Karl Emil Berg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karl Emil Berg
Berg Karl Emil.jpg
Suomen sotaministeri
Vennolan I hallitus
15.8.1919–15.3.1920
Edeltäjä Rudolf Walden
Seuraaja Bruno Jalander
Henkilötiedot
Syntynyt 16. syyskuuta 1869
Lappeenranta
Kuollut 22. kesäkuuta 1921 (51 vuotta)
Helsinki
Tiedot
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t) Venäjä, Suomi
Sotilasarvo kenraalimajuri (1918)

Karl Emil Berg (16. syyskuuta 1869 Lappeenranta22. kesäkuuta 1921 Helsinki) oli suomalainen kenraali, joka toimi vuoden 1921 suojeluskuntaselkkauksen yhteydessä kaksi päivää suojeluskuntien ylipäällikkönä ennen kuin teki itsemurhan kunniasyistä. Berg toimi myös Suomen sotaministerinä 1919–1920.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aviottomana lapsena syntyneen Bergin vanhemmat olivat kuvernööri Otto Gustav Nyberg ja Maria Udd (ent. Rönkkö). Berg suoritti Haminassa Suomen Kadettikoulun 1892 ja Pietarissa Nikolain yleisesikunta-akatemian 1899. Hän palveli upseerina Venäjän armeijassa 1894–1906 ja jäätyään eläkkeelle pataljoonankomentajan virasta Berg oli sitten Helsingin poliisimestarina 1906–1911 ja toimi liikealalla 1911–1914. Ensimmäisen maailmansodan aikana silloinen eversti Berg oli Venäjän armeijan esikuntatehtävissä 1914–1917.

Suomen itsenäistyttyä Berg toimi Suomen armeijan ylipäällikön esikuntapäällikkönä, Päämajan henkilöstöpäällikkönä ja Reserviupseerikoulun ja Sotavänrikkikoulun johtajana 1918. Hän oli myös hallituksen tammikuussa 1918 perustaman Suomen Tasavallan Vartiosto -nimisen poliisikurssin päällikkönä. Kenraalimajuriksi vuonna 1918 ylennetty Berg oli sotaväen esikuntapäällikkö 1918–1921, ja hän hoiti ammattiministerinä sotaministerin tehtäviä Vennolan I hallituksessa 1919–1920.[1]

Suojeluskuntaselkkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministerikaudellaan Berg joutui aktivistipiirien arvostelun kohteeksi. Berg ei aktivistien mielestä ollut entisenä "ryssän upseerina" isänmaallinen ja riittävän suomenmielinen.

Tämä arvostelu kärjistyi vuoden 1921 suojeluskuntaselkkauksen yhteydessä. Hallitus määräsi kesäkuussa 1921 suojeluskuntain ylipäällikön G. D. von Essenin erottamaan Helsingin suojeluskuntapiirin päällikön Paul von Gerichin, koska tämä oli julkaisemassaan sanomalehtiartikkelissa arvostellut Ranskaa ja Puolaa ja niiden harjoittamaa reunavaltiopolitiikkaa. Kun von Essen ei suostunut erottamaan von Gerichiä vedoten suojeluskuntien itsenäiseen asemaan, hallitus erotti von Essenin 20. kesäkuuta 1921 ja nimitti Bergin hänen tilalleen suojeluskuntain ylipäälliköksi.[2]

Berg erotti von Gerichin hallituksen tahdon mukaan, mutta hän joutui tämän vuoksi voimakkaan kritiikin kohteeksi upseeriston ja suojeluskuntajärjestön taholta. Kovan paineen alle joutunut Berg ampui itsensä virkahuoneessaan 22. kesäkuuta oltuaan vain kaksi päivää virassaan.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karl Emil Berg Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  2. Jägerskiöld 1973, s. 35–36.
  3. Jägerskiöld 1973, s. 36.
Edeltäjä:
Rudolf Walden
Suomen sotaministeri
1919–1920
Seuraaja:
Bruno Jalander