Ilmajoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilmajoki
Ilmola
Ilmajoki.vaakuna.svg Ilmajoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Ilmajoen kirkko
Ilmajoen kirkko
www.ilmajoki.fi
Sijainti 62°43′55″N, 022°34′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 579,68 km²
195:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 576,78 km²
– sisävesi 2,90 km²
Väkiluku 12 185
84:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 21,13 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 20,1 %
– 15–64-v. 59,8 %
– yli 64-v. 20,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,8 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20,25 %
222:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • KD

16
8
6
4
1

Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865[7] perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 185 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 579,79 km², josta 2,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 20,2 asukasta/km². Ilmajoen naapurikunnat ovat Isokyrö, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.

Entinen emäpitäjä Ilmajoki on maisemaltaan ja luonnoltaan pohjalaista lakeusmaisemaa. Ilmajoen halki virtaavan Etelä-Pohjanmaan suurimman joen Kyrönjoen rantamaat ovat Suomen vilja-aittoja. Kyrönjoki on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi.

Ilmajoen asukkaista viidesosa on alle 14-vuotiaita. Asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 700 hengellä. [8]

Ilmajoen kunnan veroprosentti 20,25 on Etelä-Pohjanmaan kunnista alhaisin (Etelä-Pohjanmaan keskiarvo 21,23 %) [9] Ilmajoen uusiutuvan sähkön tuotanto on suurempaa kuin sähkön kulutus.[10]

Ilmajokelaisia menestyneitä urheilijoita ovat muiden muassa keihäänheittäjä Tero Pitkämäki sekä painijat Jarkko Ala-Huikku ja Marko Yli-Hannuksela. Paikkakunnalla vuosittain järjestettävät Ilmajoen Musiikkijuhlat keräävät kesäkuussa tuhansia oopperavieraita. Finland Festivals on nimennyt Ilmajoen Musiikkijuhlat vuoden festivaaliksi 2017. [11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kylät ja rajanaapurit.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoki on kuulunut lukuisten muiden eteläpohjalaisten kuntien tavoin alkujaan suureen Kyrön/Kyrönjoensuun/Pohjankyrön eli nykyisen Isonkyrön emäpitäjään. Ilmajoen kappeliseurakunta perustettiin sen alaisuuteen vuonna 1516 ja siihen tuli kuulumaan nykyiset Alavuden, Jalasjärven, Kauhajoen, Kurikan, Peräseinäjoen ja Seinäjoen alueet. Itsenäiseksi Ilmajoen emäpitäjäksi tämä alue itsenäistyi Isostakyröstä vuonna vuonna 1532, kun Ilmajoen seurakunta perustettiin. Käytännössä ero Kyröstä tapahtui todennäköisesti vasta 1550-luvulla.[12] Ensimmäiset käräjät Ilmajoella pidettiin 1554. Oma hallintopitäjä Ilmajoesta tuli viimeistään vuonna 1571, jolloin löytyy ensimmäinen maininta Ilmajoen omasta nimismiehestä.[13]

Suur-Ilmajoesta ovat sittemmin irtautuneet Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Peräseinäjoki ja Seinäjoki. Ilmajoen kunta aloitti toimintansa vuonna 1867, kun kunnallishallinto erotettiin seurakunnasta vuoden 1865 kunnallisasetuksen seurauksena.

Vuosina 1596–1597 käydyn nuijasodan talonpoikien johtaja Jaakko Ilkka oli Ilmajoelta ja paikkakunnalla käytiin sotaan liittyvä Santavuoren taistelu helmikuussa 1597.

Ilmajoella on myös useita aitoja puolitoista- ja kaksifooninkisia (-kerroksisia) pohjalaistaloja. Myös Ilmajoella valmistetut könninkellot ja Nopankylän ajokaluseppien keskittymä kertovat Ilmajoen pitkäikäisestä rakennus- ja suunnitteluperinteestä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ilmajoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 928
1985
  
12 041
1990
  
12 097
1995
  
12 005
2000
  
11 832
2005
  
11 496
2010
  
11 841
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa. Kuntavaaleissa 2012 äänestysvilkkaus oli 64,1 %. Ilmajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Timo Kankaanpää (kesk.)[15] ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Timo Tuomikoski (kok.).[16]

ryhmä äänimäärä %-määrä valt. lkm muutos
keskustalaiset 2 124 36,4 13
kokoomuslaiset 1 406 24,1 8 -1
sosialidemokraatit 995 17,0 6
perussuomalaiset 976 16,7 6 +1
kristillisdemokraatit 334 5,7 2

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystoiminnalla on pitkät perinteet Ilmajoella, jossa on lähes 1 000 yritystä. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien vuosittain toteuttamassa selvityksessä Ilmajoki on ollut toistuvasti kärkisijoilla yrittäjämyönteisenä paikkakuntana. [17]

Teollisuuslaitoksista suurin on Altian Koskenkorvan tehdas, jossa valmistetaan etanoliraaka-ainetta tunnettuun Koskenkorvan viinaan. Koskenkorvasta on tullut yksi Suomen merkittäviä brändejä, joka tunnetaan myös maailmalla.[18]

Ilmajoki on edistyksellinenlähde? pitäjä bio- ja ympäristötaloudessa. Paitsi, että Ilmajoki on uusiutuvassa sähkössä omavarainen, Altia tuottaa pääosan prosessienergiastaan sivujaepohjaisista peltobiomassoista. Laskunmäen voimakkaasti kasvava yritysalue on tunnettu kierrätysalaan erikoistuneista yrityksistään ja paikkakunnalla valmistetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistuslaitteita ja energiatehokkaita ilmanvaihtoratkaisuja.

Ilmajokelaisista yrityksistä kolme on voittanut maakunnallisen yrittäjäpalkinnon: Kuljetusliike Koivulahti, Hellsten Flooring ja Lähdesmäki Oy. Kolme ilmajokelaista yritystä, Memorial Oy, JPT Industria ja Vision Bear Oy on valittu vuoden kasvuyritykseksi. [19] [20] Luomuliitto on valinnut vuoden 2008 luomuyrittäjäksi Ilmajoen Makkaramestarit. Yritys toimii Ilmajoen Pojanluoman kylässä.[21]

Vuonna 2012 yksittäisistä peltohehtaareista on maksettu Ilmajoella 15000–16000 euroa.[22] Vuonna 2013 korkein maksettu hehtaarihinta kipusi 22000 euroon.[23]

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella on tällä yli kaksikymmentä toimivaa urheiluseuraa[24] ja reilut seitsemänkymmentä julkisessa käytössä olevaa liikuntapaikkaa. Tunnetuimmat ilmajokelaiset urheilumuodot ovat paini ja pesäpallo. Kunnan keskustassa Urheilutiellä sijaitseva Ilmajoki-halli tarjoaa mahdollisuuksia urheiluun niin harraste- kuin kilpatasollakin. Palveluvalikoimaa täydentää sen yhteydessä toimiva Virkistysuimala Pore[25]. Toinen suosittu liikuntakeskittymä on Koskenkorvan kylässä sijaitseva Honkalanmäen urheilukenttä, jossa harrastetaan yleisurheilua ja jalkapalloa. Kentän läheisyydessä sijaitsevat myös Koskenkorvan urheilutalo ja pesäpallostadion.

Etelä-Pohjanmaan kylät ry:n rekisterin mukaan pitäjässä on 16 kyläseuraa. [26]

Jaakko Ilkan Nuijasodan muistomerkki on pystytetty Ilkan kentälle.[27]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen halki kulkevat valtatiet 3, 19 ja 18 sekä kantatie 67. Hiljattain rakennettu valtatie 19 eli Seinäjoen itäinen ohikulkutie [28]alkaa Ilmajoen Rengonkylän kohdalta ja kulkee ohi Seinäjoen keskustan Nurmoon. Tie on Suomen toiseksi vilkkain etelä-pohjoissuuntainen liikenneväylä Helsinki-Jyväskylä-Oulu-valtatien jälkeen. Kantatie 67 on maakunnan sisäisen liikenteen valtasuoni, jossa autoja kulkee lähes 10 000 vuorokaudessa. [29]

Ilmajoen Rengonkylässä sijaitsee kansainväliset mitat täyttävä yksityisesti operoitu lentokenttä. Lisäksi kunnan lävitse kulkee Suupohjan ratana tunnettu rataosa Seinäjoki–Kaskinen. Ilmajoelta on 17 kilometriä Seinäjoelle, 70 kilometriä Vaasaan, 150 kilometriä Tampereelle ja 360 kilometriä Helsinkiin.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella on hyvät koulutusmahdollisuudet. Peruskoulujen ja lukion lisäksi Ilmajoelta löytyy kaksi koulutuskeskus Sedun toimipistettä, Maatalous- ja metsäoppilaitos (Sedu Ilmajoentie) ja Taiteen ja Kulttuurin oppilaitos (Sedu Pappilantie). Ilmajoella on myös Etelä-Pohjanmaan Opisto, jossa voi opiskella esimerkiksi lukuvuoden mittaisilla opintolinjoilla tai suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisen perustutkinnon. Lisäksi opiston koulutustarjontaan lukeutuvat aikuisten näyttötutkinnot, lyhytkurssit ja avoimet yliopiston opinnot. Ilmajoella sijaitsee myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike ja maatalous -linjat Ilmajoen kampuksella, jotka toimivat osittain samoissa tiloissa Sedu Ilmajoentien kanssa. [30][31]

Ilmajoella on kaksi pilottikoulua, joissa kokeillaan vuosiluokatonta alkuopetusta. Oppilaat jaetaan ryhmiin taitojensa perusteella eikä iän mukaan. [32]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superpesis-joukkue Koskenkorvan Urheiilijoiden kotipelit ovat suosittu urheilutapahtuma Ilmajoella.

Urheilun saralla Ilmajoki on kasvattanut useita menestyneitä painijoita kuten Arvo Haaviston ja Marko Yli-Hannukselan. Myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kotikunta on Ilmajoki. Tämän lisäksi Ilmajoella on miesten superpesisjoukkue Koskenkorvan Urheilijat (KoU), joka pelaa kotiottelunsa Koskenkorvalla sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Naisten pesäpalloa Ilmajoella puolestaan edustaa Ilmajoen Kisailijat (IK), jonka edustusjoukkueet pelaavat ottelunsa keskustan tuntumassa sijaitsevalla Keskuskentällä. Vaikka Ilmajoki yhdistetäänkin pesäpalloon ja painiin, niiden harrastajamäärä ei yhteenlaskettunakaan yllä jalkapallon tasolle.[33] Talvella pelattavista lajeista salibandy on noussut Ilmajoella ykköslajiksi. ISB Ilmajoki toimii ilmajokisten omana seurana, joka on perustettu vuonna 2000.[34]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella toimii myös Länsi-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva puolustusvoimien yksikkö, joka perustettiin kuntaan Lääkintävarikkona vuonna 1949. Taajaman eteläpuolella teollisuusalueella sijaitseva yksikkö kulkee kuntalaisten puheessa edelleen nimellä Lääkintävarikko. Se vastaa kenttälääkintäkaluston varastoinnista ja kunnossapidosta.

Tunnettuja Ilmajoella syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita tunnettuja ilmajokelaisia yhtyeitä, yhdistyksiä tai ryhmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Ilmajoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Kuntakokouksen pöytäkirja 22.1.1867. Ilmajoki.
  8. Kuntainfo - Ilmajoki www.ilmajoki.fi. Viitattu 4.4.2017.
  9. Kuntaverovertailu 2017
  10. Energian tuotanto ja kulutus Ilmajoella
  11. Vuoden festivaali 2017
  12. Liakka, Niilo: Ilmajoen pitäjä, s. 59, 62. Ilmajoen kunta, 1986.
  13. Luukko, Armas: Etelä-Pohjanmaan historia II, s. 385. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta, 1950.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. Kunnanvaltuusto 2013–2016 Kunnanvaltuusto, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  16. Kunnanhallitus 2013–2014 Kunnanhallitus, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  17. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät
  18. Koskenkorvan videomainos
  19. Palkintouutinen
  20. Kasvukilpailun voittajat
  21. Finfood Uutispalvelu: Vuoden luomuyrittäjä Viitattu 25.11.2008.
  22. http://yle.fi/uutiset/peltohehtaarin_hinta_vaihtelee_etela-pohjanmaalla_huomattavasti_kunnittain/6276138
  23. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pelto-ja-mets%C3%A4-kallistuvat-taas-1.46604
  24. http://www.ilmajoki.fi/files/Tiedostot/Liikunta_seurarekisteri.pdf
  25. http://www.ilmajoki.fi/?lang=fi&id=834
  26. [(http://www.epk.fi/kylarekisteri/kylarekisteri.php?rid=1&srid=51&tid=56) Ilmajoen kyärekisteri]
  27. Ilmajoen matkailuesite 2016
  28. Seinäjoen itäinen ohikulkutie
  29. [(http://www.epliitto.fi/images/B_56_Etela-Pohjanmaan_liikennejarjestelmasuunnitelma_2014.pdf) Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2014]
  30. Ilmajoki kampus SeAMK. Viitattu 6.3.2015.
  31. Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki Sedu. Viitattu 6.3.2015.
  32. Uutinen pilottikoulukokeilusta
  33. Heikkinen, Petri: "Jalkapallo valtasi perinnemaiseman". Pohjalainen, 19. joulukuuta 2006
  34. ISB, historia

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia I–II Osa II Keskiaika ja 1500-luku.
  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia III Sisältää jakson nuijasodasta isoonvihaan eli koko 1600-luvun.
  • Aulis J. Alanen: Etelä-Pohjanmaan historia IV Isosta vihasta Suomen sotaan 1700–1809

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilmajoki.