Tyks Kantasairaala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tyks Kantasairaala sijaitsee Turun keskustassa I kaupunginosassa ja osittain Nummen kaupungiosassa. Kantasairaalan alue rajautuu pohjoisessa Hämeenkatuun ja Hämeentiehen, lännessä ja lounaassa Kiinamyllynkatuun ja idässä Savitehtaankatuun.[1] Alueella sijaitsevat Tyksin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suurimmat sairaalarakennukset T-sairaala, A-sairaala ja U-sairaala.[2] Alueella sijaitsevat myös vanhat, pääosin 1800-luvun loppuolella rakennetut lääninsairaalan rakennukset.[3]

Tyksin Kantasairaalan alue on 2000-luvulla laajentunut itään Helsingin valtatien ja rautatien ylitse Kupittaan Saven tontille, jonne on rakennettu T-sairaala.[4][1] Kulkuyhteyksien vuoksi Helsingin valtatien ja rautatien päälle on rakennettu kansi, jolla sijaitsee pysäköintirakennus[3] sekä rakenteilla oleva T-sairaalan 3. laajennusosa Majakkasairaala.[5]

Tyks Kantasairaalan rakennuskanta ja sen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyks Kantasairaalan 1800-luvun lopulta alkaen vaiheittain rakennettu rakennuskanta kuvastaa sairaanhoidossa ja sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteissa tapahtunutta kehitystä.[3] Tyksin sairaalamäki on valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2010 määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[6]

1880-luvun Turun lääninsairaalan rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1759 toimintansa aloittanut Turun lääninsairaala siirtyi Linnankadulta Kiinamyllynmäelle rakennettuihin tiloihin 1880-luvulla.[3] Kaksikerroksiset kivirakennukset veneerinen osasto ja lasarettiosasto valmistuivat vuonna 1881 ja psykiatrisia potilaita hoitava vastaanottolaitos vuonna 1882. Lisäksi Kiinamyllymäelle rakennettiin vuonna 1881 kaksikerroksinen kivinen talousrakennus, joka korotettiin vuonna 1906 nelikerroksiseksi ja vuonna 1931 viisikerroksiseksi. Vuonna 1931 rakennus muutettiin sairaanhoitajatarkouluksi ja samana vuonna alueelle valmistui korvaava nelikerroksinen kivinen talousrakennus. Entisessä vastaanottolaitoksessa toimii nykyisin lasten psykiatrinen poliklinikka ja ensimmäisessä talousrakennuksessa (sh-rakennuksessa) sairaanhoitopiirin hallintokeskus. Muut 1880-luvulta peräisin olevat rakennukset ovat pääosin hallinnon käytössä.[7] Rakennusten ympäristö sairaalamäellä on puistoaluetta.[8]

Arkkitehtuuriltaan veneerisen osaston ja lasarettiosaston rakennukset edustavat 1800-luvun lopun uusrenessanssivaikutteista ja vastaanottolaitos 1800-luvun lopun klassismivaikutteista kertaustyyliä.[9]

A-sairaala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaala-alueen etelälaidalla sijaitseva 1930-luvun funktionalisimia edustava, Jussi Paatelan ja Uno Ullbergin suunnittelema A-sairaalarakennus valmistui vuonna 1937. A-sairaalan päärakennus ja C-siipi ovat 8-kerroksisia. B-siipi oli valmistuessaan kaksikerroksinen (nykyisin kolmikerroksinen). Rakennuksen D-siipi, johon rakennettiin teho-osasto- ja röntgentiloja, valmistui vuonna 1978.[10]

U-sairaala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkadun varrelle rakennettu, kolmetoistakerroksinen, 1960-luvun modernismia edustava, Martta ja Ragnar Ypyän suunnittelema U-sairaala valmistui vuonna 1968.[11] Rakennustyypiltään U-sairaala on 1960-luvulle ominainen torni-sairaala, jossa kerroskorkeudeltaan matalat tilat sijaitsevat päällekkäin lukuisissa kerroksissa sisäisen liikenteen toimiessa pystysuoran hissiliikenteen varassa.[11][12]

U-sairaalan kokonaisuuteen kuuluva kolme-neljä-kerroksinen siipiosa, jossa on henkilökunnan ruokasali ja keittiö sekä muita huollon tiloja, valmistui samaan aikaan päärakennuksen kanssa.[11]

T-sairaala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T-sairaalan ensimmäisen vaiheen rakentaminen toteutettiin vuosina 2001-2003 ja toisen vaiheen rakentaminen vuosina 2007-2012.[13][14] T-sairaala koostuu seitsemästä lasikatteella yhdistetystä rakennuksesta (siivet A-G). Kerrosten määrä vaihtelee kolmesta kahdeksaan. Rakennus sijaitsee Hämeenkadun, Savitehtaankadun ja Helsingin valtatien välisessä kolmiossa.[4]

Arkkitehtuuriltaan T-sairaala edustaa 2000-luvun alussa sairaalarakennusten suunnittelussa yleistynyttä hospital-village-arkkitehtuuria, jolle on ominaista useista erillisistä rakennusosista muodostuvat sairaalakokonaisuudet yhdistettyinä tosiinsa lasikatteisilla pääväylillä ja aulatiloilla.[15] T-sairaalan suunnittelun lähtökohtina ovat olleet sairaanhoidon näkökulmasta toimivat tilaratkaisut ja potilaiden sekä henkilökunnan näkökulmasta viihtyisät, ei-sairaalamaiset tilat. Viihtyisyyteen on pyritty vaikuttamaan päivänvalolla, väri- ja materiaalivalinnoilla, taiteella ja viherkasveilla.[16] T-sairaalan suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Sweco Paatela Architects Oy, pääsunnittelijana Mikael Paatela.[13]

Rakenteilla oleva T-sairaalan kolmas vaihe eli Majakkasairaala valmistuu suunnitelmien mukaan lokakuussa 2021 ja tilat otetaan käyttöön helmikuussa 2022.[17]

Kantasairaalan alueen tuleva rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 30.3.2021 uuden kiinteistöstrategian sekä päätti etenemisestä kantasairaalan alueen tulevaa rakentamista koskevassa pitkän aikavälin suunnittelussa (masterplan). Hallituksen päätöksen mukaan tavoitteena on seuraavan kymmenen vuoden aikana tilojen uudelleen järjestely ja uudisrakentaminen Tyksin kantasairaalan alueella. Vuonna 2022 ryhdytään suunnittelemaan T-sairaalaan Majakkasairaalan lisäksi noin 13 000 neliömetrin uudisosaa, jotta loput U-sairaalaan jäävät toiminnot voidaan siirtää T-sairaalaan. U-sairaala puretaan tämän jälkeen arviolta vuosina 2024-2026. U-sairaalan purkamisen jälkeen tontille rakennetaan uusi sairaalarakennus noin vuoteen 2031 mennessä. Kantasairaalan uudisrakentamisen myötä sairaanhoitotoiminnot Tyksin A-sairaalasta, Kirurgisesta sairaalasta, Turunmaan sairaalasta ja Raision sairaalasta voidaan siirtää uusiin tiloihin.[18][19]

U-sairaalan purkamisen mahdollistava kaavamuutos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2010 Tyksin sairaalamäki määriteltiin yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, tuli myös U-sairaala suojelun piiriin.[6] Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2015 U-sairaalan alueen kaavamuutoksen, jossa U-sairaala jätettiin ilman suojelumerkintää. Museovirasto ei valittanut päätöksestä, joten päätös sai lainvoiman. U-sairaalan purkamiselle ei muuttuneessa tilanteessa ole suojelullisia esteitä.[20]

Kuvia Tyks Kantasairaalan rakennuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tyks Kantasairaala - aluekartta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 1.4.2021.
  2. Tyks Kantasairaala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 1.4.2021.
  3. a b c d Turun yliopistollinen keskussairaala Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 1.4.2021.
  4. a b Laura Paasio, Minna Tallgren, Mika Valtonen, Kari Keski-Saari: Tyksin uusi T-sairaala on valmis Finnanest-lehti 2013; 46 (3). Suomen Anestesiologiyhdistys. Viitattu 1.4.2021.
  5. Tyks Majakkasairaala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 1.4.2021.
  6. a b Purkukuntoinen Tyksin U-sairaalarakennus onkin suojeltu Yle Uutiset. 8.12.2010. Yle. Viitattu 1.4.2021.
  7. Samuli Saarinen: Tyks rakennushistoriaselvitys - Sivut 25-35 13.11.2014. Turun kaupunki, kaupunkisuunnittelu, kaavoitus. Viitattu 1.4.2021.
  8. Samuli Saarinen: Tyks rakennushistoriaselvitys - Sivut 25 ja 49 Turun kaupunki, kaupunkisuunnittelu, kaavoitus. Viitattu 1.4.2021.
  9. Samuli Saarinen: Tyks rakennushistoriaselvitys - Sivut 26 ja 30 13.11.2014. Turun kaupunki, kaupunkisuunnittelu, kaavoitus. Viitattu 1.4.2021.
  10. Samuli Saarinen: Tyks rakennushistoriaselvitys - Sivut 50-57 13.11.2014. Turun kaupunki, kaupunkisuunnittelu, kaavoitus. Viitattu 1.4.2021.
  11. a b c Samuli Saarinen: Tyks Rakennushistoriaselvitys - Sivut 61-64 13.11.2014. Turun kaupunki, kaupunkisuunnittelu, kaavoitus. Viitattu 1.4.2021.
  12. Terhi Lehtimäki, Hanna Lyytinen, Hanna Sivula: Tyks U-sairaala - Rakennushistoriallinen selvitys - Sivu 47 3.10.2014. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy. Viitattu 1.4.2021.
  13. a b Marjo Peltoniemi: T-sairaala - ainutlaatuinen investointi ja rakennushanke - Sivut 12-13 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti Lasaretti. Joulukuu 2012. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 1.4.2021.
  14. Ville Miettinen: TYKSin upouusi T-sairaala on ainutlaatuinen rakennushanke Kuntatekniikka. 13.12.2012. Viitattu 1.4.2021.
  15. Tiina Leino: Sairaalan tilojen toimivuuden arviointi - Sivut 13 ja 20 Opinnäytetyö -Terveysala. 2014. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.4.2021.
  16. Pyry Sarkiola: Tyksin T-sairaala ei näytä sairaalalta Yle Uutiset. 14.12.2012. Yle. Viitattu 1.4.2021.
  17. Investointien perustelut - T3-hanke eli Majakkasairaala Talousarvio ja -suunnitelma 2021-2023 - Sivu 43. Valtuusto 24.11.2020. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 1.4.2021.
  18. Sairaanhoitopiiri päivitti pitkän aikavälin toimitilatavoitteensa VSSHP Tiedotteet. 30.3.2021. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 1.4.2021.
  19. Minna Rosvall: Tyksin U-sairaala lähtee, jos T-sairaala saa lisäsiiven Yle Uutiset. 30.3.2021. Yle. Viitattu 1.4.2021.
  20. Hannu Välimäki: Museovirasto luopui Tyksin U-sairaalan suojeluvaatimuksesta Yle Uutiset. 29.7.2015. Yle. Viitattu 1.4.2021.