Ilmajoki
Ilmajoki Ilmola |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Ilmajoen kunnantalo |
|
Sijainti | |
Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Seinäjoen seutukunta |
Kuntanumero | 145 |
Hallinnollinen keskus | Ilmajoen kirkonkylä |
Perustettu | 1867 |
Kokonaispinta-ala |
579,70 km² 194:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 576,81 km² |
– sisävesi | 2,89 km² |
Väkiluku |
12 334 83:nneksi suurin 30.6.2020 [2] |
– väestötiheys | 21,38 as./km² (30.6.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 20,1 % |
– 15–64-v. | 59,8 % |
– yli 64-v. | 20,1 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 98,8 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 0,9 % |
Kunnallisvero |
21,00 % 150:nneksi suurin 2020 [5] |
Kunnanjohtaja | Seppo Pirttikoski |
Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • Kok. • SDP • Ps. • KD |
15 9 6 4 1 |
www.ilmajoki.fi |
Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865[7] perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 334 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 579,79 km², josta 2,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 21,1 asukasta/km². Kunnan asukkaista viidesosa on alle 14-vuotiaita ja sen asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 700 hengellä.[8] Ilmajoen naapurikunnat ovat Isokyrö, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.
Entinen emäpitäjä Ilmajoki on maisemaltaan ja luonnoltaan pohjalaista lakeusmaisemaa. Ilmajoen halki virtaavan Etelä-Pohjanmaan suurimman joen Kyrönjoen rantamaat ovat Suomen vilja-aittoja. Kyrönjoki on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi.
Ilmajoen kunnan veroprosentti on 21,00 vuonna 2020. Ilmajoen uusiutuvan sähkön tuotanto on suurempaa kuin sähkön kulutus.[9]
Ilmajokelaisia menestyneitä urheilijoita ovat muiden muassa keihäänheittäjä Tero Pitkämäki sekä painijat Jarkko Ala-Huikku ja Marko Yli-Hannuksela. Paikkakunnalla vuosittain järjestettävät Ilmajoen Musiikkijuhlat keräävät kesäkuussa tuhansia oopperavieraita. Finland Festivals on nimennyt Ilmajoen Musiikkijuhlat vuoden festivaaliksi 2017. [10]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aika emäpitäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoki on kuulunut lukuisten muiden eteläpohjalaisten kuntien tavoin alkujaan suureen Kyrön/Kyrönjoensuun/Pohjankyrön eli nykyisen Isonkyrön emäpitäjään. Ilmajoen kappeliseurakunta perustettiin sen alaisuuteen vuonna 1516 ja siihen tuli kuulumaan nykyiset Alavuden, Jalasjärven, Kauhajoen, Kurikan, Peräseinäjoen ja Seinäjoen alueet. Itsenäiseksi Ilmajoen emäpitäjäksi tämä alue itsenäistyi Isostakyröstä vuonna 1532, kun Ilmajoen seurakunta perustettiin. Käytännössä ero Kyröstä tapahtui todennäköisesti vasta 1550-luvulla.[11] Ensimmäiset käräjät Ilmajoella pidettiin 1554. Oma hallintopitäjä Ilmajoesta tuli viimeistään vuonna 1571, jolloin löytyy ensimmäinen maininta Ilmajoen omasta nimismiehestä.[12]
Suur-Ilmajoesta ovat sittemmin irtautuneet Alavus, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Peräseinäjoki ja Seinäjoki. Ilmajoen kunta aloitti toimintansa vuonna 1867, kun kunnallishallinto erotettiin seurakunnasta vuoden 1865 kunnallisasetuksen seurauksena.
Nuijasota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1596–1597 käydyn nuijasodan talonpoikien johtaja Jaakko Ilkka oli ilmajokelainen ja paikkakunnalla käytiin sotaan liittyvä Santavuoren taistelu helmikuussa 1597.
Ilmajoesta liitettiin vuoden 2005 alussa noin 200 asukkaan alue Seinäjokeen samalla kun Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta liittyivät yhteen. Liitos tehtiin, jottei Peräseinäjoesta olisi tullut eksklaavi, sillä kunnilla ei muuten ollut yhteistä rajaa.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoki sijaitsee Kyrönjoen varrella, joka on Ilmajoen pisin joki. Ilmajoen kunnan alueella on kaikkiaan 10 järveä, joista suurimmat ovat Kalajaisjärvi, Vitiäisjärvi ja 4,4 hehtaarin laajuinen nimetön järvi.[13]
Ilmajoen Natura-kohteita ovat Tuoresluoman lehdot, Kivistönmäki ja Pässilänvuoren alue, johon kululuu myös soita ja lehtoja.[14]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoella on myös useita aitoja puolitoista- ja kaksifooninkisia (-kerroksisia) pohjalaistaloja. Myös Ilmajoella valmistetut könninkellot ja Nopankylän ajokaluseppien keskittymä kertovat Ilmajoen pitkäikäisestä rakennus- ja suunnitteluperinteestä.
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Pohjanmaan kylät ry:n rekisterin mukaan pitäjässä on 16 kyläseuraa. [15]
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Ilmajoella oli 12 205 asukasta, joista 8 947 asui taajamissa, 3 210 haja-asutusalueilla ja 48 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ilmajoen taajama-aste on 73,6 %.[16] Ilmajoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[17]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Ilmajoki-Kurikka* | 6 724 |
2 | Ahonkylä | 1 996 |
3 | Munakka | 227 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ilmajoen kirkonkylä ja Koskenkorva eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ovat kasvaneet yhteen Kurikan keskustaajaman kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 489 asukasta ja sen pinta-ala on 56,66 neliökilometriä.[18]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ilmajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ilmajoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yritystoiminnalla on pitkät perinteet Ilmajoella, jossa on lähes 1 000 yritystä. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien vuosittain toteuttamassa selvityksessä Ilmajoki on ollut toistuvasti kärkisijoilla yrittäjämyönteisenä paikkakuntana. [22]
Ilmajoella toimii myös Logistiikkalaitokseen (ent. Länsi-Suomen Huoltorykmentti) kuuluva puolustusvoimien yksikkö, joka perustettiin kuntaan Lääkintävarikkona vuonna 1949. Taajaman eteläpuolella teollisuusalueella sijaitseva yksikkö kulkee kuntalaisten puheessa edelleen nimellä Lääkintävarikko. Se vastaa kenttälääkintäkaluston varastoinnista ja kunnossapidosta.
Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teollisuuslaitoksista suurin on Altian Koskenkorvan tehdas, jossa valmistetaan etanoliraaka-ainetta tunnettuun Koskenkorvan viinaan. Koskenkorvasta on tullut yksi Suomen merkittäviä brändejä, joka tunnetaan myös maailmalla.[23]
Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoki on edistyksellinenlähde? pitäjä bio- ja ympäristötaloudessa. Paitsi, että Ilmajoki on uusiutuvassa sähkössä omavarainen, Altia tuottaa pääosan prosessienergiastaan sivujaepohjaisista peltobiomassoista. Laskunmäen voimakkaasti kasvava yritysalue on tunnettu kierrätysalaan erikoistuneista yrityksistään ja paikkakunnalla valmistetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistuslaitteita ja energiatehokkaita ilmanvaihtoratkaisuja.
Ilmajokelaisista yrityksistä kolme on voittanut maakunnallisen yrittäjäpalkinnon: Kuljetusliike Koivulahti, Hellsten Flooring ja Lähdesmäki Oy. Kolme ilmajokelaista yritystä, Memorial Oy, JPT Industria ja Vision Bear Oy on valittu vuoden kasvuyritykseksi. [24] [25] Luomuliitto on valinnut vuoden 2008 luomuyrittäjäksi Ilmajoen Makkaramestarit. Yritys toimii Ilmajoen Pojanluoman kylässä.[26]
Vuonna 2012 yksittäisistä peltohehtaareista on maksettu Ilmajoella 15 000–16 000 euroa.[27] Vuonna 2013 korkein maksettu hehtaarihinta kipusi 22 000 euroon.[28]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoella on hyvät koulutusmahdollisuudet. Peruskoulujen ja lukion lisäksi Ilmajoelta löytyy kaksi koulutuskeskus Sedun toimipistettä, Maatalous- ja metsäoppilaitos (Sedu Ilmajoentie) Ilmajoella on myös Etelä-Pohjanmaan Opisto, jossa voi opiskella esimerkiksi lukuvuoden mittaisilla opintolinjoilla tai suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisen perustutkinnon. Lisäksi opiston koulutustarjontaan lukeutuvat aikuisten näyttötutkinnot, lyhytkurssit ja avoimet yliopiston opinnot. Ilmajoella sijaitsee myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike ja maatalous -linjat Ilmajoen kampuksella, jotka toimivat osittain samoissa tiloissa Sedu Ilmajoentien kanssa. [29][30]
Ilmajoella on kaksi pilottikoulua, joissa kokeillaan vuosiluokatonta alkuopetusta. Oppilaat jaetaan ryhmiin taitojensa perusteella eikä iän mukaan. [31]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[32]
Perinneruokia tarjoavasta pitopöydästään ovat tunnettuja Ilmajoen keskustan Kestikartano, joka on perustettu vuonna 1971 nimellä Jussin Kestikartano, sekä tilausravintolana toimiva Koskenkorvan Trahteeri.[33]
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilkan kenttä ja siellä sijaitsevat Ilkan patsas vuodelta 1924 sekä Lakeuden raivaaja -patsas vuodelta 1954
- Nuijamiesten muistomerkki Koskenkorvan Piirtolankankaalla
- Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkki Koskenkorvalla
- Yli-Lauroselan talomuseo, malliesimerkki rakennustaiteellisesta vanhasta pohjalaistalosta
- Ilmajoen museo Ilkan kentän ääressä
- Alajoen kauniit peripohjalaiset lato- ja jokimaisemat
- Santavuori ja sen näkötorni, sekä tuulivoimalat
- Tuoresluoman lehdot, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltava lehto
- Tuoresluoma, Loukasmäen lähde, Hassulannevan lähde ja Kilsukylän lähde, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan arvokkaita pienvesiä.
Jaakko Ilkan Nuijasodan muistomerkki on pystytetty Ilkan kentälle.[34]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoella on yli kaksikymmentä toimivaa urheiluseuraa[35] ja reilut seitsemänkymmentä julkisessa käytössä olevaa liikuntapaikkaa. Tunnetuimmat ilmajokelaiset urheilumuodot ovat paini ja pesäpallo. Kunnan keskustassa Urheilutiellä sijaitseva Ilmajoki-halli tarjoaa mahdollisuuksia urheiluun niin harraste- kuin kilpatasollakin. Palveluvalikoimaa täydentää sen yhteydessä toimiva Virkistysuimala Pore[36]. Toinen suosittu liikuntakeskittymä on Koskenkorvan kylässä sijaitseva Honkalanmäen urheilukenttä, jossa harrastetaan yleisurheilua ja jalkapalloa. Kentän läheisyydessä sijaitsevat myös Koskenkorvan urheilutalo ja pesäpallostadion.
Urheilun saralla Ilmajoki on kasvattanut useita menestyneitä painijoita kuten Arvo Haaviston ja Marko Yli-Hannukselan. Myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kotikunta on Ilmajoki. Tämän lisäksi Ilmajoella on miesten superpesisjoukkue Koskenkorvan Urheilijat (KoU), joka pelaa kotiottelunsa Koskenkorvalla sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Naisten pesäpalloa Ilmajoella puolestaan edustaa Ilmajoen Kisailijat (IK), jonka edustusjoukkueet pelaavat ottelunsa keskustan tuntumassa sijaitsevalla Keskuskentällä. Vaikka Ilmajoki yhdistetäänkin pesäpalloon ja painiin, niiden harrastajamäärä ei yhteenlaskettunakaan yllä jalkapallon tasolle.[37] Talvella pelattavista lajeista salibandy on noussut Ilmajoella ykköslajiksi. ISB Ilmajoki toimii ilmajokisten omana seurana, joka on perustettu vuonna 2000.[38]
Ilmajokiset 15 olympiaurheilijaa maalataan kankaalle. Maalausprojekti valmistuu vuoteen 2021 mennessä, jolloin Ilmajoen Kisailijat täyttää 100 vuotta. Olympiaurheilijat maalaa taiteilija Jussi Toukonen ja valmiit taulut ripustetaan Ilmajoki-hallin seinälle. [39]
Ilmajokiset olympiaosallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi | Paikkakunta | Urheilija | Laji | Sijoitus | Tulos tai aika |
---|---|---|---|---|---|
1924 | Pariisi | Arvo Haavisto | Vapaapaini 66 kg | Pronssi | |
1928 | Amsterdam | Arvo Haavisto | Vapaapaini 70 kg | Kulta | |
1936 | Berliini | Arvo Haavisto | Painituomari | ||
1936 | Berliini | Veikko Peräsalo | Korkeus | Kahdestoista | 185 |
1936 | Berliini | Jaakko Pietilä | Vapaapaini 72 kg | Seitsemäs | |
1948 | Lontoo | Pentti Siltaloppi | 3000 esteet | Viides | 9.19.6 |
1952 | Helsinki | Kalle Haapasalmi | Kr-room. paini 67 kg | Viides | |
1952 | Helsinki | Kaleva Niemi | Painituomari | ||
1960 | Rooma | Matti Laakso | Kr-room. paini 73 kg | Kuudes | |
1964 | Tokio | Matti Laakso | Kr-room. paini 78 kg | Seitsemäs | |
1972 | München | Matti Laakso | Kr-room. paini 82 kg | Yhdeksäs | |
1960 | Rooma | Jussi Rintamäki | 400 aidat | Viides | 50,98 |
1960 | Rooma | Jussi Rintamäki | 4×400 viesti | Karsiutui, alkuerät neljäs | Joukkueaika 3.11,90 |
1960 | Rooma | Kaleva Niemi | Painituomari | ||
1968 | Mexico | Martti Laakso | Kr-room. paini 63 kg | Kuudes | |
1972 | München | Martti Laakso | Kr-room. paini 62 kg | Seitsemäs | |
1988 | Soul | Juha Ahokas | Kr-room. paini 98 kg | Poistettu, kierros 2/7 | |
1992 | Barcelona | Juha Ahokas | Kr-room. paini 130 kg | Seitsemäs | |
1996 | Atlanta | Juha Ahokas | Kr-room. paini 130 kg | Neljästoista | |
2004 | Ateena | Juha Ahokas | Kr-room. paini 130 kg | Seitsemästoista | |
1992 | Albertville | Mika Kuusisto | Viestihiihto 4×10 km | Pronssi | Oma aika 25.25,9 Joukkueaika 1.41.22,9 |
1992 | Albertville | Mika Kuusisto | 30 km hiihto | Kahdeskymmeneskuudes | 1 tunti 28.45,6 |
1992 | Albertville | Mika Kuusisto | 50 km hiihto | Kahdeskymmeneskolmas | 2 tuntia 13.09,3 |
1996 | Atlanta | Marko Yli-Hannuksela | Kr-room. paini 68 kg | Viidestoista | |
2000 | Sydney | Marko Yli-Hannuksela | Kr-room. paini 76 kg | Pronssi | |
2004 | Ateena | Marko Yli-Hannuksela | Kr-room. paini 74 kg | Hopea | |
2000 | Sydney | Tero Katajisto | Kr-room. paini 54 kg | Kahdeksastoista | |
2008 | Peking | Jarkko Ala-Huikku | Kr-room. paini 60 kg | Kahdeksastoista | |
2012 | Lontoo | Jarkko Ala-Huikku | Kr-room. paini 60 kg | Kuudestoista | |
2004 | Ateena | Tero Pitkämäki | Keihäs | Kahdeksas | 83,01 |
2008 | Peking | Tero Pitkämäki | Keihäs | Pronssi | 86,16 |
2012 | Lontoo | Tero Pitkämäki | Keihäs | Viides | 82,60 |
2016 | Rio de Janeiro | Tero Pitkämäki | Keihäs | Karsiutui | 79,56 |
2016 | Rio de Janeiro | Tero Välimäki | Kr-room. paini 66 kg | Viidestoista |
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoen halki kulkevat valtatiet 3, 19 ja 18 sekä kantatie 67. Hiljattain rakennettu valtatie 19 eli Seinäjoen itäinen ohikulkutie[40] alkaa Ilmajoen Rengonkylän kohdalta ja kulkee ohi Seinäjoen keskustan Nurmoon. Tie on Suomen toiseksi vilkkain etelä-pohjoissuuntainen liikenneväylä Helsinki-Jyväskylä-Oulu-valtatien jälkeen. Kantatie 67 on maakunnan sisäisen liikenteen valtasuoni, jossa autoja kulkee lähes 10 000 vuorokaudessa. [41]
Ilmajoen Rengonkylässä sijaitsee kansainväliset mitat täyttävä yksityisesti operoitu lentokenttä. Lisäksi kunnan lävitse kulkee Suupohjan ratana tunnettu rataosa Seinäjoki–Kaskinen. Ilmajoelta on 17 kilometriä Seinäjoelle, 70 kilometriä Vaasaan, 150 kilometriä Tampereelle ja 360 kilometriä Helsinkiin.
Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoen kunnanjohtaja vuodesta 2004 on Seppo Pirttikoski.[42]
Ilmajoen kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa. Kuntavaaleissa 2017 äänestysvilkkaus oli 63,5 %. Ilmajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Martti Mannersuo (kok.)[43] ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Ahti Ranto (kesk.).[44]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[45] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
Vuosi | KESK | KOK | SDP | PS | KD | VAS | muut | |||||||
Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | |
2008 | 2 484 | 40,5 | 1 576 | 25,7 | 1 003 | 16,3 | 845 | 13,8 | 178 | 2,9 | 51 | 0,8 | ||
2012 | 2 124 | 36,4 | 1 406 | 24,1 | 995 | 17,0 | 977 | 16,7 | 334 | 5,7 | ||||
2017 | 2 639 | 45,2 | 1 270 | 21,8 | 965 | 16,5 | 652 | 11,2 | 250 | 4,3 | 49 | 0,8 | 9 | 0,2 |
Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
|
Muita tunnettuja ilmajokelaisia yhtyeitä, yhdistyksiä tai ryhmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Könnin mestarit
- Ahonkylän flikat
- Marit ja Mikot
- Jack Meatbeat & the Underground Society
- Me Wokkivihannekset
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Ilmajoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Kuntakokouksen pöytäkirja 22.1.1867. Ilmajoki.
- ↑ Kuntainfo - Ilmajoki www.ilmajoki.fi. Viitattu 4.4.2017.
- ↑ Energian tuotanto ja kulutus Ilmajoella ilmajoki.fi.
- ↑ Vuoden festivaali 2017 festivals.fi.
- ↑ Liakka, Niilo: Ilmajoen pitäjä, s. 59, 62. Ilmajoen kunta, 1986.
- ↑ Luukko, Armas: Etelä-Pohjanmaan historia II, s. 385. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta, 1950.
- ↑ Ilmajoki Järviwiki. Viitattu 7.2.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 7.2.2018.
- ↑ [(http://www.epk.fi/kylarekisteri/kylarekisteri.php?rid=1&srid=51&tid=56) Ilmajoen kyärekisteri] epk.fi.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät .yrittajat.fi.
- ↑ Koskenkorvan videomainos youtube.com.
- ↑ Palkintouutinen yrittajat.fi.
- ↑ Kasvukilpailun voittajat kasvukilpailu.fi.
- ↑ Finfood Uutispalvelu: Vuoden luomuyrittäjä finfood.fi. Viitattu 25.11.2008.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/peltohehtaarin_hinta_vaihtelee_etela-pohjanmaalla_huomattavasti_kunnittain/6276138
- ↑ http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pelto-ja-mets%C3%A4-kallistuvat-taas-1.46604
- ↑ Ilmajoki kampus SeAMK. Viitattu 6.3.2015.
- ↑ Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki Sedu. Viitattu 6.3.2015.
- ↑ Uutinen pilottikoulukokeilusta yle.fi.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 147. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Ravintolat Visit Ilmajoki. Viitattu 15.12.2018.
- ↑ Ilmajoen matkailuesite 2016 ilmajoki.fi.
- ↑ http://www.ilmajoki.fi/files/Tiedostot/Liikunta_seurarekisteri.pdf
- ↑ http://www.ilmajoki.fi/?lang=fi&id=834
- ↑ Heikkinen, Petri: "Jalkapallo valtasi perinnemaiseman". Pohjalainen, 19. joulukuuta 2006
- ↑ ISB, historia
- ↑ Uusimäki, Jussi: Ilmajokiset olympia-edustajat kankaalle. Ilmajoki-lehti, 29.8.2017, nro 69.
- ↑ Seinäjoen itäinen ohikulkutie liikennevirasto.fi.
- ↑ [(http://www.epliitto.fi/images/B_56_Etela-Pohjanmaan_liikennejarjestelmasuunnitelma_2014.pdf) Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2014] epliitto.fi.
- ↑ Seppo Pirttikoski jatkaa Ilmajoen kunnanjohtajana Yle. 2016. Viitattu 7.2.2018.
- ↑ Kunnanvaltuusto 2013–2016 Kunnanvaltuusto, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
- ↑ Kunnanhallitus 2013–2014 Kunnanhallitus, Luottamuselimet, Päätöksenteko, hallinto ja talous, Ilmajoki
- ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/145
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia I–II Osa II Keskiaika ja 1500-luku.
- Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia III Sisältää jakson nuijasodasta isoonvihaan eli koko 1600-luvun.
- Aulis J. Alanen: Etelä-Pohjanmaan historia IV Isosta vihasta Suomen sotaan 1700–1809
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|