Villa Mairea

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Villa Mairea
Villa Mairea, Noormarkku, Finland.jpg
Sijainti Pikkukoivukuja 20, Pori
Koordinaatit 61°35′51″N, 021°52′28″E
Rakennustyyppi yksityiskoti
Valmistumisvuosi 1939
Suunnittelija Alvar Aalto
Omistaja Ahlstrom Oyj
Käyttäjä Mairea-säätiö
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Villa Mairea

Villa Mairea on Porin Noormarkussa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka valmistui vuonna 1939 Harry ja Maire Gullichsenin edustusasunnoksi. Aallon tunnetuimpiin töihin kuuluvaa rakennusta pidetään yhtenä modernistisen arkkitehtuurin onnistuneimmista luomuksista ja suunnannäyttäjistä, joka myötä hän myös itse siirtyi funktionalismista kohti modernimpaa ilmaisua. Ahlstrom Oyj:n omistama Villa Mairea on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta Noormarkun ruukkia, joka on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1]

Harry Gullichsen kuoli jo vuonna 1954, jonka jälkeen Maire Gullichsen piti asuntoa yleisölle avoinna vuosina 1973–1987. Talossa kävi vuosittain noin 15 000 vierailijaa.lähde? Nykyisin Villa Maireaan voi tutustua opastetuilla kierroksilla, joilla vuosittain on noin 4 000 kävijää. Nähtävissä on kuitenkin vain talon ensimmäinen kerros, sillä yläkerran tilat ja keittiö ovat yksityiskäytössä. Rakennus kiinnostaa myös ulkomaalaisia turisteja, joita paikalle saapuu erityisesti Japanista.[2]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1937–1939 rakennetua Villa Maireaa pidetään usein yhtenä 1900-luvun arkkitehtuurin merkittävimmistä yksityiskodeista yhdessä Le Corbusierin Villa Savoyen (1929), Mies van der Rohen Villa Tugendhatin (1930), Pierre Chareaun ja Bernard Bijvoetin Maison de Verren (1932) sekä Frank Lloyd Wrightin Kaufmann Housen (1939) kanssa.[3] Suunnitelmat rakentamisesta alkoivat vuonna 1931, kun Harry Gullichsenista tuli Noormarkun ruukissa pääkonttoriaan pitävän A. Ahlström Oy:n pääjohtaja. Näin Harry ja Maire Gullichsenille tuli mahdollisuus rakentaa alueelle oma kotinsa heitä edeltäneiden sukupolvien tapaan.[4] Mäntymetsikön keskellä sijaitsevan talon suunnitteli Gullichsenien perheystäviin kuulunut Alvar Aalto. Työssä oli mukana myös hänen puolisonsa Aino Aalto sekä muita arkkitehtitoimiston työntekijöitä, kuten Paul Bernoulli. Funktionalismin lisäksi Aalto otti rakennukseen vaikutteita japanilaisesta arkkitehtuurista.[3]

Aallon suunnittelutyön lähtökohtana oli ihmisen, luonnon ja taiteen sopusointu. Villa Maireasta tuli myös arkkitehtooninen kokeilu, johon hän sai vapaasti tehdä kokonaan uusia ratkaisuja sekä käyttää uusia materiaaleja, joita Aalto voisi hyödyntää myöhemmissä töissään.[5] Talon jatkoksi Aalto suunnitteli vielä turvekattoisen saunan, jonka muoto viittaa perinteiseen suomalaiseen torppaan.[6] Saunan edustalla puolestaan on munuaisen muotoinen pyöreäpohjainen uima-allas, joka on tiettävästi ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.[7]

Sisustuksesta piti tulla yksinkertainen, jotta se sulautuisi rakennuksen arkkitehtuuriin ja ympäröivään luontoon. Koko sisustus huonekaluineen on Alvar ja Aino Aallon suunnittelema. Maire Gullichsenin mukaan sisustussuunnittelusta vastasi kuitenkin suurimmaksi osaksi Aino Aalto.[5] Villa Mairean sisustus koostuu pääosin Aallon pariskunnan ja Maire Gullichsenin perustaman Artekin kalusteista, lisäksi talossa arvokas kokoelma koti- ja ulkomaista modernia taidetta.lähde?

Talven 2016–2017 aikana Villa Maireassa toteutettiin laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä rakennuksen talotekniikka uudistettiin.[8]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen perustusten valaminen oli jo ehditty aloittaa kesällä 1938, kun Aalto viime hetkellä päätti muuttaa suunnitelmiaan ja laati yht'äkkiä kokonaan uudet piirustukset. Vasta tässä suunnitelmassa toteutui rakennuksen perusratkaisuna oleva 250 m²:n kokoinen avonainen tila, jossa ova kaikki keskeiset toiminot sekä taidekokoelma. Vielä edellisessä suunnitelmassa kaikkia varten oli erilliset huoneet. Ajatus avoimeen oleskelutilaan tuli perinteisen suomalaisen maalaistalon tuvasta, joka niin ikään palveli useissa eri toiminnoissa. Villa Mairea sisältää paljon erilaisia maateriaaleja, jotka on arkkitehtonisten ratkaisujen sijaan sommiteltu maalauksellisesti toisiinsa nähden.[3]

Tasakattoinen rakennus on julkisivultaan pelkistetty ja se kätkeytyy ympäröivään metsään. Sisäänkäyntikatos on muodoltaan epäsymmetrinen ja sitä kannatelevat kuorimattomasta kuusipuusta tehdyt tolpat. Matalalle kattoterassille johtavat valkoiset kierreportaat. Valkoiseksi rapattuun tiiliseinään liittyy puisia seinäpintoja, ulos työntyviä betonipalkkeja sekä puusäleikköjä. Pihan puolella on suuri lasinen liukuseinä ja yksinkertaistettu kivitakka. Sen kyljestä lähtevät portaat pihan puoleiselle kattoterassille, johon puolestaan katoksen kautta yhdistyy saunarakennuksen turvekatto. Saunan terassia rajaa paksu kiviaita, joka muistuttaa vanhoja kirkkomaiden kiviaitoja.[3]

Idean rakennuksen avoimeen sisätilaan Aalto sai perinteisen suomalaisen maalaistalon tuvasta. Alakerran kokonaisuuteen kuuluvat aulan lisäksi olohuone, musiikkinurkkaus, kukkahuone sekä ruokasali ja keittiö. Yläkerrassa ovat muun muassa makuuhuoneet sekä kirjasto ja avara studioateljee. Sisätiloissa on runsaasti kantavia pilareita, joihin kytkeytyy koristeena olevia pystysalkoja.[3] Sisustuksessa on käytetty paljon Pohjois-Amerikasta hankittua douglaskuusta, joka on värisävyltään yhteneväinen ikkunoista näkyvän mäntymetsän kanssa.[9]

Japanilaisen arkkitehtuurin vaikutteita on muun muassa eri materiaalien yhdistelmissä, detaljien viimeistelyssä, symmetrisen ja epäsymmetrisen rytmin vaihtelussa sekä pilarien päällystyksissä. Myös pääsisäänkäynti on suunniteltu japanilaisten vaikutteiden mukaan. Aalto oli Villa Mairean suunnittelun aikaan kiinnostunut japanilaisesta arkkitehtuurisa ja kulttuurista. Japanin Suomen-suurlähettiläs on hänen ystäviään ja Aalto kuului myös Suomalais-japanilaisen yhdistyksen perustajajäseniin.[3]

Taidekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maire Gullichsenin keräämästä laajasta modernin taiteen kokoelmasta Villa Maireassa on esillä pääosin ulkomaalaisten taiteilijoiden teoksia, joita vaihdellaan satunaisesti. Kotimaisen taiteen kokoelma on pääosin Porin taidemuseon hallussa. Esillä on muun muassa Pablo Picasson, Fernand Légerin, Georges Braquen, Amedeo Modiglianin ja Juan Grisin teoksia.[10] Ruokasalissa on Henri de Toulouse-Lautrecin litografioita ja Picasson keramiikkaa.[9] Yläkerran ateljeessa on muun muassa yksi Andy Warholin kuuluisan puhemies Maoa esittävän sarjan vedoksista.[6] Musiikkihuoneessa puolestaan on harvinainen Poul Henningsenin muotoilema flyygeli.[9]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villa Mairean pihalla on tiettävästi maailman ensimmäinen munuaisen muotoinen pyöreäpohjainen uima-allas. Vuonna 1948 Aallon ystäviin kuulunut amerikkalainen maisema-arkkitehti Thomas Church kopioi sen Kalifornian Sonomaan tekemäänsä Donnell Gardenin pihasuunnitelmaan, jonka jälkeen malli levisi nopeasti eri puolille osavaltiota. Vuonna 1975 Kalifornia kärsi pahasta kuivuudesta, minkä johdosta myös uima-altaat jäivät ilman vettä. Rullalautailijat ryhtyivät käyttämään tyhjiä altaita temppuihinsa, joka jälkeen vastaavia alettiin rakentamaan myös skeittipuistoihin.[11] Vuonna 2016 joukko alan harrastajia murtautui Villa Mairean pihamaalle testaamaan Aallon suunniteleman altaan soveltumista skeittaukseen. Tapauksesta ilmestyi myöhemmin artikkeli Transworld Skateboarding -lehdessä.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 19.5.2017.
  2. Leinonen, Liisa: Alvar Aallon suunnitteleman Villa Mairean talotekniikka uudistui – jopa ruuvinkannat syynättiin 17.5.2017. Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2017.
  3. a b c d e f Pallasmaa, Juhani: Utopiaa ja perinteitä 1985. Villa Mairea. Viitattu 19.5.2017.
  4. Historiaa Villa Mairea. Viitattu 19.5.2017.
  5. a b Jegorow, Sirpa: Villa Maireassa luonto, taide ja ihminen ovat sopusoinnussa 19.9.2012. Yle Elävä arkisto. Viitattu 27.9.2012.
  6. a b Hyytiäinen, Erja: Villa Mairea auki ympäri vuoden 11.6.2008. Turun Sanomat. Viitattu 30.5.2017.
  7. Väkevä, Valtteri: Alvar Aallon uima-allas on skeittareiden unelma 14.2.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.5.2017.
  8. Villa Mairean peruskorjaus on valmis – Ovet avoinna yleisölle 17.5.2017. Radio Pori. Viitattu 19.5.2017.
  9. a b c Kuvaja, Sini: Porin seudun upein "lapsiperheen koti"? Katso kuvat yleisölle avatusta Villa Maireasta 17.5.2017. Satakunnan Kansa. Viitattu 20.5.2017.
  10. Taidekokoelma Villa Mairea. Viitattu 20.5.2017.
  11. Winston, Anna: Alvar Aalto "changed the history of skateboarding" 30.9.2016. Dezeen. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  12. You Should Know: The First Kidney-Shaped Pool (1939) 27.9.2016. Transworld Skateboarding. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anhava, Martti: Inside the Villa Mairea. Art, Design and Interior Architecture. Jyväskylä: Alvar Aalto Museum & Mairea Foundation, 2009. ISBN 978-952-53715-7-4.
  • Suominen-Kokkonen, Renja: Taiteen kirjasto? Ajatuksia Villa Maireasta ja taiteenkerääjän sukupuolesta. Pori: Porin taidemuseo, 2004. ISBN 951-93559-2-8.
  • Tuomi, Timo & Paatero, Kristiina & Rauske, Eija: Alvar Aalto seitsemässä talossa. Tulkintoja arkkitehdin elämäntyöstä. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 1998. ISBN 952-51950-0-7.
  • Yutaka, Saito: Villa Mairea. Tokio: Toto Shuppan, 2005. ISBN 488-70625-9-1.