Ilmajoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilmajoki
Ilmola
Ilmajoki.vaakuna.svg Ilmajoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Ilmajoen kirkko
Ilmajoen kirkko
www.ilmajoki.fi
Sijainti 62°43′55″N, 022°34′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 579,68 km²
197:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 576,78 km²
– sisävesi 2,90 km²
Väkiluku 12 204
84:nneksi suurin 31.7.2016 [2]
väestötiheys 21,16 as./km² (31.7.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 20,1 %
– 15–64-v. 60,6 %
– yli 64-v. 19,3 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20,25 %
214:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • KD

13
  8
  6
  6
  2

Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865[7] perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 204 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 579,79 km², josta 2,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 20,2 asukasta/km². Ilmajoen naapurikunnat ovat Isokyrö, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.

Ilmajoki on tunnettu kulttuuristaan ja urheilustaan. Ilmajoella vuosittain järjestettävät Ilmajoen Musiikkijuhlat keräävät paikkakunnalle tuhansia oopperavieraita. Ilmajoella toimii myös useita kuoroja.

Ilmajoen halki virtaa Etelä-Pohjanmaan suurin joki Kyrönjoki.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kylät ja rajanaapurit.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön (silloin Pohjankyrön) emäpitäjään kuulunut Ilmajoki ja lukuisia muita nykyisiä pitäjiä erotettiin Isostakyröstä omaksi Ilmajoen kappeliksi vuonna 1516. Itsenäinen seurakunta Ilmajoesta tuli vuonna 1532. Suur-Ilmajoen hallintopitäjästä ovat sittemmin irtautuneet Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka 1672, Peräseinäjoki ja Seinäjoki. Ilmajoen kunta aloitti toimintansa vuonna 1867, kun kunnallishallinto erotettiin seurakunnasta vuoden 1865 kunnallisasetuksen seurauksena.

Vuosina 1596–1597 käydyn nuijasodan talonpoikien johtaja Jaakko Ilkka oli Ilmajoelta ja paikkakunnalla käytiin sotaan liittyvä Santavuoren taistelu helmikuussa 1597.

Ilmajoella on myös useita aitoja puolitoista- ja kaksifooninkisia (-kerroksisia) pohjalaistaloja. Myös Ilmajoella valmistetut könninkellot ja Nopankylän ajokaluseppien keskittymä kertovat Ilmajoen pitkäikäisestä rakennus- ja suunnitteluperinteestä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ilmajoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 928
1985
  
12 041
1990
  
12 097
1995
  
12 005
2000
  
11 832
2005
  
11 496
2010
  
11 841
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa. Kuntavaaleissa 2012 äänestysvilkkaus oli 64,1 %. Ilmajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Timo Kankaanpää (kesk.)[9] ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Timo Tuomikoski (kok.).[10]

ryhmä äänimäärä %-määrä valt. lkm muutos
keskustalaiset 2 124 36,4 13
kokoomuslaiset 1 406 24,1 8 -1
sosialidemokraatit 995 17,0 6
perussuomalaiset 976 16,7 6 +1
kristillisdemokraatit 334 5,7 2

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystoiminnalla on pitkät perinteet Ilmajoella. Ilmajoella on lähes 1 000 yritystä. Teollisuuslaitoksista suurin on Altian Koskenkorvan tehdas, jossa valmistetaan etanoliraaka-ainetta tunnettuun Koskenkorvan viinaan. Ilmajoki on myös voimakas maatalouspitäjä. Luomuliitto on valinnut vuoden 2008 luomuyrittäjäksi Ilmajoen Makkaramestarit. Yritys toimii Ilmajoen Pojanluoman kylässä.[11]

Vuonna 2012 yksittäisistä peltohehtaareista on maksettu Ilmajoella 15000-16000 euroa.[12] Vuonna 2013 korkein maksettu hehtaarihinta kipusi 22000 euroon.[13]

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kunnassa on mahdollista harrastaa urheilua mm. Honkalanmäen yleisurheilu-jalkapallokentällä, joka sijaitsee Koskenkorvan kylässä. Ilmajoella on myös lukuisia pesäpallokenttiä. Suurin ja kenties tunnetuin sijaitsee Koskenkorvalla Honkalanmäen kupeessa, ja Ilmajoen keskustassa sijaitsee kaksi kenttää, joista toinen on hiekkakenttä. Keskustan tuntumassa sijaitsee myös liikuntaan painottunut Ilmajoki-Halli.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen halki kulkevat valtatiet 3, 19 ja 18 sekä kantatie 67. Ilmajoen Rengonkylässä on myös lentoasema, josta kulkee säännöllinen reittiliikenne Helsinkiin. Lisäksi kunnan lävitse kulkee Suupohjan ratana tunnettu rataosa Seinäjoki–Kaskinen.

Ilmajoelta on noin 360 kilometriä Helsinkiin, noin 70 kilometriä Vaasaan ja noin 15 kilometriä Seinäjoelle.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella on paikkakunnan kokoon nähden melko laajat koulutusmahdollisuudet. Peruskoulujen ja lukion lisäksi Ilmajoelta löytyy kaksi koulutuskeskus Sedun toimipistettä, Maatalous- ja metsäoppilaitos (Sedu Ilmajoentie) ja Taiteen ja Kulttuurin oppilaitos (Sedu Pappilantie). Ilmajoella on myös Etelä-Pohjanmaan Opisto, jossa voi opiskella esimerkiksi lukuvuoden mittaisilla opintolinjoilla tai suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisen perustutkinnon. Lisäksi opiston koulutustarjontaan lukeutuvat aikuisten näyttötutkinnot, lyhytkurssit ja avoimet yliopiston opinnot. Ilmajoella sijaitsee myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike ja maatalous -linjat Ilmajoen kampuksella, jotka toimivat osittain samoissa tiloissa Sedu Ilmajoentien kanssa. [14][15]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilun saralla Ilmajoki on kasvattanut useita menestyneitä painijoita kuten Arvo Haaviston ja Marko Yli-Hannukselan. Myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kotikunta on Ilmajoki. Tämän lisäksi Ilmajoella on miesten superpesisjoukkue Koskenkorvan Urheilijat (KoU), joka pelaa kotiottelunsa Koskenkorvalla sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Naisten pesäpalloa Ilmajoella puolestaan edustaa Ilmajoen Kisailijat (IK), jonka edustusjoukkueet pelaavat ottelunsa keskustan tuntumassa sijaitsevalla Keskuskentällä. Vaikka Ilmajoki yhdistetäänkin pesäpalloon ja painiin, niiden harrastajamäärä ei yhteenlaskettunakaan yllä jalkapallon tasolle.[16] Talvella pelattavista lajeista salibandy on noussut Ilmajoella ykköslajiksi. ISB Ilmajoki toimii ilmajokisten omana seurana, joka on perustettu vuonna 2000.[17]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella toimii myös Länsi-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva puolustusvoimien yksikkö, joka perustettiin kuntaan Lääkintävarikkona vuonna 1949. Taajaman eteläpuolella teollisuusalueella sijaitseva yksikkö kulkee kuntalaisten puheessa edelleen nimellä Lääkintävarikko. Se vastaa kenttälääkintäkaluston varastoinnista ja kunnossapidosta.

Tunnettuja Ilmajoella syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita tunnettuja ilmajokelaisia yhtyeitä, yhdistyksiä tai ryhmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, heinäkuu 2016 31.7.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.9.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Kunnan luottamushenkilöorganisaatio Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  7. Kuntakokouksen pöytäkirja 22.1.1867. Ilmajoki.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Kunnanvaltuusto 2013–2016 Kunnanvaltuusto, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  10. Kunnanhallitus 2013–2014 Kunnanhallitus, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  11. Finfood Uutispalvelu: Vuoden luomuyrittäjä Viitattu 25.11.2008.
  12. http://yle.fi/uutiset/peltohehtaarin_hinta_vaihtelee_etela-pohjanmaalla_huomattavasti_kunnittain/6276138
  13. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pelto-ja-mets%C3%A4-kallistuvat-taas-1.46604
  14. Ilmajoki kampus SeAMK. Viitattu 6.3.2015.
  15. Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki Sedu. Viitattu 6.3.2015.
  16. Heikkinen, Petri: "Jalkapallo valtasi perinnemaiseman". Pohjalainen, 19. joulukuuta 2006
  17. ISB, historia

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia I–II Osa II Keskiaika ja 1500-luku.
  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia III Sisältää jakson nuijasodasta isoonvihaan eli koko 1600-luvun.
  • Aulis J. Alanen: Etelä-Pohjanmaan historia IV Isosta vihasta Suomen sotaan 1700–1809

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilmajoki.