Ragnar Ypyä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saaristonkatu 11 Oulussa. Valmistunut 1947 (suunniteltu jo 1941). Ragnar ja Martta Ypyä.
TYKS, U-sairaala (kokonaisuuteen kuuluu lisäksi talousrakennus, lämpökeskus ja pysäköintitalo). Valmistunut 1965-69, Ragnar ja Martta Ypyä.

Ragnar Amandus Ypyä (20. toukokuuta 1900 Helsinki[1]5. lokakuuta 1980 Tukholma) oli suomalainen arkkitehti. Hänen toinen vaimonsa vuodesta 1936 oli arkkitehti Martta Martikainen-Ypyä. Ypyät työskentelivät paljon yhdessä.

Henkilöhistoria ja ammattiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ypyän vanhemmat olivat kultaaja Amandus Andersson ja Olga Juusonen ja ensimmäinen puoliso vuodesta 1929 vuoteen 1934 Senja Viljola.[1] Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1920 Ypyä opiskeli Suomen Teknillisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui arkkitehdiksi 1928. Opiskeluaikanaan Ypyä oli töissä Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa vuosina 1924-25 ja siirtyi sieltä 1926 puolustusministeriöön suunnittelutehtäviin ja Pioneerikouluun rakennusopin opettajaksi.[2] Ypyä oli perustanut vaimonsa arkkitehti Martta Martikainen-Ypyän kanssa toimiston Viipuriin vuonna 1936, toimisto siirtyi Helsinkiin vuonna 1939.

Vuonna 1936 Ypyä myös valittiin Viipurin kaupunginarkkitehdiksi Uno Ullbergin jälkeen, jossa virassa hän oli helmikuuhun 1940 asti. Hän oli lyhyen aikaa Rakennushallituksessa arkkitehtina, kunnes hänet nimitettiin yliarkkitehdiksi puolustusministeriön uudisrakennustoimistoon. Ypyä palasi Viipuriin kaupunginarkkitehdiksi vuosiksi 1942-1944. Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa hän toimi yksityisarkkitehtina. Ypyä työskenteli Ruotsissa Hakon Ahlbergin toimistossa 1947-1948. Hän osallistui muun muassa Tukholman keskusrautatieaseman laajennustöiden suunnitteluun ja oli mukana suunnittelemassa kahta sairaalaa, toista Yhdysvaltoihin ja toista Venezuelaan. Hän oli rakennusopin vt. professori Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1949 vuoteen 1951. Professorin arvonimen Ypyä sai vuonna 1971.[2] Sotilasarvoltaan hän oli insinöörikapteeni.[1]

Töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glostrupin keskussairaala, Kööpenhamina

Arkkitehtikilpailuja ja voittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ypyä osallistui useisiin arkkitehtikilpailuihin uransa aikana ja saavutti niissä hyviä sijoituksia. Yhdessä vaimonsa kanssa hän sai vuosien 1930 ja 1960 välillä 29 sijoitusta, joukossa muun muassa voitot Helsingin messuhallikilpailussa ja Turun vesitornikilpailussa. Vuonna 1951 Ypyä yhdessä puolisonsa sekä arkkitehti Veikko Malmion kanssa voitti Kööpenhaminan Glostrupin keskussairaalan kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Tästä voitosta lähtien hän omistautui pelkästään suunnittelutyölle, oma toimisto hänellä oli Kööpenhaminassa 1952-1960.[2]

Puolustusministeriön palveluksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kasarmirakennukset Lappeenrantaan, Kiviniemeen, Russaröhön ja Niikkanaan
  • Ruokalat Jaakkimaan ja Kiviniemeen
  • Lentokohehallit ja asuinrakennukset Kauhavalle ja Suur-Merijoelle

Viipurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uno Ullbergin suunnitelmien loppuun saattaminen Uuraan kansakoulusta ja Viipurin naistensairaalasta
  • Viipurin kauppa- ja merenkulkuopisto (1938)
  • Viipurin siunauskappeli
  • Juteinin koulu Hirvikadulla, tuhoutui talvisodassa
  • Kauppaoppilaitos (1938)
  • Harjulan vastaanottokoti Ronkaassa (1938)
  • Asunto Oy Kullervonkatu 9 (1939)
  • Ravintola Munkki, Mustainveljestenkatu
  • Opettajien asuin- ja saunarakennus, Pappilanniemen Tanhuvaara

Muita töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hotelli Pielishovi (Teräskulman talo), nykyään hotelli Karelia, Joensuu
  • Savo-Karjalan liiketalo, Joensuu
  • Helsingin Kivelän sairaalan uudelleenjärjestely
  • Glostrupin keskussairaala, Kööpenhamina
  • PYP:n koulutuskeskus Vuosaaressa
  • Sairaala Valkeakoskella (1941-1951)
  • Rautatalo Oulussa (1946)
  • Kirjasto ja keskuskansakoulu Lauritsalassa (1951 ja 1956)
  • Starckjohannin liiketalo Lahdessa (1950)
  • Turun yliopistollisen keskussairaalan U-sairaala[3]
  • Helsingin Mylly, Sörnäisten rantatie, Helsinki[4]
  • Asuin- ja liikerakennuksia, teollisuuslaitoksia (muun muassa Säteri), kouluja ja kirjastoja.
  • Asuntoalueita Ruotsiin, muun muassa Jönköpingiin, Västeråsiin ja Arvikaan[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 96-101. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9
  2. a b c d Ragnar Ypyä (Arkkitehtiesittely) Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 1.5.2012.
  3. Turun yliopistollisen keskussairaalan U-sairaala Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  4. Johdanto (pdf) (s. 4) Helsingin Mylly – Rakennushistoriaselvitys. 2010. Helsinki: Helsingin kaupunki. Viitattu 3.7.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Makkonen, Leena & Tuomi, Timo & Rauske, Eija: Martta ja Ragnar Ypyä: suomalaisen modernismin kolme vuosikymmentä. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 1998. ISBN 952-5195-01-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]