Linnaleiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Linnaleiri oli Ruotsin valtakunnassa käytössä ollut järjestelmä, jolla sotaväki majoitettiin sotaretkien väliajoilla ja erityisesti talvisin kruunun ja aatelisten linnoihin, linnoituksiin ja varakkaisiin taloihin. Suomen alueella 1570-luvulla Venäjää vastaan käydyn sodan yhteydessä linnaleirijärjestelmä muuttui talonpojille määrättyjen ylimääräisten sota-apuverojen myötä varsinaiseksi sotaväen elatusvelvollisuudeksi, joka aika ajoin muodostui raskaaksikin taakaksi. Linnaleirijärjestelmän rasitus kasvoi merkittävästi nuijasotaa edeltäneinä vuosina ja se oli yksi keskeinen syy talonpoikaiskapinan alkamiseen. Omavaltaiset sotilaat saattoivat järjestää talonpojille monenlaisia hankaluuksia. Pahimmillaan tilanne on muistuttanut miehitystä.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia II. Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713, s. 325. Vantaan kaupunki, 1990. ISBN 951-8959-05-6.