Täkänä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Täkänä on vanhimpia kansanomaisia kudonnaisia. Se koostuu kahdesta samanaikaisesti kudotusta kankaasta (ylä- ja alakangas), jotka vaihtavat kuvioiden kohdalla paikkaa ja sitoutuvat näin toisiinsa kuvioiden reunoissa. Vanhimmat Suomessa säilyneet täkänät ovat peräisin 1500-luvulta.

Alun perin täkänät ovat olleet kirkkotekstiilejä, mutta myöhemmin ne kuuluivat myös säätyläiskotien lämmittäviin villakudonnaisiin. Täkänän alueita ovat olleet Suomessa ensin Etelä-Pohjanmaa, Häme ja Satakunta, mutta 1800-luvun lopulla täkänän kudontataito levisi myös muualle Suomeen aina Karjalaan asti.

Useimmiten täkänässä on kaksi palttinakangasta päällekkäin, mutta kutoessa voidaan käyttää myös erilaisia sidoksia, kuitenkin niin että sidoksissa tarvittava varsimäärä pysyy mahdollisimman pienenä. Tämä siksi, että kumpikin kangas vaatii erilliset niisivarret ja polkuset, ja lisäksi tarvitaan kaksi ns. apupolkusta, joilla kankaat saadaan erilleen toisistaan.

Täkänän kuviot syntyvät poimimalla. Poimintatapoja on kaksi; perinteinen, jossa poiminta tapahtuu kahden kepin avulla, sekä lastan avulla tapahtuva, Norjasta peräisin oleva poimintatapa. Keppien avulla saa aikaan tarkemman kuvion.

Tämä vaatetukseen, muotiin tai kauneudenhoitoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.