Gustaf August Wasastjerna
| Gustaf August Wasastjerna | |
|---|---|
 Gustaf August Wasastjerna. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Gustaf August Wasastjerna, vuoteen asti 1847 Falander. |
| Syntynyt | 12. elokuuta 1823 Seinäjoki |
| Kuollut | 11. kesäkuuta 1905 (81 vuotta) Peräseinäjoki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | tehtailija ja liikemies |
| Arvonimi | maanviljelysneuvos (1885) |
| Vanhemmat | Gustaf Adolf Wasastjerna Catharina Charlotta Jernberg |
| Puoliso | Hedvig Mathilda Donner (1848–1897) |
| Lapset | Alexander Wasastjerna Gustaf Albin Wasastjerna |
Gustaf August Wasastjerna (vuoteen 1847 Falander; 12. elokuuta 1823 Seinäjoki – 11. kesäkuuta 1905 Peräseinäjoki)[1] oli suomalainen tehtailija ja liikemies. August Wasastjerna oli aikoinaan yksi Suomen varakkaimmista miehistä, mutta hän teki konkurssin vuonna 1869.
August Wasastjernan vanhemmat olivat ruukinpatruuna Gustaf Adolf Wasastjerna ja taloudenhoitaja Catharina Charlotta Jernberg. Koska hänen vanhempansa eivät alkuaan olleet naimisissa, hän ei aviottomana saanut käyttää Wasastjernan aatelissuvun nimeä, vaan ainoastaan suvun alkuperäistä porvarillista nimeä Falander. Vanhemmat menivät naimisiin vuonna 1845 ja kaksi vuotta myöhemmin hän sai ottaa käyttöön sukunsa aatelisnimen.[1]
Ura tehtailijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Östemyran ruukki ja maatila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wasastjerna peri isältään Östermyran eli Seinäjoen ruukin. Wasastjerna loi ruukista suurmaatilan nykyisen Törnävän kartanon maille, jossa 1880-luvulla oli viljeltyä maata 1 200 hehtaaria ja yli 3 000 hehtaaria metsää. Wasastjerna rakennutti Östermyraan useita myllyjä, sahan, tiilitehtaan, meijerin ja oluttehtaan. Ruukilla oli karjanhoito- ja meijerikoulu sekä suuri kivinavetta, jossa oli lähes 300-päinen karja. Wasastjerna loi Östermyrasta mallikelpoisen suurmaatilan rauta- ja ruutiteollisuuden rinnalle.[2] Lisäksi kartanon puutarhaan tilattiin puistosuunnitelma arkkitehti Georg Theodor Chiewitziltä vuonna 1856 ja 1858.
Tampereen konepaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wasastjerna osti vuonna 1856 Tammerkosken partaalta tontin, jossa toimi Nils Johan Idmanin, vuorimestari Gustaf Idestamin ja salaneuvos Karl August Ramsayn rakennuttama rautasulattimo ja konepaja. Tuotteet olivat koneita, koneen osia ja valutuotteita. Tehtaalla aloitettiin myös ensimmäisenä Suomessa höyrylaivojen valmistus ja siipiratasalus Ahti valmistui vielä samana vuonna.[3]
Konkurssi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppa muodostui kohtalokkaaksi Östermyran ja Wasastjerna-suvun kannalta. Samalle tontille perustettiin yhdessä Adolf Törngrenin kanssa, Wasastjernojen lainojen turvin, pellavatehdas, joista muodostettiin vuonna 1861 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy (ruots. Tammerfors Linne- & Jern-Manufaktur Aktie-Bolag) eli Tampella. Tampellan ajautuessa vaikeuksiin joutui Wasastjerna luopumaan omaisuudestaan velkojilleen. Yritykseen oli sijoitettu pitkälti toista miljoonaa markkaa ja eräitä takauksia.[2]
Ura kunnallismiehenä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wasastjerna kehitti Seinäjokea monella tavalla. Hän oli ajamassa Seinäjokea itsenäiseksi seurakunnaksi, perustamassa entisestä ruutimakasiinista seurakunnalle omaa kirkkoa sekä toimi ensimmäisenä kuntakokouksen puheenjohtajana. Wasastjerna vaikutti myös osaltaan rautatien saamiseen Seinäjoelle ja sai sen kulkemaan nykyistä reittiään.[2]
Viimeiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhuusvuotensa Gustaf August Wasastjerna vietti Peräseinäjoella Ala-Kärjen maalla olleessa, setänsä eversti Alfred Wasastjernan omistamassa talossa. Myöhemmin vanha, reumasairas patruuna joutui vieraitten ihmisten hoitoon. Wasastjerna menehtyi vuonna 1905, kun taloudenhoitajan ollessa kirkossa, eräs kulkumiehenä paikkakunnalle pesiytynyt peltiseppä juopuneena pahoinpiteli Wasastjernan. Muutamaa päivää myöhemmin Wasastjerna kuoli.[4]
Wasastjerna haudattiin Seinäjoelle. Seinäjoen seurakunta ja paikalliset maatalous- ja edistysseurat pystyttivät elokuussa 1914 Wasastjernan hautamuistomerkin. Monumentin suunnitteli kuvanveistäjä Alpo Sailo ja valmisti seinäjokelainen kivenhakkaaja Walentin Sillanpää.[4]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wasastjerna oli sukunsa edustaja aatelissäädyssä valtiopäivillä 1863–1864.[1]
Wasastjerna meni vuonna 1848 naimisiin Hedvig Mathilda Donnerin (1825–1897) kanssa, joka oli kokkolalaisen kauppaneuvos ja laivanvarustaja Anders Donnerin ja Olivia Mathilda Dahlströmin tytär. He saivat yhteensä kymmenen lasta,[1] joita olivat maatalousneuvos Alexander Wasastjerna ja tilanomistaja Gustaf Albin Wasastjerna. Wasastjerna sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1885.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mäki, Aki: Kauppa kävi jotta pirellä piti. (Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa) Vaasa Oy, 1988. ISBN 952-90043-2-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jari Ojala: Wasastjerna, Gustaf August (1823–1905) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 18.7.2000 (päivitetty 24.10.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c Mäki 1988, s. 8–9
- ↑ Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoria. Tampereen kaupunki, Tampereen museot/Vapriikki. 2003. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 22.4.2007.
- ↑ a b Mäki 1988, s. 10
- ↑ Biografiasampo: Gustaf August Wasastjerna Viitattu 19.7.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martti Raukko : Östermyrasta Tampereelle, Helsingin Sanomat, 14.10.1934, nro 277, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansalliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
