Ilmajoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmajoki
Ilmola
Ilmajoki.vaakuna.svg Ilmajoki sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Ilmajoen kunnantalo
Ilmajoen kunnantalo
Sijainti 62°43′55″N, 022°34′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 145
Hallinnollinen keskus Ilmajoen kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 579,63 km²
194:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 576,74 km²
– sisävesi 2,89 km²
Väkiluku 12 346
84:nneksi suurin 30.9.2021 [2]
– väestötiheys 21,41 as./km² (30.9.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,4 %
– 15–64-v. 58,4 %
– yli 64-v. 22,2 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 98,3 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 21,00 %
157:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Marko Lähde
(Vt. kunnanjohtaja)
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • SDP
 • KD
 • Vihr.
13
8
7
4
2
1
www.ilmajoki.fi

Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865[7] perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 346 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 579,79 km², josta 2,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 21,1 asukasta/km². Kunnan asukkaista viidesosa on alle 14-vuotiaita ja sen asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 700 hengellä.[8] Ilmajoen naapurikunnat ovat Isokyrö, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.

Entinen emäpitäjä Ilmajoki on maisemaltaan ja luonnoltaan pohjalaista lakeusmaisemaa. Ilmajoen halki virtaavan Etelä-Pohjanmaan suurimman joen Kyrönjoen rantamaat ovat Suomen vilja-aittoja. Kyrönjoki on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi.

Ilmajoen kunnan veroprosentti on 21,00 vuonna 2020. Ilmajoen uusiutuvan sähkön tuotanto on suurempaa kuin sähkön kulutus.[9]

Ilmajokelaisia menestyneitä urheilijoita ovat muiden muassa keihäänheittäjä Tero Pitkämäki sekä painijat Jarkko Ala-Huikku ja Marko Yli-Hannuksela. Paikkakunnalla vuosittain järjestettävät Ilmajoen Musiikkijuhlat keräävät kesäkuussa tuhansia oopperavieraita. Finland Festivals on nimennyt Ilmajoen Musiikkijuhlat vuoden festivaaliksi 2017.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika emäpitäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoki on kuulunut lukuisten muiden eteläpohjalaisten kuntien tavoin alkujaan suureen Kyrön/Kyrönjoensuun/Pohjankyrön eli nykyisen Isonkyrön emäpitäjään. Ilmajoen kappeliseurakunta perustettiin sen alaisuuteen vuonna 1516 ja siihen tuli kuulumaan nykyiset Alavuden, Jalasjärven, Kauhajoen, Kurikan, Peräseinäjoen ja Seinäjoen alueet. Itsenäiseksi Ilmajoen emäpitäjäksi tämä alue itsenäistyi Isostakyröstä vuonna 1532, kun Ilmajoen seurakunta perustettiin. Käytännössä ero Kyröstä tapahtui todennäköisesti vasta 1550-luvulla.[11] Ensimmäiset käräjät Ilmajoella pidettiin 1554. Oma hallintopitäjä Ilmajoesta tuli viimeistään vuonna 1571, jolloin löytyy ensimmäinen maininta Ilmajoen omasta nimismiehestä.[12]

Suur-Ilmajoesta ovat sittemmin irtautuneet Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Peräseinäjoki ja Seinäjoki. Ilmajoen kunta aloitti toimintansa vuonna 1867, kun kunnallishallinto erotettiin seurakunnasta vuoden 1865 kunnallisasetuksen seurauksena.

Nuijasota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1596–1597 käydyn nuijasodan talonpoikien johtaja Jaakko Ilkka oli ilmajokelainen ja paikkakunnalla käytiin sotaan liittyvä Santavuoren taistelu helmikuussa 1597.

Ilmajoesta liitettiin vuoden 2005 alussa noin 200 asukkaan alue Seinäjokeen samalla kun Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta liittyivät yhteen. Liitos tehtiin, jottei Peräseinäjoesta olisi tullut eksklaavi, sillä kunnilla ei muuten ollut yhteistä rajaa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoki sijaitsee Kyrönjoen varrella, joka on Ilmajoen pisin joki. Ilmajoen kunnan alueella on kaikkiaan 10 järveä, joista suurimmat ovat Kalajaisjärvi, Vitiäisjärvi ja 4,4 hehtaarin laajuinen nimetön järvi.[13]

Ilmajoen Natura-kohteita ovat Tuoresluoman lehdot, Kivistönmäki ja Pässilänvuoren alue, johon kululuu myös soita ja lehtoja.[14]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella on myös useita aitoja puolitoista- ja kaksifooninkisia (-kerroksisia) pohjalaistaloja. Myös Ilmajoella valmistetut könninkellot ja Nopankylän ajokaluseppien keskittymä kertovat Ilmajoen pitkäikäisestä rakennus- ja suunnitteluperinteestä.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Pohjanmaan kylät ry:n rekisterin mukaan pitäjässä on 16 kyläseuraa.[15]

Ilmajoen kylät ja rajanaapurit.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Ilmajoella oli 12 205 asukasta, joista 8 947 asui taajamissa, 3 210 haja-asutusalueilla ja 48:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ilmajoen taajama-aste on 73,6 %.[16] Ilmajoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Ilmajoki-Kurikka* 6 724
2 Ahonkylä 1 996
3 Munakka 227

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ilmajoen kirkonkylä ja Koskenkorva eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ovat kasvaneet yhteen Kurikan keskustaajaman kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 489 asukasta ja sen pinta-ala on 56,66 neliökilometriä.[18]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ilmajoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 928
1985
  
 12 041
1990
  
 12 097
1995
  
 12 005
2000
  
 11 832
2005
  
 11 496
2010
  
 11 841
2015
  
 12 159
2020
  
 12 278
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ilmajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Ilmajoella toimii Ilmajoen helluntaiseurakunta.[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ilmajoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[22]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystoiminnalla on pitkät perinteet Ilmajoella, jossa on lähes 1 000 yritystä. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien vuosittain toteuttamassa selvityksessä Ilmajoki on ollut toistuvasti kärkisijoilla yrittäjämyönteisenä paikkakuntana.[23]

Ilmajoella toimii myös Logistiikkalaitokseen (ent. Länsi-Suomen Huoltorykmentti) kuuluva puolustusvoimien yksikkö, joka perustettiin kuntaan Lääkintävarikkona vuonna 1949. Taajaman eteläpuolella teollisuusalueella sijaitseva yksikkö kulkee kuntalaisten puheessa edelleen nimellä Lääkintävarikko. Se vastaa kenttälääkintäkaluston varastoinnista ja kunnossapidosta.

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuslaitoksista suurin on Altian Koskenkorvan tehdas, jossa valmistetaan etanoliraaka-ainetta tunnettuun Koskenkorvan viinaan. Koskenkorvasta on tullut yksi Suomen merkittäviä brändejä, joka tunnetaan myös maailmalla.[24]

Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoki on edistyksellinenlähde? pitäjä bio- ja ympäristötaloudessa. Paitsi, että Ilmajoki on uusiutuvassa sähkössä omavarainen, Altia tuottaa pääosan prosessienergiastaan sivujaepohjaisista peltobiomassoista. Laskunmäen voimakkaasti kasvava yritysalue on tunnettu kierrätysalaan erikoistuneista yrityksistään ja paikkakunnalla valmistetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistuslaitteita ja energiatehokkaita ilmanvaihtoratkaisuja.

Ilmajokelaisista yrityksistä kolme on voittanut maakunnallisen yrittäjäpalkinnon: Kuljetusliike Koivulahti, Hellsten Flooring ja Lähdesmäki Oy. Kolme ilmajokelaista yritystä, Memorial Oy, JPT Industria ja Vision Bear Oy on valittu vuoden kasvuyritykseksi.[25][26] Luomuliitto on valinnut vuoden 2008 luomuyrittäjäksi Ilmajoen Makkaramestarit. Yritys toimii Ilmajoen Pojanluoman kylässä.[27]

Vuonna 2012 yksittäisistä peltohehtaareista on maksettu Ilmajoella 15 000–16 000 euroa.[28] Vuonna 2013 korkein maksettu hehtaarihinta kipusi 22 000 euroon.[29]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella on hyvät koulutusmahdollisuudet. Peruskoulujen ja lukion lisäksi Ilmajoelta löytyy kaksi koulutuskeskus Sedun toimipistettä, Maatalous- ja metsäoppilaitos (Sedu Ilmajoentie) Ilmajoella on myös Etelä-Pohjanmaan Opisto, jossa voi opiskella esimerkiksi lukuvuoden mittaisilla opintolinjoilla tai suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisen perustutkinnon. Lisäksi opiston koulutustarjontaan lukeutuvat aikuisten näyttötutkinnot, lyhytkurssit ja avoimet yliopiston opinnot. Ilmajoella sijaitsee myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike ja maatalous -linjat Ilmajoen kampuksella, jotka toimivat osittain samoissa tiloissa Sedu Ilmajoentien kanssa.[30][31]

Ilmajoella on kaksi pilottikoulua, joissa kokeillaan vuosiluokatonta alkuopetusta. Oppilaat jaetaan ryhmiin taitojensa perusteella eikä iän mukaan.[32]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[33]

Perinneruokia tarjoavasta pitopöydästään ovat tunnettuja Ilmajoen keskustan Kestikartano, joka on perustettu vuonna 1971 nimellä Jussin Kestikartano, sekä tilausravintolana toimiva Koskenkorvan Trahteeri.[34]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli-Lauroselan talomuseo.

Jaakko Ilkan Nuijasodan muistomerkki on pystytetty Ilkan kentälle.[35]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella on yli kaksikymmentä toimivaa urheiluseuraa[36] ja reilut seitsemänkymmentä julkisessa käytössä olevaa liikuntapaikkaa. Tunnetuimmat ilmajokelaiset urheilumuodot ovat paini ja pesäpallo. Kunnan keskustassa Urheilutiellä sijaitseva Ilmajoki-halli tarjoaa mahdollisuuksia urheiluun niin harraste- kuin kilpatasollakin. Palveluvalikoimaa täydentää sen yhteydessä toimiva Virkistysuimala Pore[37]. Toinen suosittu liikuntakeskittymä on Koskenkorvan kylässä sijaitseva Honkalanmäen urheilukenttä, jossa harrastetaan yleisurheilua ja jalkapalloa. Kentän läheisyydessä sijaitsevat myös Koskenkorvan urheilutalo ja pesäpallostadion.

Superpesis-joukkue Koskenkorvan Urheilijoiden kotipelit ovat suosittu urheilutapahtuma Ilmajoella.

Urheilun saralla Ilmajoki on kasvattanut useita menestyneitä painijoita kuten Arvo Haaviston ja Marko Yli-Hannukselan. Myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kotikunta on Ilmajoki. Tämän lisäksi Ilmajoella on miesten superpesisjoukkue Koskenkorvan Urheilijat (KoU), joka pelaa kotiottelunsa Koskenkorvalla sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Naisten pesäpalloa Ilmajoella puolestaan edustaa Ilmajoen Kisailijat (IK), jonka edustusjoukkueet pelaavat ottelunsa keskustan tuntumassa sijaitsevalla Keskuskentällä. Vaikka Ilmajoki yhdistetäänkin pesäpalloon ja painiin, niiden harrastajamäärä ei yhteenlaskettunakaan yllä jalkapallon tasolle.[38] Talvella pelattavista lajeista salibandy on noussut Ilmajoella ykköslajiksi. ISB Ilmajoki toimii ilmajokisten omana seurana, joka on perustettu vuonna 2000.[39]

Ilmajokiset 15 olympiaurheilijaa maalataan kankaalle. Maalausprojekti valmistuu vuoteen 2021 mennessä, jolloin Ilmajoen Kisailijat täyttää 100 vuotta. Olympiaurheilijat maalaa taiteilija Jussi Toukonen ja valmiit taulut ripustetaan Ilmajoki-hallin seinälle.[40]

Ilmajokiset olympiaosallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Paikkakunta Urheilija Laji Sijoitus Tulos tai aika
1924 Pariisi Arvo Haavisto Vapaapaini 66 kg Pronssi
1928 Amsterdam Arvo Haavisto Vapaapaini 70 kg Kulta
1936 Berliini Arvo Haavisto Painituomari
1936 Berliini Veikko Peräsalo Korkeus Kahdestoista 185
1936 Berliini Jaakko Pietilä Vapaapaini 72 kg Seitsemäs
1948 Lontoo Pentti Siltaloppi 3000 esteet Viides 9.19.6
1952 Helsinki Kalle Haapasalmi Kr-room. paini 67 kg Viides
1952 Helsinki Kaleva Niemi Painituomari
1960 Rooma Matti Laakso Kr-room. paini 73 kg Kuudes
1964 Tokio Matti Laakso Kr-room. paini 78 kg Seitsemäs
1972 München Matti Laakso Kr-room. paini 82 kg Yhdeksäs
1960 Rooma Jussi Rintamäki 400 aidat Viides 50,98
1960 Rooma Jussi Rintamäki 4×400 viesti Karsiutui, alkuerät neljäs Joukkueaika 3.11,90
1960 Rooma Kaleva Niemi Painituomari
1968 Mexico Martti Laakso Kr-room. paini 63 kg Kuudes
1972 München Martti Laakso Kr-room. paini 62 kg Seitsemäs
1988 Soul Juha Ahokas Kr-room. paini 98 kg Poistettu, kierros 2/7
1992 Barcelona Juha Ahokas Kr-room. paini 130 kg Seitsemäs
1996 Atlanta Juha Ahokas Kr-room. paini 130 kg Neljästoista
2004 Ateena Juha Ahokas Kr-room. paini 130 kg Seitsemästoista
1992 Albertville Mika Kuusisto Viestihiihto 4×10 km Pronssi Oma aika 25.25,9
Joukkueaika 1.41.22,9
1992 Albertville Mika Kuusisto 30 km hiihto Kahdeskymmeneskuudes 1 tunti 28.45,6
1992 Albertville Mika Kuusisto 50 km hiihto Kahdeskymmeneskolmas 2 tuntia 13.09,3
1996 Atlanta Marko Yli-Hannuksela Kr-room. paini 68 kg Viidestoista
2000 Sydney Marko Yli-Hannuksela Kr-room. paini 76 kg Pronssi
2004 Ateena Marko Yli-Hannuksela Kr-room. paini 74 kg Hopea
2000 Sydney Tero Katajisto Kr-room. paini 54 kg Kahdeksastoista
2008 Peking Jarkko Ala-Huikku Kr-room. paini 60 kg Kahdeksastoista
2012 Lontoo Jarkko Ala-Huikku Kr-room. paini 60 kg Kuudestoista
2004 Ateena Tero Pitkämäki Keihäs Kahdeksas 83,01
2008 Peking Tero Pitkämäki Keihäs Pronssi 86,16
2012 Lontoo Tero Pitkämäki Keihäs Viides 82,60
2016 Rio de Janeiro Tero Pitkämäki Keihäs Karsiutui 79,56
2016 Rio de Janeiro Tero Välimäki Kr-room. paini 66 kg Viidestoista

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen halki kulkevat valtatiet 3, 19 ja 18 sekä kantatie 67. Hiljattain rakennettu valtatie 19 eli Seinäjoen itäinen ohikulkutie[41] alkaa Ilmajoen Rengonkylän kohdalta ja kulkee ohi Seinäjoen keskustan Nurmoon. Tie on Suomen toiseksi vilkkain etelä-pohjoissuuntainen liikenneväylä Helsinki-Jyväskylä-Oulu-valtatien jälkeen. Kantatie 67 on maakunnan sisäisen liikenteen valtasuoni, jossa autoja kulkee lähes 10 000 vuorokaudessa.[42]

Ilmajoen Rengonkylässä sijaitsee kansainväliset mitat täyttävä yksityisesti operoitu lentokenttä. Lisäksi kunnan lävitse kulkee Suupohjan ratana tunnettu rataosa Seinäjoki–Kaskinen. Ilmajoelta on 17 kilometriä Seinäjoelle, 70 kilometriä Vaasaan, 150 kilometriä Tampereelle ja 360 kilometriä Helsinkiin.

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kunnanjohtaja vuodesta 2004 on Seppo Pirttikoski.[43]

Ilmajoen kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa. Kuntavaaleissa 2017 äänestysvilkkaus oli 63,5 %. Ilmajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Martti Mannersuo (kok.)[44] ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Ahti Ranto (kesk.).[45]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[46] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK SDP PS KD VAS muut
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 2 484 40,5 1 576 25,7 1 003 16,3 845 13,8 178 2,9 51 0,8
2012 2 124 36,4 1 406 24,1 995 17,0 977 16,7 334 5,7
2017 2 639 45,2 1 270 21,8 965 16,5 652 11,2 250 4,3 49 0,8 9 0,2

Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita tunnettuja ilmajokelaisia yhtyeitä, yhdistyksiä tai ryhmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Ilmajoki Oikeusministeriö. Viitattu 20.8.2021.
  7. ↑ Kuntakokouksen pöytäkirja 22.1.1867. Ilmajoki.
  8. ↑ Kuntainfo - Ilmajoki www.ilmajoki.fi. Viitattu 4.4.2017.
  9. ↑ Energian tuotanto ja kulutus Ilmajoella ilmajoki.fi.
  10. ↑ Vuoden festivaali 2017 festivals.fi.
  11. ↑ Liakka, Niilo: Ilmajoen pitäjä, s. 59, 62. Ilmajoen kunta, 1986.
  12. ↑ Luukko, Armas: Etelä-Pohjanmaan historia II, s. 385. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta, 1950.
  13. ↑ Ilmajoki Järviwiki. Viitattu 7.2.2018.
  14. ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 7.2.2018.
  15. ↑ [(http://www.epk.fi/kylarekisteri/kylarekisteri.php?rid=1&srid=51&tid=56) Ilmajoen kyärekisteri] epk.fi.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  20. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  23. ↑ Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät .yrittajat.fi.
  24. ↑ Koskenkorvan videomainos youtube.com.
  25. ↑ Palkintouutinen yrittajat.fi.
  26. ↑ Kasvukilpailun voittajat kasvukilpailu.fi.
  27. ↑ Finfood Uutispalvelu: Vuoden luomuyrittäjä finfood.fi. Viitattu 25.11.2008.
  28. ↑ http://yle.fi/uutiset/peltohehtaarin_hinta_vaihtelee_etela-pohjanmaalla_huomattavasti_kunnittain/6276138
  29. ↑ http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pelto-ja-mets%C3%A4-kallistuvat-taas-1.46604
  30. ↑ Ilmajoki kampus SeAMK. Viitattu 6.3.2015.
  31. ↑ Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki Sedu. Viitattu 6.3.2015.
  32. ↑ Uutinen pilottikoulukokeilusta yle.fi.
  33. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 147. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  34. ↑ Ravintolat Visit Ilmajoki. Viitattu 15.12.2018.
  35. ↑ Ilmajoen matkailuesite 2016 ilmajoki.fi.
  36. ↑ http://www.ilmajoki.fi/files/Tiedostot/Liikunta_seurarekisteri.pdf
  37. ↑ http://www.ilmajoki.fi/?lang=fi&id=834
  38. ↑ Heikkinen, Petri: "Jalkapallo valtasi perinnemaiseman". Pohjalainen, 19. joulukuuta 2006
  39. ↑ ISB, historia
  40. ↑ Uusimäki, Jussi: Ilmajokiset olympia-edustajat kankaalle. Ilmajoki-lehti, 29.8.2017, nro 69.
  41. ↑ Seinäjoen itäinen ohikulkutie liikennevirasto.fi.
  42. ↑ [(http://www.epliitto.fi/images/B_56_Etela-Pohjanmaan_liikennejarjestelmasuunnitelma_2014.pdf) Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2014] epliitto.fi.
  43. ↑ Seppo Pirttikoski jatkaa Ilmajoen kunnanjohtajana Yle. 2016. Viitattu 7.2.2018.
  44. ↑ Kunnanvaltuusto 2013–2016 Kunnanvaltuusto, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  45. ↑ Kunnanhallitus 2013–2014 Kunnanhallitus, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  46. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/145
  47. ↑ a b Aaltonen, Susanna, Pohjanmaanväylän matkailuhakemisto, Internet Archive. Alkuperäislähde: Eteläpohjalaisia elämäkertoja A–L. Viitattu 21.11.2015.
  48. ↑ Savinen, Vesa-Matti: Perinteisen pohjalaisseuran hurja putki hakee Suomessa vertaistaan – kolme nuorukaista yrittää viikonloppuna jatkaa vuonna 1988 alkanutta olympiataivalta Yle Urheilu. 19.3.2021. Viitattu 2.7.2021.
  49. ↑ a b c d e Kuka kukin on 1978, Runeberg-projekti.
  50. ↑ Valentin Annala. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  51. ↑ Juho Erkki Antila. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  52. ↑ Yrjö Antila. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  53. ↑ Kuka kukin on 2011, s. 81. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
  54. ↑ Halonen, Antti: John Forssell - Ensimmäisen kansakoulumme ensimmäinen oppilas taiteilijana Kaliforniassa. Suomen Kuvalehti, 1936, nro 14, s. 26. Näköislehti (maksullinen) (PDF) Viitattu 29.6.2021.
  55. ↑ Paltare, Maire: Lehtinovelli tiellä taiteeksi. Paavo Fossin kirjailijakuva. Väitöskirja.. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2020. ISBN 978-951-39-8466-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.6.2021).
  56. ↑ von Knorring, Mariaana & Leimu, Irja: Muoti- ja tekstiilitaiteilija Riitta-Liisa Haavisto (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat. 18.11.2009. Viitattu 14.9.2018.
  57. ↑ Kotivuori, Yrjö: Salomon Hannelius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 3.4.2016.
  58. ↑ Tähti, Tuomas: Matti Järviharju puhuu! Tuomas Tähti. 21.1.2020. Viitattu 11.2.2020.
  59. ↑ Pesäpalloyhteisö sai pääsiäisenä suruviestin – Jussi Kiikeri on poissa pesis.fi. 21.4.2019. Viitattu 29.6.2021.
  60. ↑ Sirpa Saari, Juhani Salovaara: Kiskolasta kotoosin, s. 11. Kiskolan suvun sukuneuvosto, 2003. ISBN 952-91-6673-7.
  61. ↑ Hackzell Kaija: Helsingin korttelit kertovat, osa 36: Ellilän talon vaiheilla. Helsingin Sanomat, 24.6.1999. Digilehti (maksullinen) Viitattu 4.6.2021.
  62. ↑ Martikainen, Linda: Ti-Ti Nallen luoja Riitta Korpela: ”Sain uuden mahdollisuuden”. Seura, 1.12.2017. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2021.
  63. ↑ Paavo Korpisaari. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  64. ↑ Kuka kukin on 2003. Helsinki: Otava, 2002.
  65. ↑ Tapio Luoma curriculum vitae (arkistoitu versio) web.archive.org. Viitattu 4.6.2021.
  66. ↑ Ahola, Suvi: Kuunnelma rakennetaan ääni ääneltä, ja Tiina Luoma pyydystää niitä vaikka junaradalta. Helsingin Sanomat, 6.2.2017. Digilehti (maksullinen) Viitattu 29.6.2021.
  67. ↑ a b c d e f g Ari Rousu ja Antti Välimäki (toim.): Ilmajoen yhteiskoulu ja lukio 75 vuotta. Ilmajoen lukio, 1999. ISBN 952-91-1100-2.
  68. ↑ Ilmajoki iloitsee omasta kuninkaasta Yle Uutiset. 12.7.2010. Viitattu 29.6.2021.
  69. ↑ Otto-I. Meurman Arkkitehtuurimuseo . Viitattu 4.6.2021.
  70. ↑ Sata vuotta Nándor Mikolan syntymästä. Pustan poika Pohjanmaalta - Nandor Mikola akvart.fi. Viitattu 28.6.2021.
  71. ↑ Juha Mäenpää. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  72. ↑ Mäkelä, Matti: Syrämmen kieli. WSOY, 2001. ISBN 951-0-24480-5.
  73. ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Matti Paasivuori rakensi hyvinvointimme perustan. Helsingin Sanomat, 13.1.2014. Digilehti (maksullinen) Viitattu 29.6.2021.
  74. ↑ Kauppila, Olli: Koskenkorvan polttimo ja sen edeltäjät – Koskenkorvan tehtaan 50-vuotishistoriikki, s. 116. Helsinki: Alko, 1988. ISBN 951-8913-00-5.
  75. ↑ Peldan, Gabriel (1690 - 1750), Kansallisbiografia (maksullinen).
  76. ↑ Leinonen, Artturi: ”Peldan, Gabriel Jaakonpoika”, Eteläpohjalaisia elämäkertoja M-Ö, s. 573. Toimittaneet Reino Ala-Kulju, Jalo Lahdensuo et al. Vaasa: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto, 1965.
  77. ↑ Anneli Mäkelä-Alitalo: Peltola, Katarina (1804-1870). Suomen Kansallisbiografia. Osa 7. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Sivut 610-611.
  78. ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 14, s. 182. Sporttikustannus Oy, 1993. ISBN 951-8920-18-4.
  79. ↑ Ranta, Jarno: Olympiavoittaja, muuta Ilmajoelle. Ilkka, 5.11.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2021.
  80. ↑ Video: Juha Puhtimäki käväisi Duke Shown vieraana! pesis.fi. 1.7.2020. Viitattu 29.6.2021.
  81. ↑ Mauri Pyhälahti täyttää 70 vuotta pesis.fi. 12.3.2021. Viitattu 29.6.2021.
  82. ↑ Jaakko Veikko Emanuel Pöyry sotapolku.fi. Viitattu 28.6.2021.
  83. ↑ Eino Rautavaara: Kasakan laulu yle.fi. 8.12.2006, päivitetty 28.7.2016. Viitattu 29.6.2021.
  84. ↑ Ahti Rytkönen (1899-1989) Jyväskylän yliopiston museo. Viitattu 28.6.2021.
  85. ↑ Rytkönen, Antti Jr.: Ahti Rytkönen 23.3.1899 - 21.7.1989 A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat. Joulukuu 1989. Viitattu 29.6.2021.
  86. ↑ Sipari, Lauri: Muistot – Vieno Saaristo 1936–2016 Helsingin Sanomat. 8.2.2017. Viitattu 12.2.2017.
  87. ↑ Iisakki Saha. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  88. ↑ Veikko Salmi. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  89. ↑ Ari Rousu ja Antti Välimäki (toim.): Ilmajoen yhteiskoulu ja lukio 75 vuotta, s. 177. Ilmajoen lukio, 1999. ISBN 952-91-1100-2.
  90. ↑ Väinö Tikkaoja. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  91. ↑ Oksala, Sari: Heraldikko ja taidemaalari Hämeen Sanomat. 6.5.2014. Lehtitukku.
  92. ↑ Drufva, Juha: Brelin työn jatkaja Kansan Uutiset. 14.7.2012. Viitattu 28.6.2021.
  93. ↑ Kotivuori, Yrjö: Ilmajoki. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  94. ↑ Paavo Virkkunen. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  95. ↑ Geni: Petter Iisakinpoika Västi Viitattu 1.1.2021.
  96. ↑ Neva, Tapio: Voimakas, hiljainen ja ilmajokinen. Turun Sanomat, 27.8.2004. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia I–II Osa II Keskiaika ja 1500-luku.
  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia III Sisältää jakson nuijasodasta isoonvihaan eli koko 1600-luvun.
  • Aulis J. Alanen: Etelä-Pohjanmaan historia IV Isosta vihasta Suomen sotaan 1700–1809

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilmajoki.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ilmajoki&oldid=20130522”