Östermyran ruukki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Östermyran ruukki oli Abraham Falanderin vuonna 1798 perustama rautaruukki, joka toimi aina 1850-luvulle asti. Nykyisin Östermyran ruukin alue kuuluu Törnävän kartanon kulttuurihistorialliseen alueeseen, joka sisältää joen itärinnalla sijaitsevan kartanon sekä länsirannalla luonnonsuojelualueeksi muodostetun Ruutipuiston. Vuonna 1825 Östermyran ruukin alueelle perustettiin Suomen ensimmäinen ruutitehdas Wasastjernan ja valtion yhteistyönä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautaruukki (1798–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abraham Falander ryhtyi harjoittamaan Vaasasta käsin laivojen rakentamista ja välitystä. Työhön tarvittiin puutavaraa, jota riitti Seinäjoen ja lähialueen metsissä. Alueella oli myös rikasta suomalmia. Ensimmäiset tukit uitettiin Kolkkiin ja Svartöhön keväällä 1782. Tikkukosken varteen perustetun ruukin myötä Seinäjoen seutu liittyi kyliä myöten mukaan Falanderin sahaustoimintaan.[1] Ruukin nimeksi tuli Östermyra eli itäsuo. Ruukin sijainti oli Vaasasta katsottuna idässä ja soiden keskellä. Menestyksen myötä Falander aateloitiin Wasastjernaksi.[2]

Östermyran ruukki sai privilegion harkkorautaa jalostavan manufaktuuripajan perustamiseen vuonna 1798. Ruukki perustettiin Seinäjoki Tikkukosken varteen. Vuonna 1804 ruukki sai privilegion kankirautavasaran ja kahden ahjon perustamiseen.[3]

Ruutitehdas (1825–1890)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abrahamin Wasastjernan poika, Gustaf Adolf perusti vuonna 1825 Östermyraan ruutitehtaan ja ruukin ympärille kasvoi pieni taajama. Ruukin ympäristössä syntyi myös muuta teollisuutta ja maataloutta. Teollisesta yhteisöstä muodostui perusta myöhemmälle kehittymiselle.[4] Ruukki synnytti koulutusta aikuisille ja koulun lapsille. Ruukki palveli myös sairaita, sotilaita ja palovartijoita.[2]

1800-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä alueelle rakennettiin teollisuusympäristö ja kartano, jota laajennettiin myöhemmin 1830-luvulla. Östermyran vuonna 1825 valmistunut ruutitehdas perustettiin Wasastjernan ja valtion yhteistyönä ja oli Suomen ensimmäinen ruutitehdas. Valtio rakennutti alueelle ruutilaboratorion eli Propeerin. Ruudinvalmistus osoittautui vähitellen raudanjalostusta kannattavammaksi ja erityisesti Saimaan kanavan rakentaminen ja ensimmäiset rautatietyömaat lisäsivät ruutitehtaan kannattavuutta.[3]

Maatalous- ja meijeriteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustaf Adolfin poika, Gustaf August siirsi Östermyran painopisteen maatalouteen ja meijeriteollisuuteen. Maatalousvaiheessa Östermyra oli Pohjanmaan ainoa harjoittelutila, jolla toimi myös meijerikoulu. Wasastjernalla oli myös vaikutuksensa Seinäjoen muodostumisessa omaksi seurakunnakseen ja kunnakseen. Maatalousvaiheessa Östermyrassa käytiin niin lähikauppaa kuin kansainvälistä kauppaa. Ruutitehtaan makasiinin toiminnan loppuessa 1850-luvulla, Törnävälle syntyi kirkko vuonna 1864 makasiinin entisiin tiloihin.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alanen, Aulis J.: Seinäjoen historia I. Seinäjoen kaupunki, 1970.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seinäjoen Historia I s. 122
  2. a b c Seinäjoella on rautainen syntyhistoria Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2020.
  3. a b Törnävän ruukinkartanon alue Museovirasto. Viitattu 27.5.2022.
  4. Historia Seinäjoen kaupunki.