Suomen Tasavallan Vartiosto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Tasavallan Vartiosto
Toiminnassa 1918
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Sodat ja taistelut Ilmajoen valtaus
Komentajat
Tunnettuja komentajia eversti Karl Emil Berg
Karl Emil Berg

Suomen Tasavallan Vartiosto oli Suomen ensimmäinen jalkaväkijoukko-osasto. Se perustettiin Senaatin määräyksestä 6. tammikuuta 1918 Jalasjärvelle.


Sotilaskomitea sai senaatilta tammikuussa 1918 rahaa aseellisen toiminnan aloittamiseen ja keskitti toimintansa Etelä-Pohjanmaalle, koska siellä oli valmiina vahvoja ja jo aseistettuja suojeluskuntia. Niiden komentajana toimi kenraali Paul von Gerich.lähde?

Suomen Tasavallan Vartioston komentajaksi määrättiin Helsingin poliisipäällikkönä aikaisemmin toiminut eversti Karl Emil Berg. Berg nimesi omaan esikuntaansa 44. Siperian tarkka-ampuja rykmentin alikapteeni Karl Hilénin, Henkikaartin Volhyanin rykmentin luutnantti William Helmanin, 157. Imeretian rykmentin alikapteeni Toivo Hämäläinen, luutnantti Arvi Pajunen, vänrikki Matti Toivonen ja vartioston talouspäälliköksi Viipurin poliisimestari everstiluutnantti Maximilian Spåre.lähde?

Vartioston ensimmäinen tehtävä oli riisua Ilmajoen venäläinen varuskunta aseista tammisunnuntaina. Aamupäivällä vartiosto matkusti 12 upseerin, 50 miehen ja 2 konekiväärin kanssa Ilmajoelle. Heidän apunaan oli 150 suojeluskuntalaista ja jääkäri vänrikki Yrjö Könni sekä agronomi Oiva Jääskeläinen. Piiritettyään venäläisen varuskunnan Berg neuvotteli venäläisten kanssa antautumisesta. Venäläiset upseerit halusivat neuvotella miehiensä kanssa ja neuvottelujen venyessä Ilmajoelle alkoi oli kasautunua päivän mittaan lisää suojeluskuntalaisia Jalasjärveltä. Seinäjoen vapautuksen jälkeen sieltä saatiin 100 kivääriä näiden aseistamiseen, mutta 100 jäi edelleen ilman aseita. Suojeluskuntalaisilla oli kuitenkin käytettävänään aiemmin saadut 800 käsikranaattia.lähde?

Ilmajoen 575 venäläistä antautuivatkin lopulta taisteluitta illalla 29. tammikuuta puolentoista vuorokauden piirityksen jälkeen. Sotasaaliiksi Venäjän armeijan 106. divisioonan tykistöprikaatilta saatiin mm. 200 hevosta, 600 kivääriä ja 6 kappaletta 76 K 02 tykkejä. Niillä ammuttiin Suomen tykistön ensimmäiset laukaukset 3. helmikuuta Oulun vapautuksen yhteydessä.[1][2]

Ilmajoen jälkeen vartiosto siirtyi Seinäjoelle suojaamaan esikuntaa ja jatkokoulutukseen. Uudelleenorganisoinnin tuloksena Suomen Tasavallan Vartiostosta tuli Seinäjoen Krenatööripataljoona, joka osallistui Suomen sisällissodassa mm. Kuhmoisten, Länkipohjan, Oriveden ja Kangasalan taisteluihin.[3]

Vartioston muistopatsas sijaitsee Jalasjärven Vilholan pihassa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://kankaanpaanseuduntykistokilta.yhdistysavain.fi/historia/nollakakkosen-tarina/
  2. 28.01.1928 Ilkka no 23 s. 6-7
  3. Ahto, Sampo: Suomen vapaussota 1918 Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö. Viitattu 26.4.2012.
  4. Suomen Tasavallan Vartioston patsas Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit tutuiksi -sivusto. Viitattu 3.12.2017.