Kalevan navetta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalevan navetta
Kalevan navetta logo.svg
Osoite Nyykoolinkatu 25
60100 Seinäjoki
Sijainti Itikka, Seinäjoki
Julkisivumateriaali Tiili
Verkkosivut
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kalevan navetta on Seinäjoen Itikan kaupunginosassa sijaitseva taide- ja kulttuurikeskus. Kalevan navetan rakennus 1890-luvulla rakennettu suuri punatiilirakennus. Noin 5 000 neliömetrin kokoinen rakennus saneerattiin ja avattiin alkuvuodesta 2020 kulttuurikeskuksena.[1] Kalevan navetassa järjestetään nykytaidenäyttelyitä, kerho- ja kurssitoimintaa, konsertteja sekä ruokaelämyksiä.[2]

Kalevan navetassa toimivat Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden kulttuuritoimisto, lastenkulttuurikeskus Louhimo, Seinäjoen taidehalli, Taito Etelä-Pohjanmaa ry, Käsityö- ja muotoilukoulu Näppi, ravintola Äärellä Kuppi+Kattila, Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö, Seinäjoen taiteilijaseuran taidelainaamo Parsi sekä Seinäjoen kansalaisopiston teknisen työn verstaat.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan navetta pohjoispuolelta.

Kalevan navetta on vanha kivinavetta, jonka historia alkaa 1890-luvulta. Rakennuksessa ei ole nimestään huolimatta koskaan pidetty karjaa. Tila päätyi Östermyran kartanon taloudellisten vaikeuksien vuoksi henkivakuutusyhteiö Kalevan omistukseen. Kaleva suunnitteli jatkavansa Wasastjernojen aloittamaa karjataloutta. Kalevan agronomi Karl Fredrik Edlund määräsi uuden kivinaveta rakentamisesta vuonna 1893 Seinäjoen Itikanmäelle.[2][1][3]

Kaleva kuitenkin luopui maatalousliiketoiminnasta ennen kuin uusi navetta valmisuti 1890-luvun lopulla. Vuonna 1905 talossa järjestettiin kaksipäiväinen maatalousnäyttely. Tämä on ainoa kerta, kun talossa on ollut karjaa.[2]

Verkatehtaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtailija Hugo Grönlund tuli omistajaksi vuonna 1909 ja korotti taloa muuttaen sen verkatehtaaksi. Talon alakertaan sijoitettiin 23 metriä leveä ja 70 metriä pitkä tehdassali. Talon eteläpäätyyn rakennettiin konehuone, johon sijoitettiin voimakone, joka tuotti käyttövoiman tehdaslaitokselle. Myöhemmin tehdas jatkoi toimintaansa Pohjanmaan verkatehtaan nimellä.[2]

Verkatehtaan tilat laajennettiin yläkertaan, jolloin ikkuinoita suurennettiin ja lisättiin. Talon pohjoispuolen korotus on tehty verkatehtaan toiminnan aikana. Tehtaalla valmistettiin verka- ja sarkakankaita, peitehuopia ja pukukankaita. Työntekijöitä verkatehtaalla oli parhaimmillaan 136. Verkatehtaalla nousi tiettävästi myös Seinäjoen ensimmäinen lakko vuonna 1922.Verkatehtaana talo toimi 1920-luvun lopulle, jolloin verkatehdas kaatui laman myötä.[2][3]

Puolustusvoimien käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvunlla talo uudistettiin rakennusmestari Elis Rouheen valvonnassa Seinäjoen sotilaspiirin tarpeisiin. Seinäjoen sotilaspiirin esikunnan hallinto sijaitsi Kalevan navetan vieressä, vanhassa verkatehtaan hallintorakennuksessa. Hallintorakennus purettiin 1960-luvulla kantatie 67 rakennustöiden vuoksi. Kalevan navetta oli puolustusvoimien käytössä 1990-luvulle saakka. Rakennuksen pohjakerroksessa toimi tämän jälkeen maatalousmyymälä.[2]

Navetan kolmas elämänvaihe alkoi verkatehtaan kaaduttua 1920-luvun laman jalkoihin. Talo uudistettiin 1930-luvun vaihteessa rakennusmestari Elis Rouheen valvonnassa, tällä kertaa Seinäjoen sotilaspiirin tarpeisiin. Seinäjoen Sotilaspiirin Esikunnan hallinto sijaitsi Kalevan Navetan vieressä vanhassa verkatehtaan hallintorakennuksessa. Hallintorakennus purettiin 1960-luvulla kantatie 67 rakennustöiden vuoksi. Kalevan Navetta oli puolustusvoimien käytössä 1990-luvulle saakka. Tämän jälkeen rakennuksen pohjakerroksessa toimi maatalousmyymälä.[2] Rakennuksen itäpuolella ollut tykkitalli purettiin vuonna 1990.[3]

Taide- ja kulttuurikeskuksen rakentuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan navetan Vintti Per Svenssonin näyttelyn aikaan lokakuussa 2020.

Kalevan navetan ympärille rakentui Itikan ja myöhemmin Atrian teollisuusalue. 1960-luvulla teollisuualue kävi kuitenkin pieneksi ja uusi tehdasalue rakentui Nurmoon 1970-luvulla. Teollisuusalue uudellenkaavoitettiin 2000-luvulla toimisto- ja liiketilaksi. Vuoden 2011 asemakaavamuutoksen vahvistuksen jälkeen Itikanmäen alue siirtyi Peabin omistukseen. Peab rakensi alueelle arkkitehtikilpailun mukaiset seitsemän 5–9-kerroksista kerrostaloa.[4][5] Harjakattoisina ja punatiilisinä ne muistuttavat hahmoltaan alueen keskukseksi kaavailtua Kalevan navettaa.[6]

Vanhan tehdasalueen purku-urakan kerrotaan olleen tuolloin Seinäjoen historian suurimpia. Peabille siirtyi myös asemakaavalla suojeltujen Kalevan navetan ja vanhan Upseeritalon omistus.[2] Vuonna 2018 yrittäjä Petri Pihlajaniemi osti talon Peabilta. Kalevan navetan saneeraus taide- ja kulttuurikeskukseksi alkoi elokuussa 2018. Saneerauksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Hirvilammi Oy ja Anne Kaivo-oja. Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta avasi ovensa yleisölle maaliskuussa 2020.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ekman, Mirva: Kalevan navetan rosoinen ilme säilyy Seinäjoella – 5000 neliömetrin saneeraaminen on massiivinen hanke Yle Uutiset. 14.8.2018. Viitattu 29.7.2019.
  2. a b c d e f g h i j Talon tarina Kalevan navetta. Viitattu 29.11.2020.
  3. a b c Itikanmäki Peab. Viitattu 29.7.2019.
  4. Peab Oy osti Itikanmäen vanhan tehdasalueen Ilkka. 29.03.2012. Viitattu 29.7.2019.
  5. Itikanmäelle uusi elämä arkkitehtikilpailulla Ilkka. 10.6.2009. Viitattu 29.7.2019.
  6. Asumaan tulevaisuuden Itikanmäelle Peab. Viitattu 29.7.2019.