Seinäjoen kaupungintalo
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Seinäjoen kaupungintalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Kirkkokatu 6 |
| Sijainti | Seinäjoki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1962 |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Omistaja | Seinäjoen kaupunki |
| Käyttäjä | Seinäjoen kaupunginvaltuusto |
 |
|
Seinäjoen kaupungintalo on Seinäjoen kaupunkikeskustan suunnittelukilpailun (1958–1959) perusteella Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Hän sai samassa yhteydessä tehtäväkseen suunnitella kaupungintalon lisäksi Seinäjoen kaupunginkirjaston, teatterin ja valtion virastotalon, jotka hän oli hahmotellut kilpailuehdotukseensa.
Vuonna 1962 valmistuneen kaupungintalon julkisivua hallitsee pilarihalli, jossa on rakennuksen pääsisäänkäynti. Kiiltävän tummansiniset, erilaisina eri vuoden- ja vuorokauden aikoina välkehtivät keraamiset sauvat antavat Seinäjoen kaupungintalolle mieleenpainuvan profiilin. Aalto kehitti keraamisen sauvatiilen Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin (1953–1956) suunnittelun yhteydessä. Seinäjoen kaupungintalossa sitä käytettiin ensimmäisiä kertoja julkisivumateriaalina.
Seinäjoen kaupunginvaltuuston tornimaisen korkeassa istuntosalissa valtuutettujen paikat on sijoitettu säteittäin. Keskipisteenä on valtuuston puheenjohtajan paikka koveraksi muotoillussa koillisnurkassa. Tornimainen muoto tuo rakennukselle monumentaalisuutta myös kaupungintalon julkisivusta tarkastellen. Istuntosalia käytetään myös luento- ja konserttisalina hyvän akustiikkansa takia. Kaupungintalon alkujaan asuintiloiksi tarkoitettu länsisiipi, kuten kaupunginjohtajan asunto, on muutettu työtiloiksi 1970–1980-luvuilla. Yhtenä säilytettävänä osana on myös kaupunginhallituksen kokoushuone (joka ei nykyään ole virallinen kokoushuone hallituksella) sekä valtuustosalin aula. Nykyinen kaupunginhallitus kokoustaa Alvar Aallon suunnittelemassa entisessä valtion virastotalossa.
| Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista | |
|---|---|
| 1919–1929 |
Alajärven suojeluskuntatalo | Villa Väinölä | Jyväskylän työväentalo | Seinäjoen suojeluskuntatalo | Lounais-Suomen Maalaistentalo | Läntinen Pitkäkatu 20 | Jyväskylän suojeluskuntatalo | Muuramen kirkko |
| 1930–1945 |
Paimion parantola | Turun Sanomien toimitalo | Villa Tammekann | Oulun sulfiittiselluloosatehdas | Viipurin kaupunginkirjasto | Alvar Aallon kotitalo | Savoy-maljakko | Sunilan asuinalue | Sunilan sellutehdas | Tehtaanmäen asuinalue | Terassitalo | Villa Mairea | Stora Enson Anjalankosken tehtaat |
| 1946–1959 |
Strömbergin tehtaan asuinalue | Rautatalo | Insinööritalo | Otahalli | Säynätsalon kunnantalo | Oulun lannoitetehdas | Aerola | Muuratsalon koetalo | Pamilon vesivoimalaitos | Summan paperitehdas | Alvar Aallon ateljee | Jyväskylän uimahalli | Jyväskylän yliopiston päärakennus | Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo | Hansaviertel | Aalto-paviljonki | Korkalovaaran asuinalue | Kolmen Ristin kirkko | Aalto-keskus | Kulttuuritalo | Maison Louis Carré |
| 1960–1969 |
Lieksankosken voimalaitos | Lakeuden Risti | Keski-Suomen museo | Lappia-talo | Aaltohuset | Alvar-Aalto-Kulturhaus | Aalto-Hochhaus | Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | Enso-Gutzeitin pääkonttori | Seinäjoen kaupungintalo | Viitatorni | Ilokivi | Pylkönmäen kirkko | Teknillisen korkeakoulun päärakennus | Seinäjoen kaupunginkirjasto | Seinäjoen seurakuntakeskus | Rovaniemen kaupunginkirjasto | Pyhän Stefanoksen kirkko | Valtion virastotalo (Seinäjoki) | Kirjatalo | Villa Kokkonen |
| 1970–1991 |
Alajärven hallintokeskus | Villa Skeppet | Pohjolan talo | Otaniemen vesitorni | Finlandia-talo | Kunsten | Alvar Aalto -museo | Sähkötalo | Ristinkirkko | Riolan kirkko | Jyväskylän kaupunginteatteri | Seinäjoen kaupunginteatteri | Essenin oopperatalo | Alajärven kaupunginkirjasto |