Wasastjerna

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wasastjerna on suomalainen aatelissuku.[1][2] Suku on vanhan ruotsalaisperäisen Falander-suvun haara, jolla on yhteinen alkuperä Tigerstedt-aatelissuvun kanssa.[3] Abraham Falander aateloitiin Ruotsissa vuonna 1808 – yhdessä Anders Johan Bergwaldin kanssa – ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1809 sukuna numero 2196 nimellä Wasastjerna.[4] Suomen ritarihuoneelle suku introdusoitiin sen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 aatelisena sukuna numero 162.[2] Ruotsissa vaikuttanut Bergwaldin sukuhaara on sammunut.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abraham Falanderin suku polveutuu Ruotsin Taalainmaan Falunista lähtöisin olevasta Falander-suvusta.[4] Vuoritilallinen Matias Andersinpojan poika Ericus Falander (1606/1608–1672) siirtyi 1631 Suomeen ja toimi myöhemmin Kokkolan kirkkoherrana. Hänen toiseksi vanhin poikansa aateloitiin 1691 nimellä Tigerstedt ja on siten Tigerstedtien aatelissuvun kantaisä. Wasastjernat ovat kuitenkin toisen pojan, lääninrovasti Jakob Falanderin jälkeläisiä.[3] Hänen pojanpoikansa,[3] vaasalainen kauppaneuvos Abraham Falander sekä Vaasan hovioikeuden kanneviskaali Anders Johan Bergwald kieltäytyivät Suomen sodan aikana toukokuussa 1808 – venäläisten vallattua Vaasan – antamasta uskollisuudenvalaa Venäjän keisarille. Sen johdosta heidät tuomittiin ensin kuolemaan, mutta tuomio lievennettiin maastakarkotukseksi. Matkalla Ruotsiin he tapasivat saman vuoden lokakuussa Ahvenanmaalla Lemlandin pappilassa kuningas Kustaa IV Aadolfin, joka kiitoksena heidän osoittamastaan uskollisuudesta aateloi heidät molemmat nimellä Wasastjerna.[5] Kahden miehen yhteinen suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen syyskuussa 1809 aatelisena sukuna numero 2196.[2]

Abraham Wasastjerna palasi 1810 Suomeen ja kaikki Suomen Wasastjernat ovat hänen jälkeläisiään.[5] Ruotsiin jääneen Bergwaldin sukuhaara sammui hänen kuollessaan lapsettomana vuonna 1828. Suku on tämän jälkeen ollut edustettuna Ruotsin Ritarihuoneella Suomesta muuttaneiden jäsenten ansiosta vuosina 1891–1925 ja uudelleen 1982–2007.[4]

Abraham Wasastjernan jälkeläiset keräsivät kauppiaina ja teollisuudenharjoittajina suuren omaisuuden, johon kuului muun muassa Östermyran ruukki Pohjanmaalla. Suuri osa omaisuudesta menetettiin Gustaf August Wasastjernan henkilökohtaisessa konkurssissa vuonna 1871. 1900-luvulla eräät suvun jäsenet suomensivat sukunimensä muotoon Vaasantähti.[3]

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikajärjestyksessä
Aakkosjärjestyksessä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivut 513–519
  2. a b c Adliga ätten nr. 162: Wasastjerna Ätter och vapen. Suomen Ritarihuone. (ruotsiksi)
  3. a b c d e f g h i Kai Hoffman: Falander (1500-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.10.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. a b c Adliga ätten nr. 2196: Wasastjerna Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 21.8.2012.
  5. a b Pentti Virrankoski: Wasastjerna, Abraham (1746 - 1815) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 18.7.2000 (päivitetty 1.12.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  6. Kotivuori, Yrjö: Jakob Viktor Wasastjerna. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  7. Kotivuori, Yrjö: Edvin Gideon Wasastjerna. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  8. Kotivuori, Yrjö: Selim Osvald Wasastjerna. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  9. Kotivuori, Yrjö: Evert Edelfrid Wasastjerna. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  10. Wasastjerna, Torsten (1863 - 1924) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. Osvald Wasastjerna Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  12. Kotivuori, Yrjö: Alfred Edgar Wasastjerna. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.