Tämä on suositeltu artikkeli.

Skaala-areena

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Skaala-areena
Hyllykallion pesäpallostadion
Skaala.JPG
Skaala-areena 2012.JPG
Rakennuksen tiedot
Sijainti Kauppatie, 60510 Hyllykallio
Nurmo/Seinäjoki
Koordinaatit 62.797677°N, 22.888416°E
Avattu 1981
Remontoitu 1998, 2004, 2006
Omistaja Seinäjoen kaupunki
Hoitaja Seinäjoen kaupungin liikuntatoimi
Kenttä hiekkatekonurmi
Kustannukset 300 000 mk (1998)
Aiemmat nimet Värimiehet Areena
Käyttäjät

Nurmon Jymy 1981–
JymyJussit 2013–

Katsojakapasiteetti

2 000

Kentän mitat

102 x 47 metriä[1]

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Skaala-areena.

Skaala-areena (aiemmin Värimiehet Areena, Hyllykallion pesäpallostadion) on Seinäjoen Hyllykalliolla entisen Nurmon kunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva hiekkatekonurmialustainen pesäpallostadion. Stadionilla pelaa kotiottelunsa Suomensarjassa pelaava Nurmon Jymy. Se pelasi aiemmin kentällä Superpesistä, mutta vuonna 2012 Superpesisjoukkue yhdistyi Seinäjoen Maila-Jussien kanssa JymyJusseiksi.[2]

Kenttä avattiin vuonna 1981, jolloin sen lyöntisuunta oli vastakkainen nykyiseen nähden. Stadion nimettiin uudelleen kaudeksi 2008, jolloin Skaala ryhtyi Jymyn pääsponsoriksi. Alun perin kenttä tunnettiin vain Hyllykallion pesäpallostadionina[3]. Kentän katsomokapasiteetti on 2 000, mutta esimerkiksi vuoden 2005 ratkaisuotteluihin sinne tuotiin runsaasti lisäkatsomoita. Tuolloin syntyi myös kentän yleisöennätys, kun Nurmon ja Kiteen välistä loppuottelua seurasi 4 290 katsojaa.[4]

Sijainti ja kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skaala-areena sijaitsee Kauppatiellä Hyllykallion asuinalueella kerrostalolähiön ja Hyllykallion koulun vieressä[5][6]. Kenttä sijaitsi aiemmin Nurmon kunnassa, mutta vuoden 2009 kuntaliitoksen seurauksena se kuuluu nykyisin Seinäjoen kaupunkiin.Areenalta on matkaa Nurmon keskustaan noin viisi kilometriä ja Seinäjoen keskustaan noin kolme kilometriä[7]. Sinne pääsee paikallisliikenteen linja-autolla sekä Nurmon että Seinäjoen keskustan kautta[8].

Yleistiedot ja ominaispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmospuolen aidan alta mennyt pallo tietää lähes varmaa kunnaria.

Alkujaan Nurmon kunnan omistaman stadionin omistaa nykyään Seinäjoen kaupunki[3]. Skaala-areenan pelialustana on hiekkatekonurmi[9]. Kentän pinnoitteen omistaa Nurmon Jymyn pesäpallojaosto[10]. Hiekkatekonurmi on nykyään jo varsin kulunut.[11] Kentän pituus on 102 metriä ja leveys 47 metriä. Hiekkatekonurmelle ei saa mennä piikkareilla, joissa on yli kuusi millimetriä pitkät piikit[12]. Kattamaton katsomorakennus valmistui nykyiseen muotoonsa vuonna 2006. Pääkatsomon lisäksi Skaala-areenalla on käytetty vaihtelevasti myös pieniä lisäkatsomoita. Kokonaiskapasiteetti on 2 000.[1][13] Kentän vieressä on huoltorakennus, jossa sijaitsevat puku- ja pesutilat, varastotilat, kioski, yleisön saniteettitilat ja toimistotiloja. Rakennuksen pinta-ala on 186 neliömetriä. Kentän tulostaulu on manuaalinen. Aiemmin Skaala-areenan huollosta vastasi Nurmon kunnan kenttämestari, ja nykyisin sitä hoitaa Seinäjoen liikuntatoimi[11].[14]

Kenttä on kakkospuolelta hyvin avara, mutta kolmospuolella vastassa on verkkoaita. Aidan alta menevä pallo voi pyöriä viereisen koulun pihaan.[5] Kentän takana valli ja sen yläpuolella olevat mainosaidat voivat estää pallon kulun[15]. Superpesiksessä Nurmon kotiyleisö tunnettiin siitä, että se oli yleensä melko hiljainen eikä näin ollen luonut hirveästi tunnelmaa. Yleisöä kuvattiin persoonattomaksi ja koko miesten Superpesiksen hiljaisimmaksi[6].[16] Ennen seurafuusiota Nurmon Veteraanikööri lauloi perinteisesti Jymyn sarjakauden avausottelussa Maamme-laulun[17].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haalilta Hyllykalliolle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Areenan logo ennen nimenvaihdosta.

Nurmon Jymyn miesten pesäpallotoiminta siirtyi kaudeksi 1981 Hyllykalliolle sen edelliseltä kotikentältä Haalilta[18]. Siitä lähtien on Hyllykallion urheilukenttä toiminut Jymyn kotikenttänä. Nurmon naisjoukkue pelasi kuitenkin edelleen Haalilla[19]. Uudelle kentälle tarvittiin myös katsomo, johon rakennettiin paikat 1 700 katsojalle. Vuoden 1981 keväällä valmistui vajaan tuhannen paikan katsomo rakennusmestari Mauno Saarikosken johdolla. Kauden avausotteluun istumatilat saatiin 500 katsojalle. Nurmon kunta aloitti kiinteän katsomon rakentamisen kuusi päivää ennen Jymyn kauden avausottelua. Samalla kentällä tehtiin kevätkunnostus.[3] Siirtyessään uudelle kentälle Jymy pelasi vielä Suomen toiseksi korkeimmalla sarjastasolla Ykkössarjassa. Hyllykallion kentän ensimmäinen virallinen miesten ottelu pelattiin 3. toukokuuta. Siinä Jymy voitti Oulun Lipon 10–9, ja ottelua oli seuraamassa 867 katsojaa.[20] Jymyn uudella kotikentällä myös pukuhuone- ja huoltorakennus tulivat tarpeellisiksi. Kentän huoltorakennus valmistuikin vuonna 1982.[14] 1980-luvulla kenttä oli vielä hiekkapohjainen. Kentän suunta oli myös päinvastainen nykyiseen verrattuna, eli tuolloin lyötiin nykyisen takarajan päädystä kohti nykyistä kotipesää.[21]

Ensimmäisen kerran Hyllykalliolla pelattiin aikuisten pääsarjaotteluja kaudella 1984, jolloin Hyllykalliolle siirtyneet Jymyn naiset olivat vuoden ajan mestaruussarjassa. Stadionin ensimmäisessä pääsarjaottelussa 12. toukokuuta Jymyllä oli vastassa Hyvinkään Tahko, joka voitti ottelun.[22] Miehet pelasivat pääsarjaa uusitulla[23] Hyllykallion kentällä kaudella 1985. Kotiavaus 2. toukokuuta Kiteen Urheilijoita vastaan oli historian ensimmäinen Hyllykalliolla pelattu miesten pääsarjaottelu, ja avausheiton heitti Nurmon kunnanjohtaja Kari Maunula[24]. Jymy pelasi miesten pääsarjassa myös kaudella 1987.[25]

Kun kenttä 1990-luvulla käännettiin, vanha kuuluttamo siirrettiin toiseen päähän uuteen katsomoon[26]. Hiekkatekonurmen kenttä sai kesken kauden 1998 Jymyn pelatessa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Aloitteen hiekkatekonurmesta teki Nurmon kunnanvaltuustossa Raimo Mäki-Jaskari. Aloite meni läpi ilman vastustusta. Nurmon kunnalla ei kuitenkaan olisi tuolloin ollut varaa hiekkatekonurmeen, vaan sen saamiseen olisi kulunut useita vuosia, joten suuri osa rahoitusta tuli yksityiseltä eli Värimiesten omistajalta Raimo Ryssyltä. Lisäksi Nurmon kunta maksoi osan, ja vuonna 1998 kunta sai kentän peruskorjaukseen valtionavustusta runsaat 100 000 markkaa. Nurmon Jymy asensi uuden hiekkatekonurmen pääosin talkootyönä. Hiekkatekonurmi maksoi lopulta kaikkiaan 300 000 markkaa, ja Värimiehet Oy:llä oli merkittävä rooli sen hankkimisessa[27]. Valmistuneen kentän pinnoitteena toimivan hiekkatekonurmen lahjoitti Raimo Ryssy Nurmon Jymyn pesäpallojaostolle[10]. Uusi pelialusta vihittiin käyttöön juhlallisin menoin 2. elokuuta. Tuolloin Jymy voitti ensimmäisessä hiekkatekonurmella pelatussa kotiottelussaan Vihdin Pallon.[9] Värimiehet toimi Nurmon Jymyn sponsorina vuodesta 1980 ja seuran pääsponsorina 1990-luvun lopulta asti, jolloin kenttä nimettiin Värimiehet Areenaksi[28]. Kaudella 2002 myös Maakuntasarjaan noussut Kouran Louhi pelasi puolet otteluistaan Värimiehet Areenalla[29].

Superpesisajan tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Nurmon Jymy nousi Superpesikseen kaudeksi 2004, stadionin kakkos- ja kolmospuolelle rakennettiin uudet katsomot, mutta vanha erillinen pääkatsomo jäi näiden väliin kotipesän taakse[26]. Kaudella 2005 Nurmon Jymy selvisi Superpesiksen loppuotteluihin. Niinpä Skaala-areenalla pelattiinkin 8. syyskuuta 2005 kentän toistaiseksi ainoa SM-loppuottelu. Toiseen loppuotteluun kentälle tuotiin myös runsaasti lisäkatsomoita, joista suurin oli kakkospuolelle tullut 1 500 hengen katsomo[30]. Vuoden 2005 lisäksi Skaala-areenalla on pelattu miesten mitaliotteluja vuosina 2007 ja 2008.[25] Ennen kauden 2006 alkua vanhan pääkatsomon tilalle rakennettiin uusi katsomo, joka yhdisti pari vuotta aiemmin rakennetut katsomonosat, ja näin areenasta tuli yhtenäinen. Katsomon materiaalit hankki Nurmon kunta, ja Nurmon Jymyn talkooväki rakensi katsomon. Samalla vuonna 2006 katsomon keskiosaan tuli uusi kuuluttamo, ja vanha kuuluttamo siirrettiin kentän kolmospuolelle edustustilaksi.[13] Lisäksi Jymyn pesäpallojaosto on rahoittanut kentän sosiaalitiloja.

Stadionin nimi muuttui vuoden 2008 alussa, kun Värimiehet vetäytyi pääsponsorin paikalta keskittääkseen varansa Kertunlaakson asuinaluetta sivuavan ohikulkutien vastustamiseen[28]. Uudeksi pääsponsoriksi ryhtyi Skaala Ikkunat ja Ovet Oy, jonka mukaan pesäpallostadion nimettiin Skaala-areenaksi. Samalla kentälle muodostettiin slogan Skaala-areena – Ikkuna kotiseuraan. Kaudella 2009 eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kävi Skaala-areenalla lyömässä ottelun avauslyönnin Nurmon Jymyn ja Sotkamon Jymyn välisessä Superpesisottelussa[31]. Kaudella 2010 myös Jymyn farmiseurana toiminut Ylistaron Kilpa-Veljet pelasi neljä Ykköspesiksen ottelua Skaala-areenalla[32]. Kaudella 2011 Skaala-areenalla tehtiin historiaa, kun Jymyn pelaajista Paavo Pelto hyppäsi laskuvarjolla suoraan otteluun tiettävästi ensimmäisenä avauskokoonpanon pelaajana maailmassa[33][34]. Superpesistä Nurmon Jymy pelasi Skaala-areenalla viimeistä kertaa vuonna 2012. Seuran edustusjoukkue fuusioitui sen jälkeen Seinäjoen Maila-Jussien kanssa Seinäjoen JymyJusseiksi[35]. JymyJussit pelasi kaudella 2013 Skaala-areenalla Superpesiksen kotiottelut Vimpeliä, Joensuuta ja Kouvolaa vastaan[36]. Lisäksi JymyJussien Ykköspesiksessä pelaava kakkosjoukkue käytti kenttää pääsääntöisenä kotikenttänään ja pelasi siellä sarjaottelunsa kolmea lukuun ottamatta[37].

Vuodesta 2013 Suomensarjassa pelannut Jymyn edustusjoukkue käyttää Skaala-areenaa edelleen kotikenttänään[38]. Kaudella 2014 JymyJussit pelasi siellä elokuun kotiottelunsa Alajärveä ja Jyväskylää vastaan[39]. Vuonna 2015 ainut Skaala-areenalla pelattu Superpesisottelu oli Nurmon Jymyn 90-vuotisjuhlaottelu, jossa kohtasivat JymyJussit ja Kiteen Pallo[40].

Suunnitelma kentän tuhoamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen kaupungin liikuntapaikkatyöryhmä esitti marraskuussa vuonna 2013, että kaupungin liikuntatoimi luopuu Skaala-areenasta ja kenttäalue kaavoitetaan suureksi osaksi kerrostalojen rakentamiseen. Tontista saatavilla tuloilla oltaisiin rahoitettu uutta Seinäjoen jalkapallostadionia. Hyllykallion koulun tarpeita varten kentän paikalle olisi jäänyt edelleen pieni osa vanhasta kentästä. Skaala-areenan hiekkatekonurmi oltaisiin suunnitelman mukaan siirretty Nurmon keskustaan koulukeskuksen kentälle. Suunnitelma aiheutti vastusta Nurmon ja Hyllykallion alueilla.[41] Ongelmaksi nostettiin Nurmon Jymyn talkootyöläisten aikanaan tekemän työpanoksen meneminen hukkaan. Ongelmana oli myös, että kentän pinnan omistaa Nurmon Jymy. Lisäksi edelleen usean sadan tuhannen euron arvoisen hiekkatekonurmipinnan epäiltiin kärsivän siirtämisen aikana.[42][43] Uuden hiekkatekonurmelle tehtävän kentän pohjan tekeminen olisi myös tullut kalliiksi. Lisäksi valtio olisi voinut periä takaisin vuonna 1998 kenttää varten myöntämiään tukia, koska kenttä ei ollut vielä palvellut vaadittua 15 vuotta tarkoituksessa, johon valtion tuet oli myönnetty. Heti liikuntapaikkatyöryhmän esityksen jälkeen epäiltiin, että esitys ei mene läpi Seinäjoen kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Esitys kaatui.lähde?

Kentän muu käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skaala-areenan vieressä on tenniskenttiä ja talvisin kaksi jääkiekkokaukaloa ja avojää. Itse hiekkatekonurmialue on pääasiassa pesäpallokäytössä, mutta siinä harjoitellaan myös jalkapalloa. Kenttä on toiminut vuosia myös Hyllykallion koulun tärkeänä välitunti- ja ulkoliikuntapaikkana[44]. Koululaiset muun muassa yleisurheilevat ja hiihtävät kentällä. Vielä 1980-luvulla hiekkakentällä oli myös yleisurheilun suorituspaikkoja, esimerkiksi kiekkorinki[21]. Lisäksi kentän vieressä pesäpallokentän rajojen ulkopuolella on ollut vielä 2000-luvullakin joitakin yleisurheilun suorituspaikkoja, kuten sadan metrin mittainen juoksusuora.[45]

Yleisömäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skaala-areenan korkeimmat yleisömäärät
Pvm Ottelu Yleisöä
8.9.2005 Nurmo–Kitee 4 290
26.7.1987 Nurmo–Seinäjoki 3 020
28.8.2005 Nurmo–Sotkamo 2 821
5.6.1985 Nurmo–Seinäjoki 2 700
31.8.2008 Nurmo–Sotkamo 2 537
Superpesiksen Etelä-Pohjanmaan paikallispelit keräsivät yleensä paljon yleisöä.

Miesten pääsarjapelejä Hyllykallion pesäpallokentällä pelasivat miehet ensimmäisen kerran vuonna 1985, jolloin katsomoon odotettiin entistä enemmän yleisöä[23]. Tuolloin Jymyn katsojakeskiarvo oli 1 152.[46] Vuonna 1987 kentän katsojakeskiarvo Nurmon Jymyn pääsarjan runkosarjaotteluissa oli 1 562. Tämä on edelleen stadionin katsojakeskiarvoennätys yhdeltä kaudelta. Kauden päättäneissä alemmissa pudotuspeleissä katsojakeskiarvo jäi 610 katsojaan.[47] Kaudella 1987 syntyi myös Hyllykallion kentän pitkäaikainen yleisöennätys, kun Nurmon ja Seinäjoen Maila-Jussien välistä paikallisottelua seurasi 3 020 katsojaa[25]. 1980-luvun lopulla alkaneilla Jymyn alasarjakausilla yleisömäärät jäivät vaatimattomiksi. Pääsarjakauden jälkeen yksittäisessä ottelussa rikottiin 500 katsojan raja vasta vuonna 1996. Ykköspesiskausien pohjanoteerauksena kaudella 1993 Hongikon Nuorisoseuran Urheilijoiden vierailua runkosarjassa oli seuraamassa vain 27 katsojaa.[20]

Nurmo nousi takaisin Superpesikseen kaudeksi 2004, jolloin Värimiehet Areenan runkosarjan katsojakeskiarvo oli 818 ja jatkosarjassa 1 085[48]. Seuraavalla kaudella runkosarjassa kentän yleisökeskiarvo oli runkosarjassa runsas tuhat. Jymyn hyvä menestys kuitenkin toi jatkosarjassa hyviä yleisömääriä.[49] Nurmon Jymyn selviydyttyä finaaliin rikkoutui lopulta myös 1980-luvulla syntynyt kentän yleisöennätys, kun 8. syyskuuta 2005 toista finaaliottelua Nurmon ja Kiteen Pallon välillä oli seuraamassa 4 290 katsojaa.[25]

Kaudella 2006 Värimiehet Areenan katsojakeskiarvo oli runkosarjassa 1 204 ja jatkosarjassa koko Superpesiksen paras eli 1 738.[50] Seuraavalla kaudella Nurmon yleiskeskiarvo oli runkosarjassa joukkueista kolmanneksi heikoin, mutta jatkosarjassa se oli jo 1 715 katsojaa per peli. Pudotuspeleissä Värimiehet Areenan katsojakeskiarvo oli 1 506.[51] Kaudella 2008 Skaala-areenalla kävi runkosarjassa keskimäärin 1 194 katsojaa, mutta jatkosarjassa keskiarvo jäi alle tuhannen[52]. Skaala-areenan runkosarjan katsojakeskiarvo kaudella 2009 oli 1 056 ja kaudella 2010 se oli 1 187. Nämä eivät ole suoraan Jymyn katsojakeskiarvoja, sillä joukkue pelasi kumpanakin vuonna yhden ottelun Seinäjoella.[25] Molemmilla kausilla Nurmon Jymy joutui alempiin pudotuspeleihin, joissa katsojamäärät olivat pienempiä.[53][54] Kausilla 2011 ja 2012 Skaala-areenan katsojakeskiarvo oli koko miesten Superpesiksen heikoin, ensimmäisen vuonna 867 ja toisena vuonna 912[55][56]. Kaudella 2013 JymyJussien Skaala-areenalla pelattujen otteluiden katsojakeskiarvo oli Superpesiksessä 1 580[57] ja Ykköspesiksessä 120 katsojaa[58].

Skaala-areena televisiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi TV-aika
2006 10 min 40 s [59]
2007 12 t 00 min 50 s [60]
2008 3 t 00 min 38 s* [61]
2009 2 t 23 min 16 s [62]
2010 4 t 31 min 07 s [63]
* ei sisällä Urheilukanavan uusintoja

Jymyn noustua pääsarjaan kaudeksi 2004 on Skaala-areenalta lähetetty televisiossa säännöllisesti Jymyn kotiotteluita. Kaudella 2005 Värimiehet Areenalta lähetettiin suorana YLE24:llä Nurmon ja Kiteen välinen toinen loppuottelu[64]. Seuraavana vuonna Värimiehet Areena sai näkyvyyttä televisiossa 10 minuuttia ja 40 sekuntia[59], mutta kaudella 2007 aika oli reilut 12 tuntia[60]. Ero johtuu pääosin siitä, että vuonna 2007 runkosarjan televisio-otteluita alettiin esittää Finnair Stadiumin sijaan seurojen kotikentiltä. Tuolla kaudella Urheilukanava esittikin suorana Jymyn ja Vimpelin Vedon välisen runkosarjan ottelun[65] sekä Nurmon ja Hyvinkään välisen viidennen välieräottelun[66]. Kaudella 2008 Urheilukanava esitti suorana Skaala-areenalta Jymyn ja Seinäjoen Maila-Jussien välisen ottelun[67]. Vuonna 2009 Kentältä televisioitiin ottelu Nurmo–Sotkamo[68]. Kaudella 2010 Skaala-areena sai televisioaikaa noin neljä ja puoli tuntia,[69] ja sieltä lähetettiin Nurmon Jymyn ja Jyväskylän Kirin välinen runkosarjan ottelu Nelonen Sport Pro -kanavalla[70]. Vuonna 2011 kentältä ei televisioituja otteluita lähetetty, mutta kauden 2012 heinäkuussa pelattu Jymyn ja Joensuun Mailan välinen ottelu esitettiin suorana Nelonen Prolla[71]. Ottelulähetysten lisäksi Hyllykallion pesäpallostadion on ollut televisiossa esillä muiden muassa Urheiluruudussa ja muissa urheiluaiheisissa ohjelmissa. Esimerkiksi vuonna 2008 Elixirin ohjelmasarjassa vierailtiin Skaala-areenalla[72]. Kentältä on kuvattu 2000-luvun alussa myös Värimiesten vielä vuonna 2013 televisiossa uusintana pyörinyt mainos[73]. Lisäksi Skaala-areenalta on lähetetty joitakin otteluita myös internetissä[74].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nuorisoleirin kentät Pesäpallolitto. Viitattu 1.1.2012.
  2. Niemistö, Elina: Maila-Jussit ja Nurmon Jymy perustivat uuden seuran Yle Uutiset. 7.9.2012. Viitattu 5.1.2019.
  3. a b c Katsomo nousee Hyllykallion pp-stadionille. Ilkka, 29.4.1981.
  4. Kitee jo voiton päässä mestaruudesta Kaleva.fi. 9.9.2005. Kaleva. Viitattu 5.1.2019.
  5. a b Nurmon Jymy nappasi pronssia (STT:n uutinen) 6.9.2008. Iltalehti. Viitattu 10.1.2015.
  6. a b Kotipesä Image. Viitattu 9.3.2012.
  7. Reittihaku Google. Viitattu 15.3.2012.
  8. Seinäjoen paikallisliikenteen reittiopas Matkahuolto. Viitattu 15.3.2012.
  9. a b Nurmo sai uuden pesiskentän 3.8.1998. Pesäpalloliitto. Viitattu 1.1.2012.
  10. a b Ryssy: Hyllykallion kentän pinta on Jymylle luovutettu Ilkka. Viitattu 17.3.2014.
  11. a b Vierula: Hyllykallion kenttä on vanha ja kulunut Ilkka. Viitattu 18.3.2012.
  12. Kyltti Skaala-areenan pukuhuoneen seinässä. Viitattu 18.3.2014
  13. a b Urheilukanavan uutisjuttu ottelussa Kitee–Nurmo 9.5.2006. Viitattu 1.1.2012
  14. a b Dahlbacka, Carol et al.: Kotiseutumme Lapua–Nurmo 1999–2000, s. 875–876. Oy Botnia Ab, 2000. ISBN 952-5176-08-8.
  15. Nurmoo Mikä erottaa Lipon haavista?. Viitattu 9.3.2012.
  16. Tokkari, Antti: Tokkarin yleisövertailu. Urheilulehti, 31.8.2008, s. 88.
  17. Nurmon Jymy – Sotkamon Jymy 15.5.2011 Nurmon Jymy. Viitattu 9.3.2012. [vanhentunut linkki]
  18. Dahlbacka, Carol et al.: Kotiseutumme Lapua–Nurmo 1999–2000, s. 875. Kruunupyy: Botnia-Foto, 2000. ISBN 952-5176-08-8.
  19. ViU:n historiaa 1981: Tuomari pudotti Nurmon tytöt Viinijärven Urheilijat. Viitattu 12.3.2012. [vanhentunut linkki]
  20. a b Miesten ykkössarjan ottelut 1981–2010 Matti Rasilainen. Viitattu 27.12.2011.
  21. a b Urheiluruutu 10.5.1987. Viitattu 1.1.2012
  22. Naisten pääsarjaottelut 1931–2010 (xls) Matti Rasilainen. Viitattu 1.1.2012.
  23. a b Latikka, Olavi: Nurmon historia III, s. 221. Kilpaurheilua ja liikuntaharrastuksia entisajoista 1900-luvun viimeiselle vuosikymmenelle: Lujaa yritystä pesäpallossa. Nurmo: Nurmon kunta, 1994. ISBN 951-96810-1-9.
  24. Nurmon Jymy-Kitee (1985) Urheiluruutu. Viitattu 24.8.2015.
  25. a b c d e Miesten pääsarjaottelut 1922–2010 Matti Rasilainen. Viitattu 27.12.2011.
  26. a b YKV-pesiksen kotisivut 2004 Ylistaron Kilpa-Veljet. Viitattu 1.1.2012. [vanhentunut linkki]
  27. Raimo Ryssy 1. loppuottelun televisiolähetyksessä vuonna 2005. Viitattu 1.1.2012
  28. a b Lehti: Nurmon Jymyn kausi vaarassa Karjalainen. Viitattu 1.1.2012. [vanhentunut linkki]
  29. Jymy ja Kouran Louhi tekivät farmisopimuksen Ilkka. Viitattu 1.1.2012. [vanhentunut linkki]
  30. Vauva-aika Danielan kotisivut. Viitattu 15.3.2012.
  31. Sauli Niinistö toistamiseen Jymy-paitaan. Nurmon Jymyn vanhat kotisivut 26.5.2009. Viitattu 15.3.2012.
  32. YKV-pesiksen kotisivut 2010, otteluohjelma Ylistaron Kilpa-Veljet. Viitattu 2.1.2012.
  33. Suomessa tehtiin urheiluhistoriaa Iltalehti. Viitattu 12.3.2012.
  34. Jymy–Koskenkorva-ottelussa tehtiin historiaa! Nurmon Jymy. Viitattu 12.3.2012.
  35. JymyJussit aikoo palauttaa Seinäjoen pesishuipulle Yle Urheilu. Viitattu 17.3.2014.
  36. Jymy-Jussien ottelut Superpesiksessä 2013 Pesiksen maailma. Viitattu 17.3.2014.
  37. Jymy-Jussien ottelut Ykköspesiksessä 2013 Pesiksen maailma. Viitattu 17.3.2014.
  38. Miesten Suomisarja Nurmon Jymy. Viitattu 17.3.2014.
  39. JymyJussien ottelut 2014 JymyJussit. Viitattu 15.12.2014.
  40. Vainionpäät ratkaisivat voiton JymyJusseille Waltamedia. Viitattu 21.8.2015.
  41. Hyllykallion kentän myynti ei tule olemaan läpilyönti Seinäjoen Sanomat. Viitattu 15.12.2014.
  42. Ryssy: Hyllykallion kentän pinta on Jymylle luovutettu Ilkka. Viitattu 15.12.2014.
  43. "Pelisilmän+puutetta"&days=3650&showResults=true Pelisilmän puutetta Ilkka. Viitattu 15.12.2014.
  44. Hyllykalliolla ihmetellään ulkokentän siirtämisaikeita Ilkka. Viitattu 9.3.2012.
  45. Nurmon ulkoliikuntapaikat Seinäjoen liikuntatomi, Nurmo. Viitattu 9.3.2012. (Archive.is 6.9.2012)
  46. Tulokset 1985 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 27.12.2011.
  47. Tulokset 1987 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 27.12.2011.
  48. Tulokset 2004 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 27.12.2011.
  49. Tulokset 2005 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 29.12.2011.
  50. Tulokset 2006 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 29.12.2011.
  51. Tulokset 2007 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  52. Tulokset 2008 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  53. Tulokset 2009 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  54. Tulokset 2010 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  55. Tulokset 2011 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 30.12.2011.
  56. Tulokset 2012 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 17.3.2014.
  57. 2013 / Miesten superpesis / Runkosarja Pesiksen maailma. Viitattu 17.3.2014.
  58. 2013 / Miesten ykköspesis / Runkosarja Pesiksen maailma. Viitattu 17.3.2014.
  59. a b TV 2006 areenoittain (PDF) Superpesis. Viitattu 8.11.2011. [vanhentunut linkki]
  60. a b TV 2007 areenoittain (PDF) Superpesis. Viitattu 8.11.2011. [vanhentunut linkki]
  61. Superpesis Mediaseuranta 2008 (PPT) Superpesis. Viitattu 8.11.2011.
  62. Superpesis Mediaseuranta 2009 (PPT) Superpesis. Viitattu 8.11.2011.
  63. Superpesis Mediaseuranta 2010 (PPT) Superpesis. Viitattu 8.11.2011.
  64. Hiki päälle keskiviikkona 6.9.2005. Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 9.1.2015.
  65. Pesiskausi avataan suorana Urheilukanavalla Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 12.3.2012.
  66. Yle Urheilu välittää pesiskauden ratkaisut kotisohville Pesäpalloliitto. Viitattu 12.3.2012.
  67. Urheilukanava 12.6.2008 Telvis. Viitattu 12.3.2012.
  68. Superpesiksellä vahva TV-näkyvyys Pesäpalloliitto. Viitattu 9.3.2012.
  69. Superpesis Mediaseuranta 2010 (PPT) Superpesis. Viitattu 8.11.2011. [vanhentunut linkki]
  70. Nelonen Sport Pron heinäkuu avataan Itä-Lännellä ja kärkiottelulla Sotkamo-Kouvola Pesäpalloliitto. Viitattu 12.3.2012.
  71. Superpesiksen TV-kausi räväkästi käyntiin finaaliuusinnalla Sotkamo-Vimpeli Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 9.3.2012.
  72. TV-sarja Elixir tarjoaa odotetun pesäpallotarinan Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 8.11.2011.
  73. Värimiesten televisiomainos. Viitattu 17.3.2014.
  74. VeikkausTV LIVE: Nurmo-Raahe, miesten Superpesistä Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 9.3.2012.