Ilmajoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilmajoki
Ilmola
Ilmajoki.vaakuna.svg Ilmajoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
Ilmajoen kirkko
Ilmajoen kirkko
www.ilmajoki.fi
Sijainti 62°43′55″N, 022°34′50″EKoordinaatit: 62°43′55″N, 022°34′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 579,69 km²
197:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 576,79 km²
– sisävesi 2,90 km²
Väkiluku 12 186
86:nneksi suurin 31.12.2014 [2]
– väestötiheys 21,13 as/km² (31.12.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 19,9 %
– 15–64-v. 61,7 %
– yli 64-v. 18,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
– suomenkielisiä 98,9 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 19,75 %
232:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2013-2016[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • KD
13
  8
  6
  6
  2

Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1867[6] perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 186 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 579,79 km², josta 2,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 20,2 asukasta/km². Ilmajoen naapurikunnat ovat Isokyrö, Jalasjärvi, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.

Ilmajoki on tunnettu kulttuuristaan ja urheilustaan. Ilmajoella vuosittain järjestettävät Ilmajoen Musiikkijuhlat keräävät paikkakunnalle tuhansia oopperavieraita. Ilmajoella toimii myös useita kuoroja.

Urheilun saralla Ilmajoki on kasvattanut useita menestyneitä painijoita kuten Arvo Haaviston ja Marko Yli-Hannukselan. Myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kotikunta on Ilmajoki. Tämän lisäksi Ilmajoella on miesten superpesisjoukkue Koskenkorvan Urheilijat (KoU), joka pelaa kotiottelunsa Koskenkorvalla sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Naisten pesäpalloa Ilmajoella puolestaan edustaa Ilmajoen Kisailijat (IK), jonka edustusjoukkueet pelaavat ottelunsa keskustan tuntumassa sijaitsevalla Keskuskentällä. Vaikka Ilmajoki yhdistetäänkin pesäpalloon ja painiin, niiden harrastajamäärä ei yhteenlaskettunakaan yllä jalkapallon tasolle.[7] Talvella pelattavista lajeista salibandy on noussut Ilmajoella ykköslajiksi. ISB Ilmajoki toimii ilmajokelaisten omana seurana, joka on perustettu vuonna 2000.[8]

Ilmajoen halki virtaa Etelä-Pohjanmaan suurin joki Kyrönjoki.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kylät ja rajanaapurit.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kappeliseurakunta, josta Ilmajoen kunta on saanut alkunsa, perustettiin vuonna 1516. Ilmajoen emäpitäjästä ovat ajan kuluessa irtautuneet Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Peräseinäjoki ja Seinäjoki. 1500-luvun lopulla käydyn nuijasodan talonpoikien johtaja Jaakko Ilkka oli Ilmajoelta.

Ilmajoella on myös useita aitoja puolitoista- ja kaksifooninkisia (-kerroksisia) pohjalaistaloja. Myös Ilmajoella valmistetut könninkellot ja Nopankylän ajokaluseppien keskittymä kertovat Ilmajoen pitkäikäisestä rakennus- ja suunnitteluperinteestä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ilmajoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 928
1985
  
 12 041
1990
  
 12 097
1995
  
 12 005
2000
  
 11 832
2005
  
 11 496
2010
  
 11 841
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa. Kuntavaaleissa 2012 äänestysvilkkaus oli 64,1 %. Ilmajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Timo Kankaanpää (kesk.)[10] ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Timo Tuomikoski (kok.).[11]

ryhmä äänimäärä %-määrä valt. lkm muutos
keskustalaiset 2 124 36,4 13
kokoomuslaiset 1 406 24,1 8 -1
sosialidemokraatit 995 17,0 6
perussuomalaiset 976 16,7 6 +1
kristillisdemokraatit 334 5,7 2

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli-Lauroselan talomuseo.

Yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystoiminnalla on pitkät perinteet Ilmajoella. Ilmajoella on lähes 1 000 yritystä, joista suurimpana Altian Koskenkorvan tehdas, jossa valmistetaan etanoliraaka-ainetta tunnettuun Koskenkorvan viinaan. Ilmajoki on myös voimakas maatalouspitäjä. Luomuliitto on valinnut vuoden 2008 luomuyrittäjäksi Ilmajoen Makkaramestarit. Yritys toimii Ilmajoen Pojanluoman kylässä.[12]

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen kunnassa on mahdollista harrastaa urheilua mm. Honkalanmäen yleisurheilu-/jalkapallokentällä, joka sijaitsee Koskenkorvan kylässä. Ilmajoella on myös lukuisia pesäpallokenttiä. Suurin ja kenties tunnetuin sijaitsee Koskenkorvalla Honkalanmäen kupeessa, ja Ilmajoen keskustassa sijaitsee kaksi kenttää, joista toinen on hiekkakenttä. Keskustan tuntumassa sijaitsee myös liikuntaan painottunut Ilmajoki-Halli.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen halki kulkevat valtatiet 3, 19 ja 18 sekä kantatie 67. Ilmajoen Rengonkylässä on myös lentoasema, josta kulkee säännöllinen reittiliikenne Helsinkiin. Lisäksi kunnan lävitse kulkee Suupohjan ratana tunnettu rataosa Seinäjoki–Kaskinen.

Ilmajoelta on noin 360 kilometriä Helsinkiin, noin 70 kilometriä Vaasaan ja noin 15 kilometriä Seinäjoelle.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella on paikkakunnan kokoon nähden melko laajat koulutusmahdollisuudet. Peruskoulujen ja lukion lisäksi Ilmajoelta löytyy Taidon ja kulttuurin oppilaitos, TaiKu sekä Etelä-Pohjanmaan Opisto, jossa voi opiskella esimerkiksi lukuvuoden mittaisilla opintolinjoilla tai suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisen perustutkinnon. Lisäksi opiston koulutustarjontaan lukeutuvat aikuisten näyttötutkinnot, lyhytkurssit ja avoimet yliopiston opinnot. Ilmajoella sijaitsee myös Ilmajoen maatalousoppilaitos, joka on osa Seinäjoen ammattikorkeakoulua.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskenkorvan Urheilijat on yleisseura, jonka miesten pesäpallojoukkue pelaa pääsarjatasolla Superpesiksessä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoella toimii myös Länsi-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva puolustusvoimien yksikkö, joka perustettiin kuntaan Lääkintävarikkona vuonna 1949. Taajaman eteläpuolella teollisuusalueella sijaitseva yksikkö kulkee kuntalaisten puheessa edelleen nimellä Lääkintävarikko. Se vastaa kenttälääkintäkaluston varastoinnista ja kunnossapidosta.

Tunnettuja Ilmajoella syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita tunnettuja ilmajokelaisia yhtyeitä, yhdistyksiä tai ryhmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 12.1.2015.
  3. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. ↑ Kunnan luottamushenkilöorganisaatio Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  6. ↑ Kuntakokouksen pöytäkirja 22.1.1867. Ilmajoki.
  7. ↑ Heikkinen, Petri: "Jalkapallo valtasi perinnemaiseman". Pohjalainen, 19. joulukuuta 2006
  8. ↑ ISB, historia
  9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. ↑ Kunnanvaltuusto 2013-2016 Kunnanvaltuusto, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  11. ↑ Kunnanhallitus 2013-2014 Kunnanhallitus, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
  12. ↑ Finfood Uutispalvelu: Vuoden luomuyrittäjä Viitattu 25.11.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat
Alajärvi - Alavus - Evijärvi - Ilmajoki - Isojoki - Jalasjärvi - Karijoki - Kauhajoki - Kauhava - Kuortane - Kurikka - Lappajärvi - Lapua - Seinäjoki - Soini - Teuva - Vimpeli - Ähtäri
Entiset kunnat
Alahärmä - Jurva - Kortesjärvi - Lehtimäki - Nurmo - Peräseinäjoki - Seinäjoen mlk - Töysä - Ylihärmä - Ylistaro
Noudettu kohteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ilmajoki&oldid=14665131