Ilmajoki

Ilmajoki Ilmola
vaakuna	sijainti
Ilmajoen kirkko
Sijainti	62°43′55″N, 022°34′50″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero	145
Hallinnollinen keskus	Ilmajoen kirkonkylä
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	579,68 km² 195:nneksi suurin 2019
– maa	576,79 km²
– sisävesi	2,89 km²
Väkiluku	12 237 83:nneksi suurin 31.8.2019
– väestötiheys	21,22 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	20,1 %
– 15–64-v.	59,8 %
– yli 64-v.	20,1 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	98,8 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	0,9 %
Kunnallisvero	20,75 % 181:nneksi suurin 2019
Kunnanjohtaja	Seppo Pirttikoski
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Ps.  • KD	16 8 6 4 1
www.ilmajoki.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 237 ihmistä, ja sen pinta-ala on 579,79 km², josta 2,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 21,1 asukasta/km². Ilmajoen naapurikunnat ovat Isokyrö, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.

Entinen emäpitäjä Ilmajoki on maisemaltaan ja luonnoltaan pohjalaista lakeusmaisemaa. Ilmajoen halki virtaavan Etelä-Pohjanmaan suurimman joen Kyrönjoen rantamaat ovat Suomen vilja-aittoja. Kyrönjoki on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi.

Ilmajoen asukkaista viidesosa on alle 14-vuotiaita. Asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 700 hengellä.

Ilmajoen kunnan veroprosentti 20,75% (v. 2018) on Etelä-Pohjanmaan kunnista alhaisin (Etelä-Pohjanmaan keskiarvo 21,31 %) Ilmajoen uusiutuvan sähkön tuotanto on suurempaa kuin sähkön kulutus.

Ilmajokelaisia menestyneitä urheilijoita ovat muiden muassa keihäänheittäjä Tero Pitkämäki sekä painijat Jarkko Ala-Huikku ja Marko Yli-Hannuksela. Paikkakunnalla vuosittain järjestettävät Ilmajoen Musiikkijuhlat keräävät kesäkuussa tuhansia oopperavieraita. Finland Festivals on nimennyt Ilmajoen Musiikkijuhlat vuoden festivaaliksi 2017.

Historia

Aika emäpitäjänä

Ilmajoki on kuulunut lukuisten muiden eteläpohjalaisten kuntien tavoin alkujaan suureen Kyrön/Kyrönjoensuun/Pohjankyrön eli nykyisen Isonkyrön emäpitäjään. Ilmajoen kappeliseurakunta perustettiin sen alaisuuteen vuonna 1516 ja siihen tuli kuulumaan nykyiset Alavuden, Jalasjärven, Kauhajoen, Kurikan, Peräseinäjoen ja Seinäjoen alueet. Itsenäiseksi Ilmajoen emäpitäjäksi tämä alue itsenäistyi Isostakyröstä vuonna vuonna 1532, kun Ilmajoen seurakunta perustettiin. Käytännössä ero Kyröstä tapahtui todennäköisesti vasta 1550-luvulla. Ensimmäiset käräjät Ilmajoella pidettiin 1554. Oma hallintopitäjä Ilmajoesta tuli viimeistään vuonna 1571, jolloin löytyy ensimmäinen maininta Ilmajoen omasta nimismiehestä.

Suur-Ilmajoesta ovat sittemmin irtautuneet Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Peräseinäjoki ja Seinäjoki. Ilmajoen kunta aloitti toimintansa vuonna 1867, kun kunnallishallinto erotettiin seurakunnasta vuoden 1865 kunnallisasetuksen seurauksena.

Nuijasota

Vuosina 1596–1597 käydyn nuijasodan talonpoikien johtaja Jaakko Ilkka oli Ilmajoelta ja paikkakunnalla käytiin sotaan liittyvä Santavuoren taistelu helmikuussa 1597.

Maantiede

Luonto

Ilmajoki sijaitee Kyrönjoen varrella. Naapurikunnat ovat Isokyrö, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki. Ilmajoen kunnan alueella on kaikkiaan 10 järveä, joista suurimmat ovat Kalajaisjärvi, Vitiäisjärvi ja 4,4 hehtaarin laajuinen nimetön järvi.

Ilmajoen Natura-kohteita ovat Tuoresluoman lehdot, Kivistönmäki ja Pässilänvuoren alue, johon kululuu myös soita ja lehtoja.

Arkkitehtuuri

Ilmajoella on myös useita aitoja puolitoista- ja kaksifooninkisia (-kerroksisia) pohjalaistaloja. Myös Ilmajoella valmistetut könninkellot ja Nopankylän ajokaluseppien keskittymä kertovat Ilmajoen pitkäikäisestä rakennus- ja suunnitteluperinteestä.

Kylät

Etelä-Pohjanmaan kylät ry:n rekisterin mukaan pitäjässä on 16 kyläseuraa.

Ahonkylä Huissi Jouppila Jäppi Kiikerinkylä Kirkonkylä Koskenkorva Könni Luomankylä

Munakka Nopankylä Palo Peltoniemi Peräkylä Peurala Pojanluoma

Rengonkylä Röyskölä Saveenkylä Seittunkylä Tuomikylä Ujaistenkylä Varpahaiskylä

Ilmajoen kylät ja rajanaapurit.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Ilmajoella oli 12 205 asukasta, joista 8 947 asui taajamissa, 3 210 haja-asutusalueilla ja 48 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ilmajoen taajama-aste on 73,6 %. Ilmajoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Ilmajoki-Kurikka*	6 724
2	Ahonkylä	1 996
3	Munakka	227

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ilmajoen kirkonkylä ja Koskenkorva eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ovat kasvaneet yhteen Kurikan keskustaajaman kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 489 asukasta ja sen pinta-ala on 56,66 neliökilometriä.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ilmajoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			11 928
1985			12 041
1990			12 097
1995			12 005
2000			11 832
2005			11 496
2010			11 841
2015			12 159
Lähde: Tilastokeskus.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ilmajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Ilmajoen seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ilmajoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Talous

Yritystoiminnalla on pitkät perinteet Ilmajoella, jossa on lähes 1 000 yritystä. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien vuosittain toteuttamassa selvityksessä Ilmajoki on ollut toistuvasti kärkisijoilla yrittäjämyönteisenä paikkakuntana.

Ilmajoella toimii myös Logistiikkalaitokseen (ent. Länsi-Suomen Huoltorykmentti) kuuluva puolustusvoimien yksikkö, joka perustettiin kuntaan Lääkintävarikkona vuonna 1949. Taajaman eteläpuolella teollisuusalueella sijaitseva yksikkö kulkee kuntalaisten puheessa edelleen nimellä Lääkintävarikko. Se vastaa kenttälääkintäkaluston varastoinnista ja kunnossapidosta.

Teollisuus

Teollisuuslaitoksista suurin on Altian Koskenkorvan tehdas, jossa valmistetaan etanoliraaka-ainetta tunnettuun Koskenkorvan viinaan. Koskenkorvasta on tullut yksi Suomen merkittäviä brändejä, joka tunnetaan myös maailmalla.

Elinkeinorakenne

Ilmajoki on edistyksellinen^lähde? pitäjä bio- ja ympäristötaloudessa. Paitsi, että Ilmajoki on uusiutuvassa sähkössä omavarainen, Altia tuottaa pääosan prosessienergiastaan sivujaepohjaisista peltobiomassoista. Laskunmäen voimakkaasti kasvava yritysalue on tunnettu kierrätysalaan erikoistuneista yrityksistään ja paikkakunnalla valmistetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistuslaitteita ja energiatehokkaita ilmanvaihtoratkaisuja.

Ilmajokelaisista yrityksistä kolme on voittanut maakunnallisen yrittäjäpalkinnon: Kuljetusliike Koivulahti, Hellsten Flooring ja Lähdesmäki Oy. Kolme ilmajokelaista yritystä, Memorial Oy, JPT Industria ja Vision Bear Oy on valittu vuoden kasvuyritykseksi. Luomuliitto on valinnut vuoden 2008 luomuyrittäjäksi Ilmajoen Makkaramestarit. Yritys toimii Ilmajoen Pojanluoman kylässä.

Vuonna 2012 yksittäisistä peltohehtaareista on maksettu Ilmajoella 15000–16000 euroa. Vuonna 2013 korkein maksettu hehtaarihinta kipusi 22000 euroon.

Koulutus

Ilmajoella on hyvät koulutusmahdollisuudet. Peruskoulujen ja lukion lisäksi Ilmajoelta löytyy kaksi koulutuskeskus Sedun toimipistettä, Maatalous- ja metsäoppilaitos (Sedu Ilmajoentie) ja Taiteen ja Kulttuurin oppilaitos (Sedu Pappilantie). Ilmajoella on myös Etelä-Pohjanmaan Opisto, jossa voi opiskella esimerkiksi lukuvuoden mittaisilla opintolinjoilla tai suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisen perustutkinnon. Lisäksi opiston koulutustarjontaan lukeutuvat aikuisten näyttötutkinnot, lyhytkurssit ja avoimet yliopiston opinnot. Ilmajoella sijaitsee myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike ja maatalous -linjat Ilmajoen kampuksella, jotka toimivat osittain samoissa tiloissa Sedu Ilmajoentien kanssa.

Ilmajoella on kaksi pilottikoulua, joissa kokeillaan vuosiluokatonta alkuopetusta. Oppilaat jaetaan ryhmiin taitojensa perusteella eikä iän mukaan.

Kulttuuri

Ruoka

Ilmajoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.

Perinneruokia tarjoavasta pitopöydästään ovat tunnettuja Ilmajoen keskustan Kestikartano, joka on perustettu vuonna 1971 nimellä Jussin Kestikartano, sekä tilausravintolana toimiva Koskenkorvan Trahteeri.

Nähtävyydet

Yli-Lauroselan talomuseo.

• Ilkan kenttä ja siellä sijaitsevat Ilkan patsas vuodelta 1924 sekä Lakeuden raivaaja -patsas vuodelta 1954
• Nuijamiesten muistomerkki Koskenkorvan Piirtolankankaalla
• Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkki Koskenkorvalla
• Yli-Lauroselan talomuseo, malliesimerkki rakennustaiteellisesta vanhasta pohjalaistalosta
• Ilmajoen museo
• Alajoen kauniit peripohjalaiset lato- ja jokimaisemat
• Santavuori ja sen näkötorni ja tuulivoimalat
• Tuoresluoman lehdot, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltava lehto
• Tuoresluoma, Loukasmäen lähde, Hassulannevan lähde ja Kilsukylän lähde, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan arvokkaita pienvesiä.

Jaakko Ilkan Nuijasodan muistomerkki on pystytetty Ilkan kentälle.

Urheilu

Ilmajoella on tällä yli kaksikymmentä toimivaa urheiluseuraa ja reilut seitsemänkymmentä julkisessa käytössä olevaa liikuntapaikkaa. Tunnetuimmat ilmajokelaiset urheilumuodot ovat paini ja pesäpallo. Kunnan keskustassa Urheilutiellä sijaitseva Ilmajoki-halli tarjoaa mahdollisuuksia urheiluun niin harraste- kuin kilpatasollakin. Palveluvalikoimaa täydentää sen yhteydessä toimiva Virkistysuimala Pore. Toinen suosittu liikuntakeskittymä on Koskenkorvan kylässä sijaitseva Honkalanmäen urheilukenttä, jossa harrastetaan yleisurheilua ja jalkapalloa. Kentän läheisyydessä sijaitsevat myös Koskenkorvan urheilutalo ja pesäpallostadion.

Superpesis-joukkue Koskenkorvan Urheiilijoiden kotipelit ovat suosittu urheilutapahtuma Ilmajoella.

Urheilun saralla Ilmajoki on kasvattanut useita menestyneitä painijoita kuten Arvo Haaviston ja Marko Yli-Hannukselan. Myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kotikunta on Ilmajoki. Tämän lisäksi Ilmajoella on miesten superpesisjoukkue Koskenkorvan Urheilijat (KoU), joka pelaa kotiottelunsa Koskenkorvalla sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Naisten pesäpalloa Ilmajoella puolestaan edustaa Ilmajoen Kisailijat (IK), jonka edustusjoukkueet pelaavat ottelunsa keskustan tuntumassa sijaitsevalla Keskuskentällä. Vaikka Ilmajoki yhdistetäänkin pesäpalloon ja painiin, niiden harrastajamäärä ei yhteenlaskettunakaan yllä jalkapallon tasolle. Talvella pelattavista lajeista salibandy on noussut Ilmajoella ykköslajiksi. ISB Ilmajoki toimii ilmajokisten omana seurana, joka on perustettu vuonna 2000.

Ilmajokiset 15 olympiaurheilijaa maalataan kankaalle. Maalausprojekti valmistuu vuoteen 2021 mennessä, jolloin Ilmajoen Kisailijat täyttää 100-vuotta. Olympiaurheilijat maalaa taiteilija Jussi Toukonen ja valmiit taulut ripustetaan Ilmajoki-hallin seinälle.

Ilmajokiset olympiaosallistujat

Vuosi	Paikkakunta	Urheilija	Laji	Sijoitus	Tulos tai aika
1924	Pariisi	Arvo Haavisto	Vapaapaini 66 kg	Pronssi
1928	Amsterdam	Arvo Haavisto	Vapaapaini 70 kg	Kulta
1936	Berliini	Arvo Haavisto	Painituomari
1936	Berliini	Veikko Peräsalo	Korkeus	Kahdestoista	185
1936	Berliini	Jaakko Pietilä	Vapaapaini 72 kg	Seitsemäs
1948	Lontoo	Pentti Siltaloppi	3000 esteet	Viides	9.19.6
1952	Helsinki	Kalle Haapasalmi	Kr-room. paini 67 kg	Viides
1952	Helsinki	Kaleva Niemi	Painituomari
1960	Rooma	Matti Laakso	Kr-room. paini 73 kg	Kuudes
1964	Tokio	Matti Laakso	Kr-room. paini 78 kg	Seitsemäs
1972	München	Matti Laakso	Kr-room. paini 82 kg	Yhdeksäs
1960	Rooma	Jussi Rintamäki	400 aidat	Viides	50,98
1960	Rooma	Jussi Rintamäki	4x400 viesti	Karsiutui, alkuerät neljäs	Joukkueaika 3.11.90
1960	Rooma	Kaleva Niemi	Painituomari
1968	Mexico	Martti Laakso	Kr-room. paini 63 kg	Kuudes
1972	München	Martti Laakso	Kr-room. paini 62 kg	Seitsemäs
1988	Soul	Juha Ahokas	Kr-room. paini 98 kg	Poistettu, kierros 2/7
1992	Barcelona	Juha Ahokas	Kr-room. paini 130 kg	Seitsemäs
1996	Atlanta	Juha Ahokas	Kr-room. paini 130 kg	Neljästoista
2004	Ateena	Juha Ahokas	Kr-room. paini 130 kg	Seitsemästoista
1992	Albertville	Mika Kuusisto	Viestihiihto 4x10 km	Pronssi	Oma aika 25,25,9 Joukkueaika 1.41.22,9
1992	Albertville	Mika Kuusisto	30 km hiihto	Kahdeskymmeneskuudes	1 tunti 28:45.6
1992	Albertville	Mika Kuusisto	50 km hiihto	Kahdeskymmeneskolmas	2 tuntia 13:09.3
1996	Atlanta	Marko Yli-Hannuksela	Kr-room. paini 68 kg	Viidestoista
2000	Sydney	Marko Yli-Hannuksela	Kr-room. paini 76 kg	Pronssi
2004	Ateena	Marko Yli-Hannuksela	Kr-room. paini 74 kg	Hopea
2000	Sydney	Tero Katajisto	Kr-room. paini 54 kg	Kahdeksastoista
2008	Peking	Jarkko Ala-Huikku	Kr-room. paini 60 kg	Kahdeksastoista
2012	Lontoo	Jarkko Ala-Huikku	Kr-room. paini 60 kg	Kuudestoista
2004	Ateena	Tero Pitkämäki	Keihäs	Kahdeksas	83,01
2008	Peking	Tero Pitkämäki	Keihäs	Pronssi	86,16
2012	Lontoo	Tero Pitkämäki	Keihäs	Viides	82,60
2016	Rio de Janeiro	Tero Pitkämäki	Keihäs	Karsiutui	79,56
2016	Rio de Janeiro	Tero Välimäki	Kr-room. paini 66 kg	Viidestoista

Liikenne

Ilmajoen halki kulkevat valtatiet 3, 19 ja 18 sekä kantatie 67. Hiljattain rakennettu valtatie 19 eli Seinäjoen itäinen ohikulkutie alkaa Ilmajoen Rengonkylän kohdalta ja kulkee ohi Seinäjoen keskustan Nurmoon. Tie on Suomen toiseksi vilkkain etelä-pohjoissuuntainen liikenneväylä Helsinki-Jyväskylä-Oulu-valtatien jälkeen. Kantatie 67 on maakunnan sisäisen liikenteen valtasuoni, jossa autoja kulkee lähes 10 000 vuorokaudessa.

Ilmajoen Rengonkylässä sijaitsee kansainväliset mitat täyttävä yksityisesti operoitu lentokenttä. Lisäksi kunnan lävitse kulkee Suupohjan ratana tunnettu rataosa Seinäjoki–Kaskinen. Ilmajoelta on 17 kilometriä Seinäjoelle, 70 kilometriä Vaasaan, 150 kilometriä Tampereelle ja 360 kilometriä Helsinkiin.

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Ilmajoen kunnanjohtaja vuodesta 2004 on Seppo Pirttikoski.

Ilmajoen kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa. Kuntavaaleissa 2017 äänestysvilkkaus oli 63,5 %. Ilmajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Martti Mannersuo (kok.) ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Ahti Ranto (kesk.).

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi	KESK		KOK		SDP		PS		KD		VAS		muut
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2017	2 639	45,2	1 270	21,8	965	16,5	652	11,2	250	4,3	49	0,8	9	0,2

Merkittäviä henkilöitä

Pauli Aaltonen Sanna Aaltonen Jarkko Ala-Huikku Erkki Ala-Könni Valentin Annala Juho Erkki Antila Yrjö Antila Hannu-Pekka Björkman Juho Forsell Arvo Haavisto Riitta-Liisa Haavisto Salomon Hannelius Jaakko Ilkka

Matti Järviharju Antero Karttunen Jussi Kiikeri Erkki Kiskola Erkko Kivikoski Paavo Korpisaari Lasse Lintala Riitta Korpela Otto-Iivari Meurman Nándor Mikola Juha Mäenpää Marja-Leena Mäkelä Matti Mäkelä Matti Paasivuori

Lauri Pakkala Gabriel Peldan Gabriel Peldanus Katarina Peltola Veikko Peräsalo Tero Pitkämäki Juha Puhtimäki Mauri Pyhälahti Jaakko Pöyry Martti Rahnasto Eino Rautavaara Jussi Rintamäki Ahti Rytkönen Antti Rytkönen Vieno Saaristo

Iisakki Saha Veikko Salmi Tuulikki Schreck Virpi Talvitie Katri Tapola Päivi Tapola Väinö Tikkaoja Jussi Toukonen Timo Tuominen Bartholdus Vhaël Jukka Vieno Marko Yli-Hannuksela

Muita tunnettuja ilmajokelaisia yhtyeitä, yhdistyksiä tai ryhmiä

• Könnin mestarit
• Ahonkylän flikat
• Marit ja Mikot
• Jack Meatbeat & the Underground Society
• Me Wokkivihannekset

Katso myös

• Luettelo Ilmajoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kirjallisuutta

• Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia I–II Osa II Keskiaika ja 1500-luku.
• Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia III Sisältää jakson nuijasodasta isoonvihaan eli koko 1600-luvun.
• Aulis J. Alanen: Etelä-Pohjanmaan historia IV Isosta vihasta Suomen sotaan 1700–1809

Aiheesta muualla

• Tilastokeskus - Ilmajoen avainluvut