Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tyks U-sairaala (1965–1969). Arkkitehdit Ragnar ja Martta Ypyä.
Havainnekuva Tyksin T-sairaalasta sen valmistuttua vuonna 2021. Kuva: Tyksin T3-projekti / Arkkitehtiryhmä Reino Koivula ja Schauman Arkkitehdit.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (lyh. VSSHP, ruots. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt) on kuntayhtymä, johon kuuluvat Varsinais-Suomen maakunnan kaikki 27 kuntaa sekä lisäksi Pirkanmaalla sijaitseva Punkalaidun. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää erikoissairaanhoidon palvelut sen jäsenkuntien noin 480 000 asukkaalle.[1] Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää myös yliopistosairaalatasoisen erikoissairaanhoidon erityisvastuualueellaan, johon Varsinais-Suomen lisäksi kuuluvat Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. [2]

Henkilökuntaa kuntayhtymässä on 8 455, josta 1 172 on lääkäreitä, 339 akateemista tutkimus- ja hoitohenkilöä, 5 571 hoitajaa sekä 1 226 hallinto- ja huoltohenkilöä (vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan). [3] Sairaanhoitopiiri on henkilöstömäärältään Turun kaupungin jälkeen toiseksi suurin työnantaja Varsinais-Suomessa.

Vuonna 2019 sairaanhoitopiirin toimintaan kuuluvia avohoitokäyntejä kirjattiin 1 203 386, hoitopäiviä 291 890 ja hoitojaksoja 63 289. Keskimääräinen hoitoaika oli somaattisessa hoidossa 3,6 vuorokautta ja psykiatrisessa hoidossa 23,2 vuorokautta. Leikkaussaleissa tehtyjä leikkauksia oli 34.984. Sairaanhoitopiirin sairaaloiden palveluita käytti 229 361 eri henkilöä vuonna 2019. (Tiedot sairaanhoitopiirin vuoden 2019 tilinpäätöksestä.) [3]

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä. [2] Erikoissairaanhoidon lisäksi sairaanhoitopiirin tehtävänä on hoito- ja lääketieteellinen tutkimus ja opetus yhteistyössä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. [4] Turun yliopistollinen keskussairaala toimii lääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuksen opetussairaalana.

Sairaanhoitopiirin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaanhoitopiirien toimintaa ja perustamista säätelevät erikoissairaanhoitolaki [5] ja erikoissairaanhoitolain voimaanpanolaki [6] annettiin 1.12.1989 ja ne astuivat voimaan vuoden 1991 alusta. Jo ennen velvoittavaa lainsäädäntöä Suomessa oli perustettu muutamia vapaaehtoisia sairaanhoitopiiriä tarkoittavia organisaatioita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri perustettiin erikoissairaanhoitolain voimaanpanolain nojalla 1.1.1991. Varsinais-Suomessa sairaanhoitopiirin perustaminen tarkoitti Turun yliopistollisen keskussairaalan kuntainliiton, Loimaan, Salon, Raision, Vakka-Suomen ja Turunmaan aluesairaaloiden kuntainliittojen sekä Vakka-Suomen ja Varsinais-Suomen mielisairaanhuoltopiirin kuntainliittojen yhdistämistä yhdeksi organisaatioksi.

Organisaation kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaanhoitopiirin perustamisen jälkeen piirin toiminta organisoitiin Tyksin ja aluesairaaloiden ympärille osavastuualueittain. Turun yliopistollisen keskussairaalan tulosalue kattoi piirin kaikki jäsenkunnat. Loimaan, Salon, Raision, Vakka-Suomen ja Turunmaan osavastuualueet vastasivat sekä somaattisesta että psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta maantieteellisellä alueellaan (vrt. HUS:n sairaanhoitoalueet). Tyksillä ja osavastuualueilla oli johtokunnat. Ylintä päätösvaltaa käyttivät sairaanhoitopiirin valtuusto ja hallitus.

2000-luvulla sairaanhoidon tukipalveluita ryhdyttiin organisoimaan koko piiriä kattaviksi yksiköiksi. Maakunnallinen laboratoriotoiminnan liikelaitos TyksLab perustettiin vuonna 2003. Vuonna 2004 sairaaloiden kuvantamistoiminnoista ja vuonna 2007 lääkehuollon toiminnoista muodostettiin piiritason organisaatiot. TyksLab, kuvantamiskeskus ja lääkehuolto fuusioitiin vuonna 2009 Tyks-Sapa-liikelaitokseksi. Tekniset ja huoltopalvelut yhdistettiin piiritasoisiksi yksiköiksi vuonna 2009. Myös sairaalafuusioita ryhdyttiin 2000-luvun alussa toteuttamaan: Raision aluesairaala liitettiin hallinnollisesti Tyksiin vuonna 2003 ja Turun kaupungin kirurginen sairaala vuonna 2004. Piiritasoinen psykiatrian tulosalue muodostettiin vuonna 2006.

Sairaanhoitopiiri toimi vuodet 2009–2014 organisaatiolla, jossa sairaalayksikköinä olivat Tyks, Loimaan, Salon, Vakka-Suomen ja Turunmaan aluesairaalat sekä psykiatrian tulosalue. Palveluyksikköinä olivat Tyks-Sapa-liikelaitos, tekniset ja huoltopalvelut ja hallintokeskus. Ensihoidon ja päivytyksen liikelaitos perustettiin vuonna 2013, kun ensihoito valtakunnallisesti siirrettiin kunnilta sairaanhoitopiireille.

Vuosien 2014–2016 strategiasuunnitelmassa organisaation kehittämisen lähtökohdaksi asetettiin yksi sairaala -periaate. [7] Strategian pohjalta Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaalat yhdistettiin vuonna 2015 hallinnollisesti yliopistolliseen sairaalaan. Tyks-Sapa-liikelaitos lakkautettiin vuonna 2016 ja sen laboratorio- ja kuvantamistoiminnat liitettiin Tyksiin. Sairaala-apteekista muodostettiin Tyksistä erillinen tulosalue. Turun kaupungin psykiatrinen toiminta liitettiin psykiatrian tulosalueeseen 1.5.2017 lukien. Vuoden 2018 alusta koko psykiatrian tulosalue liitettiin Tyksiin. Turunmaan sairaala yhdistettiin Tyksiin vuonna 2020.

Sairaanhoitopiirin nykyinen organisaatio muodostuu Turun yliopistollisesta keskussairaalasta, jonka toiminta painottuu Turussa sijaitsevaan kantasairaalaan ja Turun kirurgiseen sairaalaan. Tyksin organisaatioon kuuluvat lisäksi Loimaan, Salon, Vakka-Suomen ja Turunmaan lähisairaalat ja psykiatriset sairaalat. Tyksin ulkopuolelle on eriytetty Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, sairaala-apteekki, tekniikan ja huollon palvelut sekä hallintokeskus. Sairaanhoitopiirin organisaatiokaavio 1.1.2020.

Tyksin organisaatio ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T2-sairaalan valmistuttua Tyksissä otettiin vuoden 2013 alusta käyttöön uusi hoitolinjoihin perustuva organisaatio entisen erikoisaloihin perustuneen organisaation sijasta. Tyksin organisaation hoitolinjat eli toimialueet ovat seuraavat:

Eri toimialueiden toimintaa on esitelty sairaanhoitopiirin internet-sivuilla. Toimialueiden ja samalla Tyksin toimintaan voi tutustua klikkaamalla yllä toimialueiden aktiivisia linkkejä. Tyksillä on sairaalajohtaja ja sairaalaylihoitaja. Toimialueiden toimintaa johtavat toimialuejohtaja ja ylihoitaja.

Sairaanhoitopiirin sairaalarakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyksin kantasairaalan alue sijaitsee Turussa Kiinamyllynmäellä ja radan itäpuolella Kupittaan saven tontilla. Kiinamyllynmäellä suurimmat rakennukset ovat A-sairaala ja U-sairaala. Kupittaan saven tontilla sijaitsee T-sairaalan uudisrakennus. Vuonna 1756 perustettu Turun lasaretti toimi aluksi useissa eri rakennuksissa Turun kaupungin alueella, kunnes vuonna 1881 sairaala siirtyi uusiin tiloihin Kiinamyllynmäelle. Nämä nykyisin suojellut rakennukset ovat edelleen Tyksin käytössä. Vuonna 1938 vihittiin käyttöön 350-paikkainen Turun uusi Lääninsairaala, eli nykyinen Tyksin A-sairaala. Lääninsairaala muuttui vuonna 1946 Yliopistolliseksi opetussairaalaksi, ja vuonna 1958 siitä tuli Turun yliopistollinen keskussairaala. U-sairaala valmistui vuonna 1968, jonka nimi viittasi "uuteen sairaalaan".

Turun kirurgisen sairaalan sairaanhoitopiiri osti vuonna 2004 Turun kaupungilta. Sairaala sijaitsee Luolavuorentiellä Mäntymäessä.

Entisten aluesairaaloiden, nykyisten Tyksin lähisairaaloiden rakennukset sijaitsevat Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa (Vakka-Suomen sairaala) ja Turussa (Turunmaan sairaala). Psykiatriset sairaalat ovat Halikossa ja Uudessakaupungissa. Psykiatrinen hoito Uudenkaupungin sairaalassa on lopetettu ja sairaalarakennus (A-sairaala) myyty Uudenkaupungin kaupungille. Turun Kupittaalla sijaitsevat psykiatriset sairaalatilat on vuokrattu Turun kaupungilta.

Sairaanhoitotoiminta lopetettiin Raision aluesairaalassa ja Paimion sairaalassa vuonna 2015. Sairaanhoitopiiri luovutti Alvar Aallon suunnitteleman Paimion sairaalan rakennuskokonaisuuden vastikkeetta Paimion Parantola -säätiölle vuonna 2020. [8]

Uuden T-sairaalan rakentamishanke alkoi 2000-luvun alussa. Hankkeen tarkoituksena on ollut rakentaa korvaavat tilat elinkaarensa lopussa olevalle U-sairaalalle ja rakentaa tilat, joiden tilaratkaisut tukevat nykyaikasta sairaanhoitoa ja ovat käyttökelpoiset myös pitkälle tulevaisuudessa. T-sairaala nimi tulee sanasta "tulevaisuus". T-sairaalan rakentamisen 1. vaihe, jonka hankintameno, sisältäen rakentamisen, laitehankinnat ja kalusteet, oli 51 milj. euroa, valmistui vuonna 2003. T1-sairaalan kerrospinta-ala on 21 600 neliömetriä. T2-sairaalan rakentaminen aloitettiin vuonna 2007 ja se valmistui vuonna 2012. Kokonaishankintamenoksi muodostui 250 milj. euroa ja rakennuksessa on kerrospinta-alaa 83 000 neliömetriä. [9] T3-sairaalan rakentaminen alkoi vuonna 2015 ja rakennuksen on määrä valmistua vuonna 2021. Rakennus sijoittuu junaradan ja Helsingin valtatien päälle rakennetulle kannelle. Sen kokonaiskustannusarvio on 211 milj. euroa ja kerrospinta-ala 55 000 neliömetriä. T3-sairaalalle on annettu nimeksi Majakkasairaala. [10] T-sairaalahankkeen hankintamenoiksi yhteensä on muodostumassa arviolta 512 milj. euroa. Kerrosneliöitä koko T-sairaalassa tulee olemaan 159 600 neliömetriä.

Hankkeen valmistuttua vuonna 2021 U-sairaalassa vielä olevat sairaanhoitotoiminnot (lastentaudit, naistentaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, suu- ja leukasairaudet) on tarkoitus siirtää T3-sairaalaan. Sairaanhoitopiiri haluaisi purkaa vanhan U-sairaalarakennuksen, mutta Museovirasto vastustaa tätä. [11] Jos vanha sairaala saneerataan esimerkiksi toimistokäyttöön, vain rakennuksen betonirunko voidaan hyödyntää. Tyksin vuonna 1938 valmistunut A-sairaala on edelleen käyttökelpoinen sairaanhoitotoiminnassa. Rakennukselle on tehty mittava peruskorjaus vuosina 2013 - 2019.

Sairaanhoitopiirin suunnitelmissa on keskittää psykiatrista hoitoa yliopistosairaalan välittömään läheisyyteen ns. Mikron tontille rakennettavaan uudisrakennukseen. Voimassa olevan investointisuunnitelman mukaan kustannusarvioltaan 60 milj. euron ja kerrospinta-alaltaan 20 000 neliön rakennuksen rakentaminen alkaisi vuonna 2022. [12]

Talouslukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 778,9 milj. euroa vuonna 2019 ja kokonaiskulut sisältäen poistot ja rahoituskulut 819,1 milj. euroa. Toimintatuotot olivat 818,1 milj. euroa. Toimintatuotoista 613,9 milj. euroa (75,0 %) oli myyntituottoja jäsenkunnilta ja 71,9 milj. euroa ulkokunnilta sairaanhoitopalvelujen myynnistä. Muita myyntituottoja kertyi 61,5 milj. euroa ja muita tuottoja 40,7 milj. euroa. Potilasmaksutulot olivat 30,0 milj. euroa (3,7 %). [3]

Piirin jäsenkunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi Turun yliopistolla on oikeus asettaa edustajansa kuntayhtymän päätöksentekoelimiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yleisesittely - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 14.12.2015.
  2. a b Sairaanhoitopiirit Suomessa fi.wikipedia.org.
  3. a b c Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätös 2019 vsshp.ktweb.fi.
  4. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiede- ja tutkimusstrategia vsshp.fi.
  5. Erikoissairaanhoitolaki 1989 finlex.fi.
  6. Erikoissairaanhoitolain voimaanpanolaki 1989 finlex.fi.
  7. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 2014 - 2016 vsshp.ktweb.fi.
  8. Paimion sairaalan siirtyminen säätiön omistukseen yle.fi.
  9. Tyksin moderni T2-sairaala valmistui ts.fi.
  10. Tyks Majakkasairaala vsshp.fi.
  11. Tyks U-sairaala - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt rky.fi.
  12. Psykiatrian uudisrakennuksen rakentaminen Mikron tontille vsshp.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]