kyetä järjestämään. Työntekijäjärjestöt Super ja Tehy olivat valmiita neuvottelemaan, mutta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, KT tuomitsi tämän.[97] Samaan aikaan palkkaneuovotteuja käyneet JHL ja Jyty antoivat vain Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä koskevan lakkovaroituksen, koska ne olivat jäämässä neuvotteluiden ulkopuolelle. Lopulta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitus päätti perua neuvottelut Superin ja Tehyn kanssa.[98]

Sovittelulautakunnan toiminta työkiistan ratkaisemiseksi on päättynyt.[99]

Ammattijärjestöt Super ja Tehy julistavat koko kunta-alalle 20. huhtikuuta 2022 alkaneen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Kielto oli voimassa toistaiseksi.[100][79]

Valmistautuminen joukkoirtisanoutumisten käyttöönottoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työntekijäjärjestöt Super ja Tehy päättivät valmistautua joukkoirtisanoutumisten toteuttamiseen. Viimeistään näiden on tarkoitus toteutua 1. tammikuuta 2023 kun henkilöstö on siirtynyt hyvinvointialueille liikkeenluovutuksen jälkeen. Irtisanoutumiset on tarkoitus alkuvaiheessa kohdistaa erikoissairaanhoitoon sekä kotihoitoon.[96]

KT tuomittsi joukkoirtisanoutumisten valmistelun, koska työntekijäjärjestöt eivät piittaa sen mukaan ihmisten hengestä ja terveydestä. Sen mukaan työntekijäjärjestöt eivät ole antaneet pyydettyä määrää henkilöstöä suojelutyöhön. Superin ja Tehyn vaatimat viiden vuoden ylimääräiset 3,6 prosentin korotukset ovat niin suuria, ettei yhteiskunnalla ole niihin varaa.[101]

Uutisuomalainen julkaisi 26. heinäkuuta 2022 joukkoiritisanoutumisiin liittyvän kansalaisille tehdyn USU-gallupin tulokset. Vastaajista 45 % piti joukkoirtisanoutumisia oikeutettuna työtaistelutoimena ja 39 % taas ei. Vastaajista 16 %:lla ei ollut mielipidettä asiassa. Gallupin virhemarginaali oli 3 %. Naisista 48 % ja miehistä 43 % piti joukkoirtisanoutumisia oikeutetuina. Ikäryhmässä 18–29-vuotiaat 62 % piti irtisanoutumista oikeutettuna ja ikäryhmässä yli 70-vuotiaat vain 20 %. Puoluetaustaltaan Kokoomuksen kannattajista 63 % ei pidä joukkoirtisanoutumisia oikeutettuina. Vasemmistoliiton kannattajista irtisanoutumista tuki 79 % ja Vihreiden kannattajista 72 %.[102]

Vuoronvaihtokiellon muutos kesän 2022 ajaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesälomakauden alkaessa Superin ja Tehyn hallitukset päättivät, että ajalla 1. kesäkuuta - 31. elokuuta 2022 välisenä aikana jäsenet voivat vaihtaa vuoroa,[79] mutta työnantaja ei voi tähän määrätä. Tämän toivottiin parantavan matalapalkkaisten jäsenten toimeentuloa kesän aikana.[103] Työriidan neuvottelut jatkuivat 9. elokuuta 2022.[53]

Elina Pylkkäsen ja Martti Hetemäen ehdotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo toimintansa lopettaneen sovittelulautakunnan puheenjohtajana toiminut Elina Pylkkänen ja varapuheenjohtaja Martti Hetemäki ehdottivat Helsingin Sanomissa 13. elokuuta 2022, että alan palkkausjärjestelmä uudistettaisiin. Varat tähän tulisi hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä tehtävästä palkkaohjelmasta ja palkkojen yhteensovittamisesta. Heidän mukaansa palkkojen yhteensovittaminen mahdollistaisi palkankorotukset ammatteihin, joissa on työntekijäpula. Palkkojen yhteensovittamisessa samassa tehtävässä toimivien palkat nostetaan samalle tasolle. Aiemmassa sovittelulautakunnan sovintoehdotuksessa palkat nousivat 5,1 %. ja palkkojen yhteensovittamisella sekä palkkajärjestelmän uudistamisella voitaisiin saada järjestöjen tavoite suuremmista korotuksista toteutumaan. Järjestöjen mielestä palkkojen yhteensovittaminen ei kuulu työmarkkinapöytään.[99] Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen on samaa mieltä siitä, että hoitoalan palkkajärjestelmä tulee uudistaa. Rytkönen myös totetaa, että alan palkkaukseen tarvitaan lisää valtion rahoitusta. KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen pitää Pylkkäsen ja Hetemäen ehdotusta mahdollisena ratakaisuna palkkakiistaan. Jalosen mielestä palkkojen yhteensovittaminen ja palkkausjärjestelmän uudistaminen tulee kytkeä toisiinsa.[104]

Elokuussa jätetyt lakkovaroitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Super ja Tehy jättivät 18. elokuuta 2022 lakkovaroituksen, jonka kohteena oli Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osasto ja valvonta perjantaina 2. syyskuuta 2022 kello 00.01 ja kello 23.59 välisen ajan. Ne julistivat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää koskevan hakukiellon sekä tilapäisen siirron kiellon. Nämä astuivat voimaan heti ja kestävät työtaistelun loppuun asti. Järjestöjen tavoitteena on näin vauhdittaa neuvotteluja. KT ilmaisi, että työtaistelutoimi vaarantaa ihmisten hengen ja terveyden. Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan työtaistelutoimilla halutaan valtio keskustelemaan hoitajien palkkauksesta ja työtaistelutoimi ei ole suunnattu itse Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä vastaan.[105]

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä ja Turun yliopistollisen sairaalan toimenpide-, teho- ja kivunhoitopalveluiden teho-osastoa koskeva lakkovaroitus annettiin 19. elokuuta 2022. Lakon oli tarkoitus kestää neljä päivää. Järjestöt julistivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon. Ne astuivat voimaan heti ja kestävät työtaistelun loppuun asti.[106] Super ja Tehy jättivät 22. elokuuta 2022 lakkovaroituksen Helsingin kaupungin eteläiseen kotihoitoyksikköön. Lakon oli tarkoitus alkaa 6. syyskuuta 2022 ja päättyä 9. syyskuuta 2022. Ne julistivat julistivat Helsingin eteläiseen kotihoitoyksikköön myös hakukiellon sekä tilapäisen siirron kiellon.[107] Super ja Tehy jättivät 29. elokuuta 2022 lakkovaroituksen Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoitoon ja Oulun kaupungin kotihoitoon.[108] Oulussa lakko koskee Kontinkankaan-Myllyojan kotihotoa. Lakon oli tarkoitus alkaa 13. syyskuuta ja päättyä 16. syyskuuta 2022. Myös Oulun lakon alasiin yksiköihin oli julistettu hakukielto ja tilapäinen siirtokielto.[109]

Lakkojen kanssa samaan aikaan käytiin valtion vuoden 2023 budjettineuvotteluja. Uusi valtakunnansovittelija Anu Sajavaara aloitti neuvottelut osapuolten kanssa sunnuntaina 21. elokuuta 2022.[110]

KT ilmoitti 19. elokuuta 2022 pyrkivänsä nopeuttamaan potilasturvalain säätämistä.[111]Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén ilmoitti 2. syyskuuta 2022, että ministeriö jatkaa potilasturvalain valmistelua.[112]

Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi ilmoitti 24. elokuuta 2022, ettei suojelutyötä ole luvassa. Kanta-Hämeessa lakon piirissä on noin parikymmentä hoitajaa ja Varsinais-Suomessa noin 200 hoitajaa. Kirvesniemen mukaan työnantajalla on mahdollisuus toimia niin, ettei potilasturvallisuus vaarannu. Hänen mukaansa vastuu potilasturvallisuudesta on työnantajalla.Turun yliopistollisen sairaalan teho-osaston ylilääkäri Mika Valtosen mukaan suojelutyön puuttuessa teho-osasto joudutaan sulkemaan. Valtosen mukaan tämä tulee johtamaan potilaiden menehtymiseen. Potilaiden vastaanottokykyä on tiedusteltu HUS:in, Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Porin Satasairaalan teho-osastoilta. Teho-osaston sulkeminen johtaisi isojen leikkausten peruuttamiseen, koska niiden jälkeen tarvitaan tehohoitoa tai tehovalvontaa. Valtonen toivoo työtaistelun ratkeamista tai vähintään suojelutyön saamista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin teho-osastolle.[113] Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri haki lakon siirtämistä 24. elokuuta 2022[114] ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 26. elokuuta 2022 lakon siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin.[115] Työministeri Tuula Haatainen siirsi 29. elokuuta 2022 Kanta-Hämeeseen suunniteltua lakkoa kahdella viikolla, ja se alkaa aikaisintaan 16. syyskuuta 2022.[116] Työministeri siirsi 31. elokuuta 2022 Turun yliopistollisen sairaalan tehohoitoa sekä Helsingin kaupungin eteläistä kotihoitoa koskevia lakkoja kahdella viikolla, ja lakkojen on tarkoitus alkaa aikaisintaan 20. syyskuuta 2022.[117] [118] Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoitoa ja Oulun kaupungin kotihoitoa koskevaa lakkoa siirrettiin 7. syyskuuta 2022, ja lakko alkaa aikaisintaan 27. syyskuuta 2022.[119]

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri jättivät Helsingin käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemuksen, jossa ne vaatiivat tuomioistuinta kieltämään Superin ja Tehyn tehohoitoa koskevat lakot sakon uhalla.[120] Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen piti turvaamistoimihakemuksen jättämistä hyvänä asiana. Hänen mukaansa käräjäoikeus ehtii antamaan ennen lakon alkua väliaikaisen päätöksen asiassa.[121] Helsingin kärjäoikeus kielsi 14. syyskuuta 2022 Superia ja Tehyä aloittamasta tehohoitoa koskevaa lakkoa Hämeenlinnassa, Oulussa ja Turussa kummallekin järjestölle erikseen asetetulle miljoonan euron uhkasakolla. Uhkasakko koski kaikkia kolmea sairaanhoitopiiriä.[122]

Potilasturvalain käyttöönotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Potilasturvalain säätämisen yhteydessä kuultiin työntekijä- ja työnantajajärjestöjä. Työntekijäjärjestöt arvostelivat lakia mm. siitä, että se antaisi työnantajalle täydet oikeudet määrittää tarvittavan suojelutyön määrän sekä siitä, että se veisi sosiaali- ja terveysalan työtaisteluoikeuden. Laki velvoittaisi työntekijäjärjestöt käymään neuvotteluja työantajan käyttöön jäävästä henkilökunnasta ennen työtaistelun alkua. Aluehalintovirastoille tulisi oikeus siirtää lakkoja viikon kerrallaan sekä määrätä hoitajia töihin sakon uhalla. KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen piti esitystä potilasturvalaiksi tärkeänä.[123]KT ehdotti, että laki tulisi olla voimassa huhtikuun 2023 loppuun asti. Se esitti myös huolensa siitä, että onko Aluehallintovirastoilla riittävästi resursseja tehdä nopeita päätöksiä työtaistelutilanteissa.[124]

Syyskuun alkuun mennessä noin 500 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista oli pyytänyt oikeuksiensa poistoa Valviran rekistereistä. Määrä on aikasempiin vuosiin verrattuna noin kaksikymmentä kertaa suurempi. Valmistelussa ollut potilasturvalaki, eläköityminen, alan vaihto ja koronarokotevelvoite on mainittu syinä oikeuksien poistoon. Poistopyynnön syytä ei tarvitse mainita hakemuksessa. Valviran rekistereissä on yhteensä 330 000 lähi- ja sairanhoitajaa.[125] Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin mukaan jonossa on vielä 500 käsittelemätöntä hakemusta ammattioikeuksien poistoa koskien.[126]

Hallitus pääsi syyskuun puolivälissä sopuun potilasturvalain eteenpäin viemisestä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä edellytti muutoksia lakiesitykseen ennen sen hyväksymistä.[127] Potilasturvalain lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa 14. syyskuuta 2022. Helsingin kärjäoikeuden tekemät päätökset tehohoitoa koskevien lakkojen kieltämisestä eivät pysäyttäneet lain valmistelua. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ilmaisi kantanaan, että käräjäoikeuden päätös vaikuttaa lain valmistelun kiireellisyyteen.[128]

Super ja Tehy järjestivät Helsingissä Kansalaistorilla ja eduskuntatalon edessä mielenilmauksen 16.syyskuuta 2022 samaan aikaan kun eduskunta käsitteli potilasturvalakia.[129] SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson hermostui mielenosoittajille ja huusi "Hiljaa!". Mielenosoittajat huusivat entistä kovemmin. Hetkeä aikaisemmin Gustafsson oli kertonut haluneensa tulla paikalle, koska hän halusi nimenomaan kuunnella ja kokea niitä tuntoja, joita hoitajilla oli.[130]

Perustuslakivaliokunta ei 16. syyskuuta 2022 nähnyt estettä lain valmistelulle. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä työ- ja tasa-arvovaliokunta käsittelivät lakiehdotusta. Työ- ja tasa-arvovaliokunta ehdotti henkilökohtaisesta uhkasakosta luopumista lakiehdotuksessa.[131] Suojelutyötä tekeville Kokoomus ehdoti kaksinkertaista ja Perussuomalaiset kolminkertaista palkkaa. Äänestyksessä eduskunnan täysistunto hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jossa suojelutyössä olevalle maksetaan 1,3 kertainen palkka.[132]

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin mukaan potilasturvalaki astuu voimaan maanantaina 19. syyskuuta 2022 ja tällöin sen mukaan voitaisiin ensimmäistä kertaa toimia 20. syyskuuta 2022 alkavan Helsingin kaupungin kotihoitoa koskevan lakon suhteen. Aluehallintovirasto voi lain perusteella siirtää lakkoa tai keskeyttää lakon, jos se on ehtinyt jo alkaa.[133]

Helsingin käräjäoikeus kielsi 19. syyskuuta 2022 Helsingin eteläiseen kotihoitoyksikköön 20. syyskuuta 2022 alkavaksi suunnitellun lakon. Se asetti molemmille ammattijärjestöille miljoonan euron uhkasakon. Kyse on väliaikaisesta turvaamistoimesta, jolla suojellaan potilaiden henkeä ja terveyttä.[134]

Eduskunta hyväksyi 19. syyskuuta 2022 potilasturvalain äänin 109–38. Äänestykseen ei osallistunut 51 kansanedustajaa. Hallituspuolue Vasemmistoliiton kansanedustajista viisi kansanedustajaa äänesti lakiesitystä vastaan. Kaikki paikalla olleet Kokoomuksen kansanedustajat äänestivät lain puolesta kuin myös Liike Nytin Hjallis Harkimo ja oman eduskuntaryhmänsä Wille Rydman. Sakari Puisto Perussuomalaisista äänesti tyhjää ja muut paikalla olleet puolueen kansanedustajat äänestivät lakiesitystä vastaan. Kaikki Kristillisdemokraattien kansanedustajat äänestivät vastaan. SDP:n kansanedustajista paikalla ei ollut kymmenen kansanedustajaa, Keskustan 11 kansanedustajaa, Vihreiden neljä kansanedustajaa ja RKP:stä kaksi edustajaa. Oppositiopuolueista poissa oli seitsämän Perussuomalaisten, Kokoomuksesta kymmenen, Kristillisdemokraateista kaksi kansanedustajaa ja Valta kuuluu kansalle -ryhmän Ano Turtiainen.[135] Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 19. syyskuuta 2022 järjestetyssä presidentin esittelyssä.[136]

Potilasturvalain hyväksymisen jälkeen Valviraan oli saapunut neljän päivän aikana yhteensä 400 hakemusta ammattioikeuksien poistosta Valviran rekistereistä. Eniten hakemuksia oli tullut lähihoitajilta ja toiseksi eniten sairaanhoitajilta. Joukossa saattoi olla myös muita terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattinimikkeitä.[137] Alan opiskelijat ovat alkaneet miettiä myös sitä, kannattaako ammatiin valmistua ja tuleeko Valviralle ilmoittaa suoraan omien ammattioikeuksien poistosta.[138]

KT tavoittelee sitä, että maahan saataisiin pysyvä lainsäädäntö, joka rajoittaisi pysyvästi työtaisteluoikeutta henkeä ja terveyttä uhkaavissa työtaisteluissa. Hyväksytty potilasturvalaki on voimassa 31. tammikuuta 2023 asti.[139]

Valmistautuminen joukkoirtisanoutumisten toteuttamiseen ja koko kunta-alaa koskeva tilapäisen siirron kielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehyn valtuusto päätti 14. syyskuuta 2022 valmistautua toteuttamaan joukkoirtisanoutumiset ennalta ilmoitettavissa erikoissairaanhoidon yksiköissä. Samalla se julisti tilapäisen siirron kiellon SOTE-sopimuksen ja KVTES:in piiriin kuuluvissa yksiköissä. Kielto astui voimaan heti. Tämän oli tarkoitus vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluja.[140] Superin hallitus päätti samana päivänä valmistella joukkoirtisanoutumista kotihoidosta sekä julisti myös tilapäisen siirron kiellon.[141] Tehy toi syyskuussa TYKS:in[142], TAYS:in ja OYS:in pakkipaikoille bussin, jossa jäsenillä oli mahdollisuus sitoutua irtisanoutumaan osana ammattijärjestöjen joukkoirtisanoutumisia.[143]

Oulun kotihoidon neljän vuorokauden lakko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Super ja Tehy sekä Oulun kaupunki pääsivät sopimukseen Oulun Myllyojan-Kontinkankaan alueen kotihoitoa koskevan lakon suojelutyöstä 26. syyskuuta 2022. Oulun kaupunki ei hakenut lakon siirtoa tai työntekijöiden määräämistä töihin aluehallintovirastolta. Lakon aikana on valmistauduttu hoitamaan vain kriittisimmät tehtävät sekä myös työntekijöiden siirtoihin sekä vuokratyövoiman käyttöön. Lakko alkoi tiistaina 27. syyskuuta 2022 kello 00:01 ja se kesti perjantaihin 30. syyskuuta 2022 asti.[144]

Valtakunnansovittelijan antama toinen sovintoesitys ja sovintoesityksen hyväksyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara antoi 2. lokakuuta 2022 sovintoesityksen työriitaan. Työriidan osapuolet vastasivat sovintoesitykseen 3. lokakuuta 2022 kello 18 mennessä. Sovintoesitys ei ollut julkinen siihen asti, kunnes kaikki osapuolet ovat antaneet siihen vastauksensa.[145][146] Työriidan osapuolien hallinnot käsittelivät sovintoesitystä.[147] Työantajaa edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä työntekijäjärjestöt Super ja Tehy hyväksyivät valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen 3. lokakuuta 2022. Tämä päätti kaikki työtaistelutoimet.[148] Sopimus on voimassa 1. toukokuuta 2022 - 30. huhtikuuta 2025. Sopimus mahdollistaa ns. joutuisan ruokailun työpaikalla työaikana myös yleistyöaikaa tekeville työntekijöille 6. maaliskuuta 2023 alkaen.[149] Siinä sovittiin myös 600 euron kertapalkkion maksamisesta henkilöille jotka olivat työsuhteessa 13. maaliskuuta -15. kesäkuuta 2020 välisenä aikana erikoissairaanhoidon teho-osastoilla, teho-osastoihin kytkeytyissä kuvantamistoiminnassa ja laboratoriotoiminnassa, koronavuodeosastoilla, päivystyksessä mukaan lukien synnytysten hoidossa ja ensihoidossa sekä kotihoidon palveluissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa sekä vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidon yksiköissä Covid-19 pandemian aiheuttaman tartuntariskin ja valmiuslain rajoitusten aikana. Kertakorvauksen maksun edellytys on, että palvelussuhde samalle työnantajalle on edelleen voimassa 28. helmikuuta 2023. Sopimus kieltää työnantajaa estämästä tai rajoittamasta työntekijän työpaikan vaihtoa.[150] SOTE-sopimuksen piirissä on yhteensä noin 180 000 työntekijää.[151]

Eri osapuolet olivat heti erimielisiä sopimuksen sisällöstä. Pidetyssä tiedotustilaisuudessa ei selvinnyt, saavatko hoitajat muita kunta-alaa suuremmat palkankorotukset vai eivät.[152] KT:n toimitusjohtaja Markku Jalosen mukaan nyt sovittiin siitä, että miten palkkojen yhteensovittaminen tulevilla hyvinvointialueilla toteutetaan.[151] Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kiisti tämän. Hänen mukaansa tässä ei sovittu palkkojen yhteensovittamisesta tulevilla hyvinvointialueilla.[153]

KT: Sote-sopimusten korotukset vuosina 2022-2027, prosenttia[151]
2022 2023 2024 Sopimuskausi

yhteensä

2025 2026 2027 Yhteensä
Yleinenen sopimusratkaisu 2022-2024 2,5 1,9* 1,9* ** ** **
Kehittämisohjelma 2022-2027 1,2 1,0 0,8 0,8 1,2
Palkkojen yhteensovittaminen 1,5 2,5 2,0
Yhteensä 2,5 4,6 5,4 13,0 2,8 0,8 1,2 18,50
* Korotukset vähintään. Joidenkin yksityisen sektorin palkankorotukset voivat nostaa prosentteja

** Tulevien sopimuskausien ratkaisut (2025-2027)

TEHY: SOTE-sopimuksen palkankorotukset 2022-2027, prosenttia[154]
2022 2023 2024 2025 2026 2027
Normaalit sopimuskorotukset 2,5 1,9 1,9 X,X X,X X,X
Koko kunta-alan ja hyvinvointialueiden palkkauksen kehitysohjelma 1,2 1,0 0,8 0,8 1,2
Teolllisuus- ja vientialojen ratkaisuun sidottu palkankorotus Y,Y Y,Y
SOTE-sopimuksen oma palkkaohjelma 1,5 2,5 2,0 X,X X,X
Korotusten yhteisvaikutus vähintään 17,3 %
X,X Tulevien sopimuskausien ratkaisut (2025-2027)

Y,Y Jos teollisuus- ja vientialojen palkankorotusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo on yli 1,9 %, siitä ylimenevä osuus tulee maksuun myös hoitajille. Tästä 70 % ylimenevästä summasta jaetaan yleiskorotuksena ja loput 30 % järjestelyeränä

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan 6 prosentin korotus tulee kaikille hyvinvointialueille Sote-työntekijöiden palkkojen yhteensovittamiseen. Hänen mukaansa 600 euron kertakorvaus koronapotilaiden hoitoon osallistuneille on ainut elementti, joka poikkeaa JHL:n aikaisemmin sopimasta sopimuksesta. Hänen mukaansa tätä kertakorvausta esitettiin jo vuonna 2020 valtakunnansovittelijan toimesta, mutta Super ja Tehy eivät sitä silloin hyväksyneet.[155] OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto epäili myös, että kyse on samasta 6 prosentin korotuksesta, jotka joka tapauksessa ovat tulossa kaikille hyvinvointialueille. Myös hän nosti esille vain 600 euron kertakorvauksen solmitun sopimuksen ansioina verrattuna OAJ:n tekemään sopimukseen.[156]

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén uskoi sopimuksen parantavan ilmapiiriä työpaikoilla ja lisäävän alan kiinnostavuutta. Hän piti saavutettua sopua erittäin positiivisena asiana.[157] Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teemu Luukka arvioi 4. lokakuuta 2022, että palkankorotukset ovat merkittäviä vaikkei kaikkia Superin ja Tehyn tavoitteita saavutettu. Ammattijärjestöt neuvottelivat Suomen suurimmat palkankorotukset vuosien 2007 ja 2008 jälkeen. Hän arvioi, että vaikeimmat henkilöstöpulavuodet ovat vasta edessä päin ja siksi oli saada palkankorotukset ennen niitä. Töitä alalla on luvassa eläkeikään asti ja alan johtamisen toivotaan parantuvan vuosi vuodelta. Ulkomailta tapahtuvaa työtekijöiden rekrytointia alalle helpottaa palkkatason paraneminen Suomessa.[158] KT arvio, että veronmaksajille tehty sopimus tulee maksamaan noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on 111 miljoonaa euroa enemmän mitä kesäkuussa arvioitiin.[159]

KVTES:in piiriin kuuluvat varhaiskasvatuksen lähihoitajat jäivät palkankorotusten ulkopuolelle. Lakkoihin he eivät osallistunet, mutta myös heitä koski ylityö ja vuoronvaihtokielto. Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan valtakunnansovittelija ei ottanut päiväkodeissa työskenteleviä lähihoitajia mukaan sopimukseen. KT:n ja muiden kunta-alan työntekijäjärjestöjen kesäkuussa tekemä sopimus hankaloitti palkankorotuksen saamista myös päiväkodeissa työskenteleville lähihoitajille. Järjestöt vetosivat kirjeitse valtakunnansovittelijaan, jotta myös varhaiskasvatuksen lähihoitajat otettaisiin uuden työehtosopimuksen piiriin, mutta näin ei tapahtunut.[160]

Aiemmin sopimuksen tehneet Julkisen alan unioni (jonka jäseninä ovat JHL ja Jyty) ja Juko palasivat lokakuussa 2022 takaisin neuvottelupöytään kun Super ja Tehy olivat jo tehneet oman sopimuksensa Kunta- ja hyvinvointityöaluetyönantajien KT:n kanssa.[161]

Tehyn valtuustoryhmä "Yhdessä Eteenpäin" erotti 28. lokakuuta 2022 yksimielisesti kansanedustaja Kim Bergin tämän äänestettyä eduskunnassa potilasturvalain puolesta. Samassa valtuustoryhmän kokouksessa erotettiin myös Heinolan kaupungihallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki. Lehtimäki oli aiemmin arvostellut puheenjohtaja Millariikka Rytkösen toimintaa. Valtuustoryhmä "Yhdessä Eteenpäin" on taustaltaan sosiaalidemokraattinen.[162]

Vientialojen palkankorotusten vaikutus SOTE-sopimukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehy tiedotti, että neuvottelukierros 2022 on päättynyt 7. maaliskuuta 2023. Sopimukseen oli kirjattu, että jos teollisuus- ja vientialojen palkankorotusten kustannusvaikutus on vuosittain yli 1,9 prosenttia, se vaikuttaa myös hyvinvointialueiden palkkohin. Se tuo kesäkuun 2023 yleiskorotukseen 0,7 % lisää ja järjestelyerään 0,3 % lisää. Vuonna 2024 sopmimus tuo kesäkuun yleiskorotukseen 0,77 % lisää ja järjestelyerään 0,33 % lisää. Kaikille SOTE-sopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille maksetaan 467,00 euron kertapalkkio, jos yhdenjaksoinen työ- tai virkasuhde on alkanut viimeistään 2. toukokuuta 2023 ja on voimassa 31. toukokuuta 2023. Se maksetaan 30. kesäkuuta 2023. Osa-aikaiselle kertapalkkio maksetaan 31. toukokuuta 2023 voimassa olevan osa-aikaprosentin mukaisesti. Tehyn laskelmien mukaan vuosina 2022-2027 palkojen keskiarvo nousee 20,9 %. Neuvottelut vuosien 2025-2027 palkankorotuksista käydään myöhemmin. Sopimuskausi ja työrauha päättyy 30.4.2025. Vuosille 2025–2027 on kuitenkin sovittu jo erillisiä palkkaohjelmia.[163]

KT tiedotti, että SOTE-sopimus nostaa henkilöstökustannuksia vuonna 2023 yhteensä 1 prosentilla ja vuonna 2024 1,1 prosentilla. Niissä on kaikille maksettavia yleiskorotuksia sekä osa paikallisesti sovittavia järjestelyeriä.  Vuonna 2023 maksettavat kertapalkkiot lisäävät KT:n mukaan henkilöstökustannuksia vuonna 2023 yhteensä 1,1 prosentilla. Varhaiskasvatuksen henkilöstö saa myös kesäkuussa 2023 toisen kertapalkkion. Ne ovat suuruudeltaan 120 ja 150 euroa ja koskevat KVTESin liitteessä 5 ja OVTESin osiossa G tarkoitettuja työntekijöitä. KT piti tärkeänä, että sopimus on voimassa kolme vuotta ja takaa työrauhan alalle. Samalla syntyi hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus HYVTES.[164]

Tehyn puheenjohtaja Milla-Rikka Rytkönen arvioi, että sopimus tuo lähes kaksi kertaa suuremmat palkankorotukset kuin vientialoille. Hän piti ratkaisua historiallisen kovana ratkaisuna. Valtakunnansovittelija taas totesi, että kyse on hyvinvointialueiden henkilöstön palkkojen lakisääteiseen yhteensovittamiseen varatuista rahoista, jotka olisivat tulleet ilman neuvottelujakin.[165] Tulkintaerimielisyyksistä huolimatta hoitajien palkat tulevat seuraavina vuosina nousemaan normaalia enemmän. Hintojen nousu estää tämän näkymisen ostovoimassa, mutta palkkauksen ero esimerkiksi vientialoihin tulee kuitenkin pienenemään.[166]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Tehyn laaja kysely: Koronasta ei ole korvattu mitään, alan vaihto kiinnostaa yhä enemmän 7.10.2020. Tehy. Viitattu 30.3.2021.
  2. ↑ Krause, Riikka: Sote-alan henkilöstö pysyy hyvin omalla alallaan KT-lehti. 23.10.2019. Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT. Viitattu 7.7.2022.
  3. ↑ a b Roope Uusitalo: Sairaanhoitajat palkkakuopassa? (20/2022, sivut 12-13) Suomen Kuvalehti. 19.5.2022.
  4. ↑ Tehyläisten palkkataso Tehy. Arkistoitu 20.5.2022. Viitattu 24.5.2022.
  5. ↑ Pilke, Antti. Orjala, Anne: Hoivajättien työntekijät häviävät palkkavertailun kunnille – "Vanhustenhoidon vetovoimaa vähentää myös hoitajille sälytetty siivous ja pyykkäys" Yle Uutiset. 31.1.2019. Viitattu 7.7.2022.
  6. ↑ Tilastoja sairaanhoitajista Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  7. ↑ Parkkari, Jani: Sairaanhoitaja saa Suomessa yli tonnin vähemmän kuin Tanskassa – kansainvälinen vertailu paljastaa hoitajien palkkakuopan syvyyden Yle Uutiset. 22.1.2022. Viitattu 12.8.2022.
  8. ↑ a b Pennanen, Veera: Mistä ratkaisu länsimaita piinaavaan hoitajapulaan? Näillä toimilla Britannia, Saksa, Tanska ja Yhdysvallat yrittävät ratkaista ongelman Yle Uutiset. 14.9.2022. Viitattu 17.9.2022.
  9. ↑ Työolobarometri 2020: Sairaanhoitajien työtyytymättömyys kasvaa Sairaanhoitajat. 8.1.2021. Viitattu 30.3.2021.
  10. ↑ Karvinen, Petri: Uusien hoitajien houkuttimena käytetty 500 euron lisäpalkka on nostanut kritiikkitulvan Pohjois-Karjalassa – vanhat työntekijät ärsyyntyneet Yle Uutiset. 8.12.2021. Viitattu 8.7.2022.
  11. ↑ Hämeen Sanomat: Hoitajapula pakottaa uusiin ratkaisuihin – Työperäinen maahanmuutto on yksi, mutta ei ainoa Hämeen Sanomat. 15.4.2022. Viitattu 8.7.2022.
  12. ↑ Rantamartti, Tiinamaija: Kilpailu hoitajista kiristyy – lähihoitaja Jani Pajunen: "Jos jossain aletaan maksaa parempaa palkkaa, se tiedetään huomenna" Yle Uutiset. 16.6.2022. Viitattu 8.7.2022.
  13. ↑ Karppinen, Kirsi: Sairaala korotti väliaikaisesti sairaanhoitajien palkkaa Oulussa – Tehyn mukaan ratkaisu on herättänyt keskustelua hoitoalalla Yle Uutiset. 13.7.2022. Viitattu 15.7.2022.
  14. ↑ Mansikka, Heli: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri otti käyttöön vihjepalkkiot löytääkseen uusia työntekijöitä – kertapalkkio 500 euroa Yle Uutiset. 22.6.2022. Viitattu 20.7.2022.
  15. ↑ Kosonen, Laura: Sanna Turpeinen, 23, sai töitä yhdellä puhelinsoitolla ja päälle tonnin bonuksen – saman rahan sai myös työstä vinkannut Nea Roininen Yle Uutiset. 23.7.2022. Viitattu 23.7.2022.
  16. ↑ Palkoaho, Milla: Terveydenhoito | Hus kiistää palkkakartellin: ”Mahdollisuudet nostaa hoitajien palkkoja ovat rajalliset” Helsingin Sanomat. 4.8.2022. Viitattu 7.8.2022.
  17. ↑ Ijäs, Johanne: Spekulaatiot palkkakartellista heräsivät – Tehyn Millariikka Rytkönen: ”Homma haiskahtaa niin pahasti, että meillä on laitettu aamusta Tehyssä rattaat pyörimään” demokraatti.fi. 5.8.2022. Viitattu 7.8.2022.
  18. ↑ a b Tehyläisten tutkinnot ja ammatit Tehy. Viitattu 26.7.2022.
  19. ↑ Yhteistyöjäsenjärjestöt Tehy. Viitattu 7.8.2022.
  20. ↑ Terveysala JHL. Viitattu 1.4.2021.
  21. ↑ Liitto Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. Viitattu 1.4.2021.
  22. ↑ Superilaisena olet hyvässä hoidossa! www.superliitto.fi. Viitattu 8.7.2022.
  23. ↑ Jytyläiset ammatit www.jytyliitto.fi. Viitattu 8.7.2022.
  24. ↑ Työ- ja elinkeinoministeriö. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TE-palvelut: Ammattibarometri. 3221 - Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja www.ammattibarometri.fi. Arkistoitu 1.2.2022. Viitattu 30.3.2021.
  25. ↑ de Fresnes, Tulikukka. Tolkki, Kristiina: Hoitajapula piinaa sairaaloita kesällä – "Yhtään hoitajaa ei olisi varaa menettää", sanoo sairaanhoitopiirin johtaja 20.5.2022. YLE. Viitattu 24.5.2022.
  26. ↑ Degerman, Risto: Hoitajien irtisanoutumiset ovat lisääntyneet myös Oysissa – tarkkaa syytä määrän kasvuun ei kuitenkaan tiedetä 3.6.2022. YLE. Viitattu 5.6.2022.
  27. ↑ Annala, Päivi. Loukkola, Pekka. Mansikka, Heli: Tehy-lehti: Kymmenet tehohoitajat irtisanoutuneet yliopistosairaaloista Oulussa ja Tampereella YLE. 14.6.2022. Viitattu 14.6.2022.
  28. ↑ Kuronen, Roni: Terveydenhuolto | Aivoverenvuodosta kärsinyt mies odotti lääkärille pääsyä yli kuusi tuntia päivystyksessä – Husin ruuhkat ovat nyt ennennäkemättömät Helsingin Sanomat. 28.7.2022. Viitattu 30.7.2022.
  29. ↑ Welling, Roosa: Terveydenhoito | ”Tilanne on katastrofaalinen” – Husin työntekijät kertovat toistuvista vaaratilanteista päivystyksessä Helsingin Sanomat. 1.8.2022. Viitattu 2.8.2022.
  30. ↑ Salminen, Aliisa: Taysin päivystys on pahasti ruuhkautunut: Kiireetöntä hoitoa voi joutua odottamaan nyt jopa 8 tuntia – Ylilääkäri: ”Ruuhkat ovat potilasturvallisuusriski” Aamulehti. 30.6.2022. Viitattu 30.7.2022.
  31. ↑ Jussila, Janne. Loula, Pihla: Terveydenhoito | Katastrofi on lähellä, kuvaavat työntekijät ruuhkautuneiden päivystysten tilannetta eri puolilla Suomea Helsingin Sanomat. 3.8.2022. Viitattu 5.8.2022.
  32. ↑ Pihkala, Esko: Potilaita jää Tyksin päivystykseen jumiin – Hoitajat epätoivoisia: "Minkäs teet, kun et voi muuttua jatkohoitopaikaksi" ts.fi. 23.6.2021. Viitattu 30.7.2022.
  33. ↑ Cremin, Reeta: Päivystykset ovat tukossa koko Suomessa, selvisi Ylen kyselyssä – Joensuussa potilas odotti jopa 65 tuntia jatkohoitoa Yle Uutiset. 7.8.2022. Viitattu 7.8.2022.
  34. ↑ a b Tilastot alanvaihtajista eivät tue väitteitä hoitoalan ahdingosta, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Helsingin Sanomat. 17.1.2020.
  35. ↑ Koivisto, Matti: Sairaaloissa on niin kova hoitajapula, että Valviran ylijohtaja pyytää suomalaisia vähentämään juomista – "Siitä olisi dramaattisen paljon hyötyä" Yle Uutiset. 3.7.2022. Viitattu 4.7.2022.
  36. ↑ Hiltunen, Vesa-Pekka: Rokotustahdin aikaistamisessa on suuria vaikeuksia joillakin alueilla – osa kunnista aloitti heti maanantaina Yle Uutiset. 18.7.2022. Viitattu 18.7.2022.
  37. ↑ Saari, Miia: Hoitajapula | Fysioterapeutteja käytetään paikkaamaan hoitajapulaa – ”Ehdin tehdä omaa työtäni vain pari tuntia viikossa, muun ajan tein alapesuja ja syötin potilaita” Helsingin Sanomat. 31.7.2022. Viitattu 1.8.2022.
  38. ↑ Härkönen, Rebekka: "Raahata ihmisiä töihin kuin karjalaumaa" - Hoitoala järkyttyi Soinin ehdotuksesta tuoda filippiiniläisiä hoitajia Suomeen Turun Sanomat. 17.2.2019. Viitattu 3.7.2022.
  39. ↑ Haapamäki, Jorma: Koulutetun väen tuonti ratkaisu nykyiseen hoitajapulaan – Reimari Reimari. 8.3.2022. Viitattu 3.7.2022.
  40. ↑ Passoja, Annu: Onnellisen maan maine auttaa, kun kunnat Lappia myöten etsivät hoitajia Aasiasta – "Missä olisin mieluummin kuin täällä", sanoo Donna Cosio Yle Uutiset. 5.7.2022. Viitattu 7.7.2022.
  41. ↑ Hallitukselta tarvitaan järeitä toimia hoitajapulan ratkaisuun Hyvinvointiala HALI ry. 2.9.2021. Viitattu 17.7.2022.
  42. ↑ Kangas, Laura: Hoitajapula ei ole vain ay-retoriikkaa tai kesän ongelma: nämä grafiikat näyttävät, millainen kriisi meitä odottaa vuonna 2040 Yle Uutiset. 16.7.2022. Viitattu 17.7.2022.
  43. ↑ Lehtokari, Rosa. Manninen, Carolus: Hakijamäärät lähihoitajakoulutukseen romahtivat ja muidenkin hoitoalojen imu väheni – Otto Rajamäki, 19, ui vastavirtaan Yle Uutiset. 23.8.2022. Viitattu 27.8.2022.
  44. ↑ Lepistö, Joonas. Mustonen, Joonas: Lindén: "Sairaanhoitajakoulutukseen lisätty yli tuhat uutta paikkaa" – onko tässä ratkaisu hoitajapulaan? mtvuutiset.fi. 16.8.2022. Viitattu 20.8.2022.
  45. ↑ Savela, Sanna: Sairaanhoitajaksi haluavia yhä vähemmän – Jyväskylässä hakijoiden määrä romahtanut muutamassa vuodessa 40 prosenttia 18.5. 2022. YLE. Viitattu 24.5.2022.
  46. ↑ Korhonen, Jouni. Manninen, Carolus: Sairaanhoitajaksi haluaa yhä harvempi – laskeva trendi hakijamäärissä jatkunut jo vuosia Yle Uutiset. 6.5.2022. YLE. Viitattu 3.7 2022.
  47. ↑ Rautavuori, Lauri: Hoitajaopintojen hakijamäärät laskevat tuhansilla, kun ala polkee kriisistä toiseen - myös koulutuksen maine on kärsinyt YLE. 7.2.2020. Viitattu 3.7.2022.
  48. ↑ Palkoaho, Milla. Kuronen, Roni: Terveydenhoito | Hus: Päivystyksen ruuhkat johtuvat opiskelijoiden asenteiden muutoksesta Helsingin Sanomat. 3.8.2022. Viitattu 7.8.2022.
  49. ↑ Hatakka, Lauri. Karvonen, Riina: Lukijan mielipide | Husin ruuhkia ei voi kaataa opiskelijoiden niskaan Helsingin Sanomat. 5.8.2022. Viitattu 7.8.2022.
  50. ↑ Kunta-alan sopimusjärjestelmä muuttuu historiallisella tavalla 1.9.2021. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 19.7.2022.
  51. ↑ Kuntatyönantajat: SOTE-sopimus 2021, voimassa 1.9.2021 lukien Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 23.7.2022.
  52. ↑ Kuntatyönantajat: KVTES 2020–2021, voimassa 1.9.2021 lukien Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 20.7.2022.
  53. ↑ a b c Kuntatyönantajat: Neuvottelukierros 2022 Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 19.7.2022.
  54. ↑ Kunta-alan neuvottelut alkoivat – Tehy tavoittelee palkkauksen ja työolojen parantamista Tehy-lehti. Viitattu 18.7.2022.
  55. ↑ Tehy ja SuPer vaativat hallitusta sitoutumaan viiden vuoden pelastusohjelmaan – palkkoja korotettava 3,6 prosenttia sopimuskorotusten lisäksi Tehy-lehti. Viitattu 18.7.2022.
  56. ↑ Tehy ja SuPer: Sote-sopimus tulee ja kikyt lähtevät – kunta-alan neuvottelutulos hyväksytty Tehy. Viitattu 7.8.2022.
  57. ↑ Kuntatyönantajat: Sote-alan palkkaohjelma vaarantaa julkisen talouden kestävyyden Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 18.7.2022.
  58. ↑ a b Kuntatyönantajat: Kunta-alan neuvottelut on keskeytetty Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 18.7.2022.
  59. ↑ KT keskeytti kunta-alan työehtosopimusneuvottelut Tehy. Viitattu 18.7.2022.
  60. ↑ Sopimukseton aika alkoi – työtaistelut ovat laillisia Tehy-lehti. Viitattu 18.7.2022.
  61. ↑ Tehy ja SuPer: Kuntasektorin ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa heti – työt tehdään työvuorolistojen mukaan Tehy-lehti. Viitattu 18.7.2022.
  62. ↑ Tehy ja SuPer jättivät lakkovaroituksen – lakon piirissä 25 000 hoitajaa kuudessa sairaanhoitopiirissä Tehy-lehti. Viitattu 18.7.2022.
  63. ↑ Tehy ja SuPer: Lakkovaroitus kuuteen sairaanhoitopiiriin – 25 000 hoitajaa lakkoon terveydenhuollossa www.superliitto.fi. Viitattu 19.7.2022.
  64. ↑ Tehyläisten mielenilmaukset alkoivat Tehy-lehti. Viitattu 19.7.2022.
  65. ↑ Ensimmäinen lakko päättyy perjantaina – toinen alkaa 20. huhtikuuta Tehy-lehti. Viitattu 19.7.2022.
  66. ↑ Kuntatyönantajat: Kansalaisten henki ja terveys on vaarantumassa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 19.7.2022.
  67. ↑ Suojelutyöstä neuvotellaan paikallisesti – "Lakon aikana minimimiehitys" Tehy-lehti. Viitattu 20.7.2022.
  68. ↑ a b Hakaniemi, Anu Leena: Lakkorintamassa olevat hoitajaliitot eri mieltä suojelutyön määrästä Tampereella – Super teki oman päätöksen: "Meillekin iso järkytys" Yle Uutiset. 13.4.2022. Viitattu 19.7.2022.
  69. ↑ Hirvonen, Saara: Hoitajat tekivät lakon aikana suojelutyötä, mutta osa on edelleen ilman palkkaansa – työnantaja: yksittäistapauksia Yle Uutiset. 2.6.2022. Viitattu 19.7.2022.
  70. ↑ Työsuojeluviranomainen: Hätätyö ei yleensä sovi lakkotilanteeseen, Tiedote 14.4.2022 Aluehallintovirasto. Viitattu 20.7.2022.
  71. ↑ Tehy teki rikosilmoituksen hätätyötä laittomasti teettäneestä Tyksin toimialuejohtajasta Turun Sanomat. 14.04.2022. Viitattu 30.7.2022.
  72. ↑ Kuntatyönantajat: Sote-järjestöjen työtaistelutoimet ovat täysin vastuuttomia Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 18.7.2022.
  73. ↑ Kaskimaa, Paula: Hoitajien lakkoon annettu sovintoesitys Ilta-Sanomat. 29.3.2022. Viitattu 19.7.2022.
  74. ↑ Tehy ja SuPer hylkäsivät sovintoehdotuksen – 25 000 hoitajan lakko alkaa perjantaina Tehy. Viitattu 19.7.2022.
  75. ↑ Tehy hylkäsi sovintoehdotuksen Tehy-lehti. Viitattu 19.7.2022.
  76. ↑ Jäsenkirje: Sovintoehdotus aliarvioi hoitajien työtä ja hoitajapulaa sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa www.superliitto.fi. Viitattu 20.7.2022.
  77. ↑ Kuntatyönantajat: KT olisi hyväksynyt sovintoehdotuksen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 19.7.2022.
  78. ↑ Pienempi hoitajalakko uhkaa jo perjantaina – suurlakkoa siirretään kahdella viikolla, alkaisi aikaisintaan huhtikuun puolivälissä Yle Uutiset. 28.3.2022. Viitattu 19.7.2022.
  79. ↑ a b c d Kuntatyönantajat: Kunta-alan lakonuhat koskevat suuria kuntatyönantajia Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 2.8.2022.
  80. ↑ Työministeri asetti sovittelulautakunnan sovittelemaan kunta-alan työriitaa - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö. 8.4.2022. Viitattu 19.7.2022.
  81. ↑ Harju, Elli: Työriita yltyy: Hoitajajärjestö syytti sovittelulautakuntaa ”pääsiäislomailusta” – puheenjohtajalta tyrmäävä vastaus www.iltalehti.fi. Viitattu 30.7.2022.
  82. ↑ Tehy ja SuPer: Uusi ylityö- ja vuoronvaihtokielto kuntasektorille Tehy. Viitattu 19.7.2022.
  83. ↑ Tilapäinen potilasturvallisuuslaki on viimesijainen keino potilaiden hengen ja terveyden turvaamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö. 12.4.2022. Viitattu 19.7.2022.
  84. ↑ STTK: STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Laillista työtaistelua ei saa vesittää poikkeuslainsäädännöllä STT info. 2.4.2022 08:47:24. STT Viestintäpalvelut Oy. Viitattu 7.8.2022.
  85. ↑ Tehy ja SuPer: Pakkotyölakia ei tule säätää, lakiesityksessä lukuisia isoja ongelmia www.superliitto.fi. Viitattu 20.7.2022.
  86. ↑ Kuntatyönantajat: Potilasturvalailla turvataan potilaiden henki ja terveys kaikissa tilanteissa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 20.7.2022.
  87. ↑ Niemi, Kaius. Mukka, Antero. Ubaud, Anu: Satoja hoitajia on poistunut rivistä Helsingin Sanomat. 2.7.2022. Viitattu 3.7.2022.
  88. ↑ Katri Tarkkala: Hoitajat hakeutuvat pois alalta - Valviraan tulleiden poistohakemusten määrä räjähti Ilta-Sanomat. 14.7.2022. Viitattu 15.7.2022.
  89. ↑ Tehyn Millariikka Rytkösen ja SuPerin Silja Paavolan ilmoitus työnantajalle ja sovittelulautakunnalle lakon toisen vaiheen perumisesta Tehy. Viitattu 19.7.2022.
  90. ↑ STT: Hoitajien lakko peruttiin rahapulan takia – Tehyn Rytkönen kiistää Yle Uutiset. 8.5.2022. Viitattu 2.8.2022.
  91. ↑ Tehy: Potilasturvallisuus vaarantuu päivittäin – tehdään se näkyväksi tehy.fi. Viitattu 19.7.2022.
  92. ↑ Aluehallintovirastojen toiminta ruuhkautunut pahoin terveydenhuoltoon liittyvän kantelukampanjan vuoksi, Tiedote 4.5.2022 Aluehallintovirasto. Viitattu 20.7.2022.
  93. ↑ Anni Teppo: Aviin tehty jo yli 5 000 vaaratilanneilmoitusta – Pahentunut henkilöstöpula lisännyt ilmoitusten määrää Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 19.7.2022.
  94. ↑ Sovittelulautakunta: Reilu ja vakauttava sovintoehdotus työrauhan turvaamiseksi - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö. 10.5.2022. Viitattu 19.7.2022.
  95. ↑ a b KT hyväksyi sovintoehdotuksen yhteiskuntarauhan nimissä 11.5.2022. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, KT. Viitattu 19.7.2022.
  96. ↑ a b Tehy ja SuPer hylkäsivät sovintoehdotuksen, joukkoirtisanoutuminen uhkaa uusia hyvinvointialueita www.superliitto.fi. Viitattu 19.7.2022.
  97. ↑ Kanta-Häme huolissaan hoitajapulasta, alkaa neuvotella suoraan hoitajajärjestöjen kanssa: "Ostamme työrauhan loppuvuodeksi" mtvuutiset.fi. 18.5.2022. Viitattu 23.7.2022.
  98. ↑ Lampinen, Jouni: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri lopetti neuvottelut hoitajajärjestöjen kanssa erillisestä ratkaisusta – Lakkovaroitus tehosi Kuntalehti. 30.5.2022. Viitattu 23.7.2022.
  99. ↑ a b Muhonen, Teemu: Lauantaivieraat | Elina Pylkkänen ja Martti Hetemäki eivät keväällä onnistuneet ratkaisemaan hoitajien työriitaa, mutta nyt heillä on uusi ehdotus Helsingin Sanomat. 13.8.2022. Viitattu 14.8.2022.
  100. ↑ Lakon toinen vaihe peruttu – Tehy ja SuPer valmistelevat joukkoirtisanoutumista Tehy-lehti. Viitattu 23.7.2022.
  101. ↑ Kuntatyönantajat: Ihmisten henki ja terveys ovat jälleen kovan edunvalvonnan välineenä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 19.7.2022.
  102. ↑ Kivinen, Anna. Laisi, Erno: USU-gallup: Suomalaisista 45 prosenttia pitää hoitajien mahdollista joukkoirtisanoutumista oikeutettuna Keskisuomalainen. 26.7.2022. Viitattu 26.7.2022.
  103. ↑ Tehy ja SuPer: Ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu kunta-alalla – muutos reunaehtoihin kesän ajaksi www.superliitto.fi. Viitattu 19.7.2022.
  104. ↑ Jantunen, Salla: Hoitajien työkiistan sovittelijat ehdottavat alalle palkkaharmonisointia – Tehyn Rytkönen: "Ei sovittavissa osapuolten kesken" Yle Uutiset. 13.8.2022. STT. Viitattu 14.8.2022.
  105. ↑ Niskanen, Anne-Maria: Tehy ja SuPer haluavat lakkovaroituksella saada valtiovallan keskustelemaan hoitajien palkkauksesta – työnantajapuoli: "hengenvaarallista" Yle Uutiset. 18.8.2022. Viitattu 19.8.2022.
  106. ↑ Lehtola, Johanna. Hiltunen, Tarja: Hoitajajärjestöiltä jo toinen lakkovaroitus – tällä kertaa Varsinais-Suomeen Yle Uutiset. 19.8.2022. Viitattu 19.8.2022.
  107. ↑ Karhu, Otso: Tehy ja SuPer ovat antaneet lakkovaroituksen Helsingin kaupungin eteläiseen kotihoitoyksikköön Yle Uutiset. 22.8.2022. Viitattu 23.8.2022.
  108. ↑ Huovila, Tinja. Virolainen, Taina: Hoitoalan työriita: OYSin tehohoitokeskukseen ja Oulun kaupungin kotihoitoon annettiin lakkovaroitus – "Nyt on niin isot panokset" Kaleva. Viitattu 31.8.2022.
  109. ↑ Degerman, Risto: Hoitajilta uusi lakkovaroitus – vauhdituslakko alkamassa nyt Oulussa Yle Uutiset. 29.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
  110. ↑ Hara, Jyrki: Analyysi: Lakkoilmoitukset teho-osastoille budjettiriihen kynnyksellä kertovat, miten kovaa peliä hoitajapalkoista syksyllä käydään Yle Uutiset. 19.8.2022. Viitattu 19.8.2022.
  111. ↑ Kuntatyönantajat: KT kiirehtii potilasturvallisuuslain säätämistä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 19.8.2022.
  112. ↑ Kinnunen, Pekka. Piirainen, Elli: Ministeriö valmistelee lakiesitystä potilaiden hengen turvaamiseksi – ministeri Aki Lindén toivoo nopeaa sopua hoitajien työkiistaan Yle Uutiset. 2.9.2022. Viitattu 2.9.2022.
  113. ↑ Happonen, Päivi: Tehohoidon ylilääkäri kauhistui Tehyn lakosta: "Potilaita tulee kuolemaan, jos teho-osasto suljetaan" Yle Uutiset. 24.8.2022. Viitattu 27.8.2022.
  114. ↑ Rönkä, Jonna: HS Turku | Lakko uhkaa sulkea sairaalan teho-osaston Turussa – ”On ilmiselvää, että ihmisiä voi jopa kuolla” Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 27.8.2022.
  115. ↑ Kokko, Tiina: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri hakee tehohoitoa uhkaavalle lakolle siirtoa Yle Uutiset. 26.8.2022. Viitattu 27.8.2022.
  116. ↑ Tikkala, Hannu: Työministeri Tuula Haatainen hyväksyi hoitajien lakon siirron kahdella viikolla – lakkovaroitus koskee Kanta-Hämeen teho-osastoa Yle Uutiset. 29.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
  117. ↑ Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastoa koskevaa työnseisausta siirretään kahdella viikolla - Valtakunnansovittelija.fi Valtakunnansovittelija. 31.8.2022. Viitattu 2.9.2022.
  118. ↑ Helsingin kaupungin kotihoitoyksikköä koskevaa työnseisausta siirretään kahdella viikolla - Valtakunnansovittelija.fi Valtakunnansovittelija. 31.8.2022. Viitattu 2.9.2022.
  119. ↑ Hevonoja, Jaana: Hoitoalan työriidan sovittelu jatkuu perjantaina Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 7.9.2022.
  120. ↑ Happonen, Päivi: Ylen tiedot: Tehylle ja Superille vaaditaan yhteensä ainakin neljän miljoonan euron uhkasakkoa – "Lakko tulee kieltää, muuten ihmisiä kuolee" Yle Uutiset. 13.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
  121. ↑ Kerkelä, Lasse: Työtaistelut | Työnantaja yrittää estää teho-osaston lakon täysin poikkeuksellisella toimella – Vaatii ammattiliitoille miljoonasakkoa, jos lakko toteutuu Helsingin Sanomat. 12.9.2022. Viitattu 12.9.2022.
  122. ↑ Rimpiläinen, Tuomas. Salumäki, Tiina: Helsingin käräjäoikeus kielsi kaikki tuleviksi viikoiksi kaavaillut tehohoitajien lakot – uhkasakkoja yhteensä kuuden miljoonan euron edestä Yle Uutiset. 14.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
  123. ↑ Koivisto, Matti: Hoitajajärjestöt arvostelevat lakia, jolla voitaisiin määrätä lakkoilevia hoitajia töihin – "Vie pohjan lailliselta lakolta" Yle Uutiset. 11.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
  124. ↑ Kuntatyönantajat: KT tukee hallituksen esitystä potilasturvallisuuslaiksi – käytännön toteutus pitää turvata Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 18.9.2022.
  125. ↑ Paulavaara, Päivi: Ennätysmäärä hoitajia haluaa luopua ammattioikeuksistaan – Valvira: "Hakemuksia on perusteltu sillä, että sitten ei voida pakottaa töihin" Yle Uutiset. 8.9.2022. Viitattu 18.9.2022.
  126. ↑ Lepistö, Joonas: Valvira MTV:lle: Jo liki tuhat sote-alan ammattilaista on hakenut ammattioikeuksiensa poistamista tänä vuonna – "Tässä tarvittaisiin pikaisesti sopu aikaan" mtvuutiset.fi. 19.9.2022. Viitattu 20.9.2022.
  127. ↑ Turun Sanomat: Potilasturvallisuuslain etenemisestä sopu hallituspuolueiden välillä ts.fi. 16.9.2022. Viitattu 17.9.2022.
  128. ↑ Orjala, Anne. Koivisto, Matti: Potilasturvallisuuslaki etenee eduskunnassa, vaikka käräjäoikeus kielsi ensi viikon lakot – vasemmistoliiton Saramo kyseenalaistaa lain kiireellisyyden Yle Uutiset. 14.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
  129. ↑ Mustonen, Joonas. Nykänen, Maria: Hoitajaliittojen mielenosoitus Helsingissä: "Jos tämä porukka loppuu, siinä on niin sinun kuin minunkin henkeni vaarassa" mtvuutiset.fi. 16.9.2022. Viitattu 18.9.2022.
  130. ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson hermostui mieltään osoittaneille hoitajille: ”Hiljaa!” www.iltalehti.fi. Viitattu 18.9.2022.
  131. ↑ Koivisto, Matti. Hakahuhta, Ari: Kiistellyn potilasturvallisuuslain käsittely eduskunnassa loppusuoralla – perustuslakivaliokunnalta vihreää valoa esitykselle Yle Uutiset. 16.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
  132. ↑ Paukkeri, Marica: Hallituksen esitys voitti: suojelutyöstä 1,3-kertainen palkka – eduskunta päättää maanantaina, hyväksytäänkö laki Yle Uutiset. 13.9.2022. Viitattu 17.9.2022.
  133. ↑ Waris, Olli: Ministeri Lindén Ylen Ykkösaamussa: Potilasturvallisuuslakia sovelletaan, jos hoitajat irtisanoutuvat joukolla Ilta-Sanomat. 17.9.2022. Viitattu 18.9.2022.
  134. ↑ Riiali, Marianne. Kantola, Anne: Kotihoidon lakko | Käräjäoikeus kielsi hoitajien lakon Helsingin kaupungin kotihoidossa Helsingin Sanomat. 19.9.2022. Viitattu 19.9.2022.
  135. ↑ Hakahuhta, Ari: Eduskunta hyväksyi kiistellyn potilasturvallisuuslain äänin 109–38 – katso, miten kansanedustajasi äänesti Yle Uutiset. 19.9.2022. Viitattu 19.9.2022.
  136. ↑ Virpi Pekkarinen: Tasavallan presidentin esittely 19.9.2022 Presidentti. 19.9.2022. Viitattu 19.9.2022.
  137. ↑ Kuuskoski, Kaisla: Valviraan on saapunut poikkeuksellinen hoitajien ammattioikeuksien poistosuma Ilta-Sanomat. 20.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  138. ↑ Joensuu, Jenni: Sairaanhoitajaopiskelija Ville Vesa vaihtaisi alaa, jos keksisi jotain muuta yhtä kiinnostavaa: "Moni miettii opintojen keskeyttämistä" Yle Uutiset. 21.9.2022. Viitattu 22.9.2022.
  139. ↑ Kuntatyönantajat: Potilasturvallisuuslaki selkeyttää suojelutyöstä sopimista Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 20.9.2022.
  140. ↑ Tehy: Joukkoirtisanoutuminen etenee, koko kunta-alalle julistetaan tilapäisen siirron kielto Tehy. Viitattu 17.9.2022.
  141. ↑ SuPer edistää joukkoirtisanoutumista, koko kunta-alalle julistetaan tilapäisen siirron kielto www.superliitto.fi. Viitattu 17.9.2022.
  142. ↑ Kossila, Eino: Tehy toi TYKSin parkkipaikalle irtisanoutumisbussin – pääluottamusmies: "Tarjoamme mahdollisuutta tulla käyttämään kynää ja paperia" Yle Uutiset. 20.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  143. ↑ Karppi, Tiina. Punkari, Pasi: Tehyn matkailuautot kiertävät nyt eri puolilla Suomea – irtisanoutumiseen sitoutunut sairaanhoitaja Tuija Turunen: "En näe muuta vaihtoehtoa" Yle Uutiset. 22.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  144. ↑ Degerman, Risto: Oulussa päästiin yhteisymmärrykseen hoitoalan lakon aikaisesta suojelutyöstä kaupungin kotihoidossa Yle Uutiset. 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  145. ↑ Hallonblad, Aili: Työtaistelut | Valtakunnansovittelija on jättänyt sovintoehdotuksen hoitajien työriidassa Helsingin Sanomat. 2.10.2022. Viitattu 2.10.2022.
  146. ↑ Bjurström, Eelis. Näveri, Anna. Tolkki, Kristiina: Valtakunnansovittelija antoi sovintoehdotuksen hoitoalan työriitaan Yle Uutiset. 2.10.2022. Viitattu 2.10.2022.
  147. ↑ Rimppi, Sirri: Valtakunnansovittelija antoi sovintoehdotuksen hoitajakiistaan www.iltalehti.fi. Viitattu 2.10.2022.
  148. ↑ Kangas, Laura: Hoitajien työriidan sovintoehdotus hyväksyttiin Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2022.
  149. ↑ Kunta- ja hyvinvointialan työriitaa koskeva sovintoehdotus hyväksytty - Valtakunnansovittelija.fi Valtakunnansovittelija. 3.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
  150. ↑ Sajavaara, Anu: Valtakunnansovittelijan toimisto valtakunnansovittelija.fi. 2.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
  151. ↑ a b c Kuntatyönantajat: KT:n valtuuskunta hyväksyi sovintoehdotuksen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 3.10.2022.
  152. ↑ Muohonen, Teemu. Paananen, Veera. Nalbantoglu, Minna: Hoitajat | Hoitajien palkkakiistassa syntyi sopu Helsingin Sanomat. 3.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
  153. ↑ Nykänen, Petra: Sopu syntyi hoitoalalle, mutta epäselvyyttä on yhä – hoitajaliitot ja työnantaja eri linjoilla palkkaharmonisaatiosta Yle Uutiset. 3.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
  154. ↑ Kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimusratkaisut 2022 Tehy. Viitattu 3.10.2022.
  155. ↑ Alastalo, Simo: Tehy ja Super löysivät sovun – JHL:n Niemi-Laine: ”Tämä on suuren luokan huijaus” demokraatti.fi. 3.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
  156. ↑ Hemmilä, Ilkka. Perälä, Simu: Ay-pomo lyttäsi hoitajien väitteet omasta palkkaohjelmasta: ”Täsmälleen samat kuin kesäkuussa muut jo sopivat” Ilta-Sanomat. 3.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
  157. ↑ STT: Ministeri Aki Lindén uskoo työehtosopimuksen auttavan hoitajapulan ratkaisussa Aamulehti. 4.10.2022. Viitattu 4.10.2022.
  158. ↑ Luukka, Teemu: HS-analyysi | Hoitoalan sopimus ei ratkaise hoitajapulaa, mutta palkkoja on vaikea enää haukkua Helsingin Sanomat. 4.10.2022. Viitattu 5.10.2022.
  159. ↑ Kuntatyönantajat: Työvoimakustannukset kasvavat ensi vuonna arvioitua enemmän Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 6.10.2022.
  160. ↑ Tauriainen, Riikka: ”Meiltä vedettiin matto alta” – Hoitajien palkkasopu oli märkä rätti päiväkotien työntekijöiden kasvoille www.iltalehti.fi. 7.10.2022. Viitattu 10.10.2022.
  161. ↑ JHL, Jyty ja Juko palaavat kunta-alalla neuvottelupöytään JHL. 3.10.2022. Viitattu 5.10.2022.
  162. ↑ Nurmi, Lauri: Tehyn valtuustoryhmä kosti kansanedustaja Kim Bergille – erotettiin ilman kuulemista www.iltalehti.fi. Viitattu 31.10.2022.
  163. ↑ SOTE-sopimuksen sopimusratkaisu 2022-2025 (2027) Tehy. Viitattu 11.3.2023.
  164. ↑ Kuntatyönantajat: KT hyväksyi perälautaratkaisun Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 11.3.2023.
  165. ↑ Sundman, Robert: Työmarkkinat | Kuntiin ja hyvinvointialueille sopu: palkat nousevat tänä vuonna 4,1 prosenttia Helsingin Sanomat. 7.3.2023. Viitattu 11.3.2023.
  166. ↑ Muhonen, Teemu: Palkat | ”Historialliset” korotukset: laskuri näyttää, miten hoitajien peruspalkat nousevat Helsingin Sanomat. 8.3.2023. Viitattu 12.3.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Terveydenhoitoalan_työtaistelu_2022&oldid=22057232”