Seinäjoen kaupunginkirjasto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seinäjoen kaupunginkirjasto
Apila + Aalto-kirjasto
Alvar Aallon kirjastorakennus (1965) heijastuu vuonna 2012 valmistuneen uudisosan Apilan ikkunasta.
Alvar Aallon kirjastorakennus (1965) heijastuu vuonna 2012 valmistuneen uudisosan Apilan ikkunasta.
Osoite Alvar Aallon katu 14
Rakennustyyppi betonirakennus
Valmistumisvuosi 2012
Suunnittelija JKMM Arkkitehdit[1]
Rakennuttaja Seinäjoen kaupunki
Urakoitsija Rakennusliike Timo Nyyssölä Oy[1]
Omistaja Seinäjoen kaupunki
Runkorakenne betoni
Julkisivumateriaali kuparipaanut, rappaus[1]
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Aalto-kirjasto vasemmalla.

Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto sijaitsee Seinäjoen kaupungissa Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen kaupunginkirjasto muodostaa yhdessä 21 muun kunnan kirjastojen kanssa Eepos-kirjastot, joilla on yhteinen verkkokirjasto, kirjastokortti ja käyttösäännöt.[2]

Maakuntakirjasto-oikeudet Seinäjoen kaupunginkirjasto sai vuonna 1968. Tällä hetkellä Seinäjoen maakuntakirjaston toiminta-alueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnan 17 suomenkielistä kaupunkia ja kuntaa.[3]

Toimipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevättalvella 1865 Seinäjoen kappeliseurakunnan nuori kappalainen, pastori Salomon Hirvinen, Östermyran ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjerna ja muita vaikutusvaltaisia miehiä kokoontui miettimään Seinäjoen sivistysasioita. Vuosikymmenen toiminut ruukin koulu oli lopetettu ja korvattu taas pyhäkoululla ja lukkarinkoululla. Koulun puutetta päätettiin paikata perustamalla kansankirjasto, johon muiden muassa Östermyran kartanon pehtoori Kyntzell lahjoitti kirjoja. Kirjasto sijaitsi ensin ilmeisesti pappilassa, ja sen ensimmäinen hoitaja oli pastori Salomon Hirvinen. Hänen työtään jatkoivat pastori Wilhelm Lindstedt ja 1870-luvun alussa kanttori Herman Siukonen, jolloin kirjasto ilmeisesti muutti lukkarilaan.[6]

Suurten nälkävuosien aikaan perustettussa kirjastossa oli alkuun 109 teosta ja 1870-luvun puolivälissä 250 nidosta, joista 20 ruotsinkielisiä. Kirjasto karttui kirja- ja rahalahjoituksin, arpajaisin ja kinkereillä tehdyin keräyksin. 1870-luvun alussa perustettiin paikkakunnalle kansakoulu, jonka opettajaksi tuli Juho Korhonen. Tästä alkoi kirjaston ja kansakoulun vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö, kun kirjasto muutti vuonna 1878 valmistuneeseen Marttilan vanhaan kouluun. Myös kyläkoulut alkoivat saada omia kirjastojaan: Niemistönkylän koulu vuonna 1900, Törnävän koulu 1906 ja Alakylän koulu 1911. Ei tiedetä tarkasti, milloin Seinäjoen kirjasto siirtyi hallinnollisesti seurakunnalta kunnalle. Kuntakirjasto mainitaan ensi kerran vuoden 1897 kuntakokouksen pöytäkirjassa.[6]

Vuoden 1900 kuntakokouksen hyväksymissä säännöissä edellytettiin kirjastojen hoitoa varten asetettavaksi nelihenkinen johtokunta. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin kirkkoherra E. K. Forsman, maanviljelijä O. E. Könni, opettaja Salomon Lipasti ja neiti Liisi Nikkola.[6]

Seinäjoen jakauduttua vuoden 1931 alusta kauppalaksi ja maalaiskunnaksi Marttilan koulun kantakirjastosta tuli kauppalankirjasto ja Joupinkylän koululle perustettiin maalaiskunnan kirjasto, johon kuuluivat myös kaikki piirikirjastot. Kun kauppala ja maalaiskunta vuonna 1959 jälleen yhtyivät suurkauppalaksi, piirikirjastoista jäivät jäljelle vain Niemistön ja Ämmälän kirjastot, kunnes Seinäjoen ensimmäinen kirjastoauto korvasi ne vuonna 1971. Syksyllä 1956 kauppalan pääkirjasto muutti Valtionkadulle Laurilan taloon.[6]

Opettajan ja kirjastonhoitajan yhteisvirat päättyivät vasta Seinäjoen tultua kaupungiksi 1960 ja uuden kirjastolain tultua voimaan 1961. Tuolloin ensimmäiseksi päätoimiseksi kirjastonhoitajaksi valittiin Ulla Sipponen. Johtokunta korvautui uuden lain mukaisella kirjastolautakunnalla.[6]

Vuonna 1965 kirjasto sai Alvar Aallon suunnitteleman oman toimitalon Aalto-keskuksesta, jossa kirjaston toiminta laajeni musiikkiin ja av-aineistoon. Vuodesta 1968 Seinäjoen kaupunginkirjasto on toiminut maakuntakirjastona eli alueensa yleisten kirjastojen keskuskirjastona.[6]

Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastonjohtajina toimivat Ulla Sipponen 1963–1965, Maija-Liisa Mäkelä 1966–1970 ja Tuula Luhtala 1971–1986. Vuodesta 1987 tehtävänimike muuttui kirjastotoimenjohtajaksi, ja virkaa ovat hoitaneet Heleena Lönnroth 1986–1989 ja sitten Rispa Elonheimo.[6] Nykyinen kirjastotoimenjohtaja on Mervi Heikkilä.[7]

1970-luvulta alkaen kirjasto kehittyi kirjastoautojen lisäksi perustamalla sivukirjaston kaupungin ensimmäiseen lähiöön Kasperiin sekä potilas- tai laitoskirjastot ensin Seinäjoen keskussairaalaan ja Törnävän sairaalaan 1970, vuonna 1976 terveyskeskukseen ja vuonna 1988 Simunanrannan vanhainkotiin. Vuonna 1979 aloitettiin kirjaston kotipalvelutoiminta. Keskimääräinen lainausmäärä 14,9 kirjaa asukasta kohti oli vuonna 1972 maan korkein verrattuna muihin kaupungin- ja kauppalankirjastoihin.[6]

1980-luvun lopulla Seinäjoen kaupunginkirjasto aloitti videoelokuvien lainauksen. Vuonna 1990 kirjaston lehtisali muutti kirjastotalon tilanahtauden johdosta läheisestä omakotitalosta tehtyyn Lehtitupaan, joka toimi Apila-kirjaston valmistumiseen 2012 saakka kunnes talo purettiin. 1990-luvun alun lamavuosina lainausmäärät kasvoivat ja kirjastolautakunta korvautui kulttuurilautakunnalla. Vuonna 1994 uusi atk-järjestelmä yhdisti Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston, Kuortaneen ja Nurmon kunnankirjastot sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston Seitti-kirjastoiksi.[6]

Vuonna 2015 Seinäjoen kirjasto vietti 150-vuotisjuhliaan.[7]

Pääkirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasto sai vuonna 1965 Aalto-keskukseen Alvar Aallon suunnitteleman toimitalon, Aalto-kirjaston. Samana vuonna kuin Seinäjoen kirjasto täyttää 150 vuotta, 50 vuotta täyttävä Alvar Aallon kirjastotalo kävi läpi peruskorjauksen. Pääkirjaston toiminta keskittyi vuonna 2012 valmistuneeseen Apila-kirjaston. Sen on suunnitellut JKMM Arkkitehdit, ja se valittiin vuoden betonirakennukseksi. Rakennukset ovat yhteydessä toisiinsa maanalaisen käytävän kautta.

Suojeltu Aalto-kirjasto on peruskorjauksessa palautettu alkuperäiseen asuunsa, jossa se ehti olla vain muutaman vuoden. Vuosien kuluessa kalusteita oli viety varastoon, ja nyt kaikki ovet, huonekalut, valaisimet ja ikkunoiden puuosat on kunnostettu. Tekniikka on piilotettu rakenteisiin, esimerkiksi ilmanvaihto kirjahyllyjen sokkeleihin ja hyllyjen yläosiin. Kellarissa on muun muassa nuorisotiloja, musiikkihuone ja teatteritila. Kirjaston henkilökunnan työtilat ovat Apila-kirjastossa. Aalto-kirjaston toimistosiipeen tulee kaupungin kulttuuritoimen työtilat, jotka valmistuvat syksyllä 2015 ennen Aalto-kirjaston 50-vuotisjuhlia.[8]

Aalto-kirjaston katutasossa on lukusali, joka on hiljainen työtila. Samassa kerroksessa on taide-, historia- ja kansatiedekirjat sekä maakuntakokoelma. Siellä on myös kotimaisten lastenkirjojen kokoelma sekä opetus- ja ohjauskäyttöön tarkoitetut ryhmäaineistot.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Koivisto, Maritta: Vuoden Betonirakenne 2012: Seinäjoen kaupunginkirjasto. Betoni-lehti, 2013, nro 1, s. 8–11. Betoniteollisuus ry. ISSN 1235-2136. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 8.11.2014.
  2. Eepos-verkkokirjasto Eepos-kirjastot. Viitattu 20.6.2017.
  3. Maakuntakirjastotoiminta - Seinäjoen kirjasto Seinäjoen kirjasto. Viitattu 20.6.2017.
  4. Ylistaron monipalvelukirjasto - Seinäjoen kirjasto Seinäjoen kirjasto. Viitattu 20.6.2017.
  5. Kirjastoautot - Seinäjoen kirjasto Seinäjoen kirjasto. Viitattu 20.6.2017.
  6. a b c d e f g h i Elonheimo, Rispa: Seinäjoen kirjaston vaiheita 1865–1995, Seinäjoen kaupunki, viitattu 10.2.2015.
  7. a b Leiwo, Hannele: 150-vuotias Seinäjoen kirjasto on yhä kansan kirjasto, Yle Pohjanmaa 6.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
  8. Aallon mustikkalamput olivat kellarissa 30 vuotta – entisointi pelasti Yle
  9. Anne Kohtala: Aalto-kirjasto valmistautuu uuteen loistoon. Seinäjoen kaupungin sivut (Julkaistu alun perin Minun kaupunkini -lehdessä 4/2014.)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]