Tammisunnuntai

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tammisunnuntaita vietetään vuosittain tammikuun viimeisenä sunnuntaina Suomen sisällissodan eli niin sanotun vapaussodan alkamisen muistoksi. Alun perin nimityksellä on tarkoitettu sunnuntaita 27. tammikuuta 1918, jolloin sodan on katsottu alkaneen.[1]

Etelä-Pohjanmaalla suojeluskuntien oli määrä alkaa riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmaalla maanantain 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä kello 3.[2] Samana päivänä punakaartit ottivat samana aamuna vallan eteläisen Suomen kaupungeissa. Laihialla miehet kuitenkin aloittivat venäläisen Hulmin varuskunnan aseistariisunnan jo sunnuntai-iltana 27. tammikuuta. Paikalla on Hulmin taistelu‎n muistoksi pystytetty muistomerkki jossa on myös aseistariisunnan aikana kuolleiden laihialaismiesten nimet.[2] Aseistariisunnan alkuna on pidetty myös 23. tammikuuta 1918, jolloin Karjalassa ryhdyttiin riisumaan venäläisiä sotilaita aseista pienemmässä mittakaavassa.[3]

Taustalla oli tilanne, että Venäjän kansankomissaarien neuvosto oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden, mutta Venäjän joukkoja oli yhä Suomessa senaatin pyynnöstä huolimatta. Tällöin Mannerheim otti aloitteen käsiinsä ja ryhtyi upseeriensa kanssa laatimaan suunnitelmaa Pohjanmaan venäläisten varuskuntien aseista riisumiseksi.[4]

Vuonna 2017 tapauksesta tehtiin dokumenttielokuva Tammisunnuntai 1918, joka kuului viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Se sai ensiesityksensä 17. marraskuuta 2017 Filmiä ja valoa -festivaalilla.[5]

Valkoisten perinnejärjestöt ovat vaalineet tammisunnuntain muistoa järjestämällä juhlia lähes joka vuosi koko Suomen itsenäisyyden ajan muutamaa sotien jälkeistä vuotta lukuun ottamatta[3]. Erityisesti Pohjanmaalla juhlapäivä on voimissaan.

Venäläisten aseistariisuntaa Pohjanmaalla johtanut valkoisten ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim kuoli sattumalta tammisunnuntaina vuonna 1951.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Tammisunnuntai”, Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S–Ö), s. 547. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989. ISBN 951-0-09107-3.
  2. a b Etelä-Pohjanmaan muisto Viitattu 27.1.2018.
  3. a b Mikko Uola: Venäläisten aseistariisunta alkoi Karjalasta 90 vuotta sitten Turun Sanomat. 19.1.2008. Viitattu 27.1.2008.
  4. Jukka Petäjä: Kun venäläiset riisuttiin aseista. Helsingin Sanomat, 20.7.2016, s. B 4. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.7.2016.
  5. Elokuvafestivaali Filmiä ja valoa 2017 Viitattu 27.1.2018.
  6. Mannerheim-ristin ritarien säätiö Viitattu 9.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.