Paimion parantola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paimion parantola
Paimion parantola
Paimio Sanatorium2.jpg
Sijainti Paimio, Suomi
Koordinaatit 60°27′54″N 22°44′05″E / 60.46506°N 22.73477°E / 60.46506; 22.73477
Rakennustyyppi Parantola ja tuberkuloosiparantola (d)
Käyttö Tuberkuloosiparantola (d)
Tyylisuunta Funktionalismi ja modernistinen arkkitehtuuri
Suunnittelija Alvar Aalto ja Aino Aalto
Valmistumisvuosi
Paimion parantola

Paimion parantola on Paimiossa, Varsinais-Suomessa sijaitseva Alvar ja Aino Aallon suunnittelema tuberkuloosiparantola. Rakennusta pidetään Aallon varhaisen funktionalistisen kauden päätyönä.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtien lähtökohtana parantolaa suunniteltaessa oli, että rakennus itsessäänkin toimisi yhtenä parantavana elementtinä. Alvar Aalto kutsuikin rakennusta ”mediciniseksi instrumentiksi”. Siinä uudenlainen parantolarakennustyyppi yhdistyy modernin arkkitehtuurin läpimurtoon. Uuden arkkitehtuurin mahdollisuuksia käytettiin standardisoinnin ja hygienian hyväksi; arkkitehti yhdisti näihin taiteellisen luovuuden ja inhimillisen lähestymistavan. Aalto suunnitteli rakennuksen lisäksi myös sairaalan sisustuksen. Monet Artekin edelleen tuotannossa olevista huonekaluista, kuten Paimio-nojatuoli, on alun perin suunniteltu parantolan käyttöön.[1]

Sairaalan päärakennus rakennettiin vuosina 1929–1933. Lääkärien ja hoitajien kaksikerroksiset rivitalot rakennettiin 1933. Alkuperäiseen kokonaisuuteen lisättiin kaksikerroksinen leikkaussalissiipi 1956–1958. Alueeseen kuuluvat lisäksi oma vedenpumppaamo ja puhdistuslaitos ympäristöineen.[2]

Sairaala on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.[2] Paimion sairaala on vuodesta 2004 lähtien ollut Unescon maailmanperintösopimuksen Suomen aieluettelossa. Vuonna 2006 Suomi esitti sairaalaa Unescon maailmanperintöluetteloon, mutta esitys ei tullut hyväksytyksi. [3]

Rakennuksen käyttö sairaalatoiminnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaala toimi Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliiton ylläpitämänä tuberkuloosiparantolana vuoteen 1986 saakka. Vuonna 1967 annettiin laki, jonka perusteella oli mahdollista yhdistää tuberkuloosipiirin ja keskussairaalan kuntainliitot.[4] Varsinais-Suomessa tuberkuloosipiirin kuntainliitto lakkautettiin vuonna 1987, jolloin Paimion sairaalan toiminta siirtyi Turun yliopistollisen keskussairaan kuntainliitolle. Myös sairaalan omistus siirtyi Tyksille.

Paimion parantolan sisäpiha

Tuberkuloosin hoitokäytännöt muuttuivat 1950-luvun lopulla, jolloin lääkehoito kehittyi. Hallimakuuhoidoista luovuttiin. Samalla parani anestesia ja leikkaushoidot korostuivat.[5] Tuberkuloosipotilaiden määrän vähentyessä painopiste Paimion sairaalassa siirtyi muiden keuhkosairauksien hoitoon. Turun yliopistollisen keskussairaalan ja vuodesta 1991 lukien Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnassa sairaalassa hoidettiin keuhko- ja sisätautien potilaita. Tyksin T2-sairaalan valmistuttua sairaanhoitopiiri lopetti vuonna 2015 Paimion sairaalan käytön sairaalatoiminnassa.[6] Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö vuokrasi vuonna 2014 sairaalan tiloista kolmanneksen. Kun vuokrasopimukseen kuului lisäksi sairaala-alueen asuntoja, taloustoimistorakennus sekä osa keskusvarastorakennuksesta, vuokrattujen tilojen kokonaismäärä oli noin puolet sairaalan kokonaisneliömäärästä.[7]

Paimion parantolan sisätiloja.
Paimion parantolan ala-aula.

Sairaalan omistus ja hallinta Paimion Parantola -säätiölle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimion parantola postimerkissä vuodelta 1978.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri asetti Paimion sairaalan julkiseen myyntiin kesäkuussa 2018. Sairaanhoitopiiri ei saanut sairaalasta varteenotettavia tarjouksia, koska rakennuskokonaisuus oli haastava myyntikohde, johtuen sen ylläpitokustannuksista, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesta arvosta ja kokoluokasta. Lisäksi rakennus on suojeltu.[8] Parantolan myyntiaikeet aiheuttivat laajaa julkista keskustelua kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja sen irtaimiston kohtalosta.[9] Julkisen keskustelun ja vetoomusten [10] johdosta opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö päättivät teettää selvityksen Paimion parantolan liiketoiminnallisesti elinkelpoisesta toimintamallista. Selvitys valmistui kesäkuussa 2019.[11]

Selvityshenkilöt VT Heikki Alanen ja DI Olavi Hiekka esittivät seuraavia toimenpiteitä:

  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Suomen valtio, Alvar Aalto Säätiö ja Paimion kaupunki perustavat säätiön hallinnoimaan Paimion parantolaa
  • Sairaanhoitopiiri luovuttaa säätiölle korvauksetta koko parantolakiinteistön irtaimistoineen
  • Suomen valtio luovuttaa säätiön peruspääomaksi 500 000 euroa ja sitoutuu lisäksi enintään 2 500 000 euron hallinto-, suunnittelu- ja korjauskustannuksiin
  • Alvar Aalto säätiö ja Paimion kaupunki luovuttavat säätiön peruspääomaksi molemmat vähintään 30 000 euroa
  • Perustettu säätiö pyrkii ensisijaisesti turvaamaan kiinteistön kunnon säilymisen nykytasolla ja estämään mahdolliset vesi- ym. vahingot
  • Säätiö laatii kohteelle toimintavision, jonka pohjalta kohteelle haetaan rahoitus, käyttäjät sekä tehdään tarvittavat peruskorjaustoimenpiteet.

Paimion parantola -säätiön perustaminen eteni selvitysmiesten suunnitelman mukaisesti. Valtion vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa on varattu kolme miljoonaa euroa käytettäväksi Paimion parantolan hallinnollisiin ja omistusta koskeviin järjestelyihin sekä rakennusten peruskorjaukseen.[12] Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 26.11.2019 (§ 30) luovuttaa korvauksetta Paimion parantola -kiinteistön irtaimistoineen perustetulle Paimion Parantola -säätiölle. Säätiön perustamisasiakirja allekirjoitettiin 27.10.2020.[13][14]

Parantolan metsät ry:n perustaminen ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2019 Parantolaa ympäröivät, sairaanhoitopiirin yksityiselle taholle aiemmin myymät metsäalueet osti tarkoitusta varten perustettu yhdistys Parantolan metsät ry. Ostettu alue on yhteensä 28 hehtaaria. Varat kauppaa varten lahjoitti laaja joukko säätiöitä, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä. Suurimman avustuksen 250 000 euroa lahjoitti Koneen säätiö.[15] Metsässä on näkyvällä paikalla kunniataulu, jossa näkyvät Parantolan metsien hankintaa tukeneiden lahjoittajien nimet.

Metsien turvaaminen edistää mahdollisuutta saada parantola Unescon maailmanperintöluetteloon osana laajempaa, kolmentoista kohteen Aalto-kokonaisuutta.[14][16]

Yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjensä mukaan omistaa Paimion parantolaa ympäröiviä mäntymetsiä sekä hoitaa ja ylläpitää omistamiaan metsiä puisto- ja kulttuurimetsänä tasapainoisella ja maisema-arvot huomioivalla tavalla. Yhdistyksen tarkoituksena on myös tukea Paimion parantolan kulttuuriympäristön säilymistä. Yhdistys tarjoaa Paimion parantolaa ympäröivät metsät yleiseen virkistyskäyttöön, Paimion parantolan nykyisten ja tulevien käyttäjien tarpeisiin sekä kulttuurimatkailun käyttöön. [17]

Paimion parantolaa ympäröivälle metsäalueelle perustetaan vuoden 2021 aikana luonto- ja kulttuuripolku, jonka varrelle sijoitetaan Paimion parantolan alueen historiasta kertovia opastauluja ja istuinpenkkejä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paimio nojatuoli Artek.
  2. a b Paimion parantola Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 25.9.2015.
  3. Paimion sairaalaa esitetään Unescon maailmanperintöluetteloon Kaleva. 6.2.2006.
  4. Arno Forsius: Tuberkuloosin hoito Suomessa arnoldus. Arno Forsius.
  5. Jonas Malmberg: Paimion Parantola docomomo.fi.
  6. Sairaanhoitopiiri luopumassa Paimion parantolasta 5.11.2019. VSSHP.
  7. Koskinen, Paula: Paimion sairaalan turistikierrokset joutuivat väistymään kuntoutustoiminnan tieltä Yle Uutiset. 14.8.2014. Viitattu 25.9.2015.
    MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiö muuttaa Paimion sairaalaan Turun Sanomat. 27.3.2013.
  8. Hannu Vähämäki: Paimion parantolan myynnissä uusi aikalisä Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10534119.
  9. Jaakko Lyytinen: Suomen merkittävimpiin kuuluva arkkitehtuuri­aarre Paimion parantola on menossa myyntiin Rakennuslehti. 4.6.2018.
    Paimion parantolan myynti saa jatkoajan 18.9.2018. VSSHP.
    Anna-Mari Nurminen: Paimion parantolasta useita ostotarjouksia Turun Sanomat. 23.8.2018.
  10. Paimio-vetoomus – Alvar Aalto Alvar Aalto -säätiö.
  11. Paimion sairaala: Selvitys omistajuuden ja hallinnoinnin järjestämisestä sekä liiketoiminnallisesti elinkelpoisesta toimintamallista 18.6.2019. Valtioneuvosto.
  12. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrärahat vuoden 2019 toiseen lisätalousarvioon Eduskunta.
  13. Jenni Joensuu & Kimmo Gustafsson: Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan tulevaisuus kirkastuu – funkkishelmen kehittämiseksi perustettiin säätiö Yle Uutiset. 27.10.2020.
  14. a b Jonni Aromaa: Paimion parantola avataan matkailulle Yle.fi, uutiset. 10.2.2021. Viitattu 10.2.2021.
  15. Lehtola, Johanna: Paimion parantolaa ympäröivistä metsistä tehtiin kaupat – uusi yhdistys vannoo suojelevansa maa-aluetta Yle Uutiset. 17.9.2019. Viitattu 5.9.2021.
  16. Suomi esittää Alvar Aallon arkkitehtuuria Unescon maailmanperinnön aieluetteloon Museoviraston valmistelun pohjalta Museovirasto. 1.2.2021. Viitattu 10.2.2021.
  17. yhdistyksen säännöt

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nomination of Paimio Hospital for Inclusion in the World Heritage List. Helsinki: National Board of Antiquities, Department of Monuments and Sites, 2005. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]