Miesten Superpesis

Miesten Superpesis
Meneillään oleva kausi Miesten Superpesiksen kausi 2024
Superpesiksen logo
Laji	Pesäpallo
Maa(t)	Suomi
Perustettu	1989
Edeltäjä	Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja	Olli Aro
Motto	"Peli synnyttää sankareita"
Joukkueita	13
Hallitseva mestari	Sotkamon Jymy
Eniten mestaruuksia	Sotkamon Jymy (19)
Sarjataso	1.
Alempi taso	Ykköspesis Suomensarja Maakuntasarja
TV	Nelonen Media Yle
Sivusto	Superpesis.fi
Infobox OK

Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Superpesiksessä pelaa 13 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen Pesäpalloliiton sarjajärjestelmä. Superpesis-kaudet kestävät yleensä toukokuusta syyskuuhun. Kukin joukkue pelaa runko- ja jatkosarjoissa noin 30 ottelua: kaksi ottelua toisiaan vastaan, yhden kotona ja yhden vieraissa. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen pelataan yksinkertaiset jatkosarjat, joissa ratkaistaan pudotuspeleihin selviytyvät 8 joukkuetta sekä putoamiskarsintaan sijoittuvat ja putoavat joukkueet. Superpesistä pelataan kaikkina viikonpäivinä. Arkena pelattavat ottelut pelataan iltaisin ja viikonloppu-ottelut iltapäivällä.

Superpesis perustettiin pesäpallon pääsarjaksi vuonna 1989 Pesäpallon SM-sarjan tilalle. Joukkueet voivat pudota pääsarjasta Ykköspesikseen ja nousta sieltä takaisin. Superpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki Superpesis-ottelut Ruutu-palvelussa vuoteen 2026 saakka. Televisiointisopimus tuottaa Pesäpalloliitolle arviolta 100 000 euron vuositulot. Sanoman ja Ylen välisen sopimuksen mukaan Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa. Superpesiksen toiminnasta vastaa Pesäpalloliiton omistama osakeyhtiö, jonka toimitusjohtajana toimii Olli Aro.

Superpesis on Suomen kolmanneksi katsotuin palloilusarja jääkiekon Liigan ja jalkapallon Veikkausliigan jälkeen sekä Ruudun toiseksi katsotuin ohjelma. Superpesis-otteluita katsottiin vuonna 2021 yli miljoona kertaa. Kaudella 2023 Superpesiksen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 1 381 katsojaa.

Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 31 eri pesäpalloseuraa. Näistä 9 on voittanut sarjan mestaruuden: Sotkamon Jymy (19), Vimpelin Veto (4), Kiteen Pallo -90 (3), Joensuun Maila (2), Oulun Lippo (2), Imatran Pallo-Veikot (1), Hyvinkään Tahko (1), Pattijoen Urheilijat (1) ja Manse PP (1). Sotkamon Jymy on voittanut eniten mestaruuksia ja eniten peräkkäisiä mestaruuksia. Ainoastaan kolme seuraa: Hyvinkään Tahko, Kiteen Pallo -90 ja Sotkamon Jymy on pelannut jokaisella Superpesis-kaudella.

Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Talvisuperiin. Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia

Pesäpallo pelinä herättää tunteita sekä katsojissa että pelaajissa. Kuvassa on meneillään ”turpakäräjät” Hyvinkään ja Vimpelin välisessä ottelussa.

Tausta

Pääartikkeli: Pesäpallon SM-sarja

1980-luvulla suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa pesäpallon asemaa oli tarkasteltava uudelleen. Laji oli pitkään saanut voimansa maaseudusta ja kyläpelikulttuurista, mutta kaupungistumisen myötä maaseudun väki väheni, ja pesäpallolle tarvittiin uutta suuntaa.

Pesäpalloliitossa käynnistettiin 1980-luvulla "Pesis on peleistä suomalaisin" -projekti (lyh. POPS), jonka tavoitteena oli viestiä pesäpallon uudesta tulevaisuudesta seuroille, kuntapäättäjille ja medialle. Projekti toi pesäpallolle yhteiskunnallista painoarvoa sekä käytännön toimia markkinointiin ja näkyvyyteen sekä pyrkimyksiä muokata pesäpalloa televisiotuotteeksi. Miesten ja naisten pääsarjaseurojen markkinointiorganisaatioksi perustettiin Superpesis Oy. Samalla aloitettiin myös olosuhteiden parantaminen, kuten ottelutapahtumien kehittäminen, hiekkatekonurmien käyttöönotto ja pesäpallostadionien rakentaminen.

Pesäpallon markkinoinnissa pyrittiin vahvistamaan lajille ominaista identiteettiä korostamalla paikallisuutta ja juuria. Pesäpalloa pyrittiin viemään suurkaupunkeihin, ja seurojen sijasta sarjataulukossa esiintyivät paikkakuntien nimet. Pesäpalloseurat edustivat laajalti paikkakuntia ja kokonaisia maakuntia.

Pelillisessä kehityksessä ottelumääriä lisättiin, ja peliin tuotiin uusia elementtejä: jokeripelaajat (1985), pudotuspelit (1987) ja supervuorot (1990). Pesäpallo kehittyi huippu-urheilun suuntaan, ja harjoittelumäärät sekä -laatu nousivat korkeiksi. Pelistä tuli taktisempi, ja siinä alettiin hyödyntää tilastoja ja dataa.

Pesäpallon nousukausi (1990-luku)

1990-luku, perustaminen ja Sotkamon Jymyn varhainen hallinta

Kausi	Mestarit	Hopeaa
1990	Sotkamon Jymy	Imatran Pallo-Veikot
1991	Imatran Pallo-Veikot	Sotkamon Jymy
1992	Sotkamon Jymy	Hyvinkään Tahko
1993	Sotkamon Jymy	Imatran Pallo-Veikot
1994	Oulun Lippo	Imatran Pallo-Veikot
1995	Sotkamon Jymy	Oulun Lippo
1996	Sotkamon Jymy	Hyvinkään Tahko
1997	Sotkamon Jymy	Kiteen Pallo -90
1998	Oulun Lippo	Kaisaniemen Tiikerit
1999	Kiteen Pallo -90	Hyvinkään Tahko

Ensimmäinen Superpesis-kausi pelattiin vuonna 1990. Uuden Superpesiksen myötä pesäpallo sai myös uuden valtajoukkueen, kun Sotkamon Jymy voitti Suomen mestaruuden ensimmäistä kertaa vuoden 1963 jälkeen. Sotkamon Jymy oli kahdeksan vuoden ajan säännöllisesti vähintään kolmen parhaan joukosssa ja saavutti vuosikymmenen aikana kuusi mestaruutta.

Vuonna 1994 pesäpallossa siirttyiin jaksopeliin, joka mullisti Superpesiksen pistelaskujärjestelmän. Samalla kaudella mestariksi nousi Oulun Lippo, joka oli 1990-luvun toiseksi menestynein joukkue. Lippo saavutti kaksi SM-kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Kiteen Pallo saavutti ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1999. Vuonna 1996 peliin otettiin mukaan kotiutuskilpailu.

1990-luvulla pesäpallosta tuli valtakunnallinen ilmiö, ja Superpesis nousi katsojamäärissä kesän suosituimmaksi palloilusarjaksi. Yleisökeskiarvot olivat korkeita sekä suurilla että pienillä paikkakunnilla, ja parhaimmillaan yleisömäärät nousivat 6000–7000 katsojaan. Superpesiksen otteluita lähetettiin MTV:llä, ja runkosarjaotteluita seurasi parhaimmillaan yli 300 000 katsojaa. Otteluiden reaaliaikainen tilastointi ja tilanteiden välittäminen tekstitelevisioon olivat merkittäviä edistysaskeleita tiedonvälityksessä.

Uusia pesäpallostadioneita rakennettiin muun muassa Sotkamoon, Vimpeliin, Seinäjoelle, Ouluun ja monille pienemmille paikkakunnille. Hiekkatekonurmi tuli osaksi Superpesiksen olosuhdevaatimuksia. Vuonna 1997 Kaisaniemen Tiikerit nostettiin suurkaupunkihankkeen edistämiseksi kabinettipäätöksellä Superpesikseen.

1990-luvulla pesäpallossa siirryttiin pelaajapalkkioissa puoliammattilaisuuteen, ja parhaat pelaajat olivat täysammattilaisia. Jaksopeli mahdollisti pesäpallon sopivuuden Veikkauksen pitkävetokohteeksi. Vuonna 1998 pesäpalloyhteisöä ravisteli laaja sopupeliskandaali, joka tunnetaan nimellä "Musta torstai". Tapauksen vuoksi Superpesis menetti sarjan televisioinnin ja 2000-luvun alussa toiminnan arvopohja ja -perusta luotiin uusiksi. Pesäpallossa palattiin perusasioihin ja kenttätyön pariin.

Sotkamon valtakausi jatkuu (2000-luku)

2000-luku oli Superpesiksessä pääosin Sotkamon Jymyn hallintaa. Joukkue oli vuosikymmenen aikana ylivoimaisesti vahvin joukkue Superpesiksessä. Kiteen Pallo -90 voitti vuosikymmenen ensimmäisen mestaruuden, mutta seuraavana vuonna Sotkamo otti Kiteestä revanssin ja aloitti nelivuotisen mestaruuskautensa.

Kitee teki paluun kultamitalistiksi vuonna 2005, mutta Jymy palasi mestariksi jälleen vuosina 2006 ja 2009. Koko vuosikymmenen ajan Sotkamon Jymy pelasi vähintään kolmen parhaan joukossa. Vuosikymmenen aikana Pattijoen Urheilijat nousi historiassaan ensimmäistä kertaa mestariksi vuonna 2008 ja seura saavutti vuosikymmenellä useita mitaleita.

Maakuntakeskuksista Kouvola ja Joensuu liittyivät pääsarjaan. Vuonna 2001 Superpesiksessä otettiin käyttöön kahden juoksun sääntö ja lyöjän väliinjättösääntö, mikä toi pelillisiä muutoksia ja lisäsi pelin taktisuutta.

Kahdesta suuresta neljään suureen (2010-luku)

Kärkinelikon tulokset 2010-luvulla

Kausi	SOJY	VIVE	JOMA	KPL
2010	3	1	10	2
2011	1	2	11	4
2012	1	2	4	10
2013	1	2	3	9
2014	1	2	3	9
2015	1	2	3	5
2016	2	1	3	4
2017	2	1	3	4
2018	4	3	1	2
2019	2	4	1	3
Top-4	10	10	8	6
10 kerrasta
Suomen mestarit      Hopeamitalisti-joukkut      Pronssimitalisti-joukkue      Välieräjoukkue      Pudotuspelijoukkue

2010-luvulla Superpesis koki uuden nousukauden, jonka merkittävänä osoituksena pidetään Vimpelin Vedon mestaruuden ratkaisseen Jere Dahlströmin lyönnin valintaa vuoden 2010 sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.

2010-luvun alussa seurojen välinen valtarakenne vakiintui. Sotkamon Jymy voitti Suomen mestaruuden viidesti peräkkäin vuosina 2011–2015, kukistaen aina finaalissa Vimpelin Vedon. Vimpeli puolestaan voitti Sotkamon finaaleissa vuosina 2016 ja 2017. Joensuun Maila saavutti pronssia viitenä peräkkäisenä vuotena 2013–2017. 2010-luvun alkua on pidetty erityisesti Vimpelin ja Sotkamon välisenä dynastiana, joiden väliset kohtaamiset tunnetaan "El Klassikko"-nimellä, mukaillen FC Barcelonan ja Real Madridin välistä kohtaamista.

Pitkän pronssikauden jälkeen Joensuun Maila nousi johtavaksi pesäpalloseuraksi ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 2018 ja 2019. Samanaikaisesti Kouvolan Pallonlyöjät vakiintui neljänneksi suureksi seuraksi.

Pelillisesti pesäpallo kehittyi huomattavasti 2010-luvulla ja taso laajentui. Heikompia ulkopelaajia ei enää voinut "piilottaa" kentälle, vaan menestyäkseen kaikilla pelipaikoilla tuli olla huippupelaajia. Pelin fyysisyys ja tempo nopeutuivat selvästi, ja pompun käyttö väheni.

Kauden rakenne

Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Oulun Lippo – Nurmon Jymy.

Kuva Sotkamossa pelatusta A-poikien Itä–Länsi-ottelusta vuodelta 2012.

Harjoituskausi

Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.

Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Talvisuperia. Talvisuperia pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä joulu–maaliskuulla. Talvisuperissa joukkueet on jaettu kahteen alkulohkoon, jotka pelaavat yksinkertaisen sarjan. Kaikissa otteluissa pelataan 4+4-vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluiden, kolmeen pisteen voittojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä toiseksi sijoittuneet.

Välierissä A-lohkon voittaja saa vastaansa B-lohkon toiseksi sijoittuneen joukkueen ja B-lohkon voittaja saa vastaansa A-lohkon toiseksi sijoittuneen joukkueen. Voittajat etenevät loppuotteluun ja häviäjät pronssiotteluun.

Runkosarja

Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan 13 joukkueen kesken kaksinkertainen runkosarja joiden lisäksi lisäottelut.

Pudotuspelit

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kuusi parasta joukkuetta ja 7.–10. sijoittuneet joukkueet pelaavat pudotuspelikarsinnan pääsystä puolivälieriin. Joukkueet kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joiden voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen-mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras seitsemästä -menetelmällä, eli jatkoon pääsee neljällä voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta -menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.

Putoaminen ja karsiminen

Superpesiksen kaudella 2024 runkosarjassa sijoille 12–13 päätyneet joukkueet pelaavat putoamiskarsinnan, jonka häviäjä putoaa suoraan Ykköspesikseen seuraavaksi kaudeksi ja putoamissarjan voittanut karsii Ykköspesiksen loppuottelun häviäjää vastaan. Ykköspesiksen voittaja nousee puolestaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Superpesikseen.

Itä–Länsi-ottelu

Vuoden 2010 Itä–Länsi-ottelun mainos.

Pääartikkeli: Itä–Länsi-ottelu

Itä–Länsi-ottelu eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä–Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä–Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932, jolloin Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä–Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.

Hallinto

Superpesis toimii pesäpallon tulevaisuudenkuvan mukaisesti yksi liike -periaatteella osana Suomen Pesäpalloliitto ry:tä.

Superpesis mediassa

Superpesiksen verkkosivusto marraskuussa 2010.

Tunnukset

Tunnusmusiikki

Superpesiksen tunnuskappaleen on säveltänyt Esa Rimpiläinen.

Logot

• 
  Superpesiksen logo vuosina 1990–2013.
• 
  ”Aito Kansallispeli”.
• 
  Superpesiksen logo 2014–2023.
• 
  ”Kaikki Peliin!” -logo 2014–2023.
• 
  Superpesiksen logo 2024–.
• 
  ”Tunteiden palo” -logo 2024–.

Tuomarit

Syöttötuomari Ossi Muurainen on tuominnut eniten Superpesiksen otteluita, 520 kappaletta.

Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Superpesiksen peli- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki S-tason tuomarit. S-tason tuomareita on kaudella 2019 70 kappaletta. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: pelituomari, syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat tuominneet yli 500 ottelua. 400 ottelun rajan rikkoneita tuomareita on viisi: edelleen aktiivisista tuomareista Ossi Muurainen (520 ottelua, 22 kautta), Tommi Nupponen (476, 22) ja Antti Aine (417, 21), sekä jo lopettaneet Matti Lähteenmäki (507, 21) ja Jouni Ojala (464, 28).

Talous

Joukkueiden budjetit

Joukkue	Budjetti kaudella 2023
Alajärven Ankkurit	333 000 €
Hyvinkään Tahko	859 716 €
Imatran Pallo-Veikot	464 000 €
Joensuun Maila	1 110 000 €
JymyJussit	435 000 €
Kempeleen Kiri	543 000 €
Kiteen Pallo	690 000 €
Koskenkorvan Urheilijat	395 800 €
Kouvolan Pallonlyöjät	680 000 €
Manse PP	730 000 €
Pattijoen Urheilijat	460 000 €
Sotkamon Jymy	940 000 €
Vimpelin Veto	650 000 €

Joukkueet kaudella 2024

Joukkue Kunta Kotistadion Perustettu Pelinjohtaja Alajärven Ankkurit Alajärvi Kitron pesäpallostadion 1944 Juha-Matti Jaatinen Haminan Palloilijat Hamina Vallikenttä 1928 Eerik Häkämies Hyvinkään Tahko Hyvinkää Pihkalan pesäpallostadion 1915 Jarkko Pokela Imatran Pallo-Veikot Imatra Ukonniemen pesäpallostadion 1955 Vesa Toikka Joensuun Maila Joensuu Mehtimäen pesäpallostadion 1958 Mikko Huotari JymyJussit Seinäjoki Seinäjoen pesäpallostadion 2012 Mikko Vainionpää Kempeleen Kiri Kempele Sarkkirannan pesäpallostadion 1915 Mikko Korhonen Kiteen Pallo Kitee Rantakenttä 1990 Sami Partanen Kouvolan Pallonlyöjät Kouvola Kouvolan pesäpallostadion 1931 Petri Tuuva Manse PP Tampere Kaupin pesäpallostadion 2005 Jani Komulainen Pattijoen Urheilijat Raahe Rännärin pesäpallostadion 1928 Perttu Westersund Sotkamon Jymy Sotkamo Hiukan pesäpallostadion 1909 Iiro Haimi Vimpelin Veto Vimpeli Saarikenttä 1934 Kari Kleemols

AA HP Tahko IPV JoMa JJ KeKi KiPa KPL Manse PattU Jymy Veto

Entiset joukkueet

Vaasan Maila Putosi 1992 Muhoksen Pallo-Salamat Putosi 1994 RPL-Riihimäki Putosi 1995 Haapajärven Pesä-Kiilat Putosi 1998 Juvan Pallo Putosi 1998 Kaisaniemen Tiikerit Ajautui konkurssiin 1998 Loimaan Palloilijat Putosi 2001 Kinnarin Pesis (myöh. Järvenpään Pesis) Putosi 2004 Seinäjoen Maila-Jussit Luopui sarjapaikasta 2008 ja Yhdistyi JymyJusseiksi

Puijon Pesis Putosi 2009 Ulvilan Pesä-Veikot Putosi 2010 Nurmon Jymy Luovutti sarjapaikan Jymy-Jusseille 2012 Jyväskylän Kiri Putosi 2016 Oulun Lippo Putosi 2018 Siilinjärven Pesis Luopui sarjapaikasta 2021 Kankaanpään Maila Putosi 2022 Koskenkorvan Urheilijat Putosi 2023

Tilastot ja luettelot

Sijoitukset kausittain

Seura	Perustettu	Kaudet	90	91	92	93	94	95	96	97	98	99	00	01	02	03	04	05	06	07	08	09	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19	20	21	22	23
SoJy	1909	34	1.	2.	1.	1.	3.	1.	1.	1.	4.	5.	2.	1.	1.	1.	1.	3.	1.	2.	2.	1.	3.	1.	1.	1.	1.	1.	2.	2.	4.	2.	1.	4.	5.	1.
ViVe	1934	28	6.	6.	8.	12.	11.	11.	13.	15. ↓	–	–	–	–	–	– ↑	9.	10.	10.	5.	8.	3.	1.	2.	2.	2.	2.	2.	1.	1.	3.	4.	3.	3.	1.	2.
KeKi	1915	7	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	13.	14. ↓	– ↑	12.	10.	6.	7.	3.
Manse	1931	5	– ↑	13. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	12.	1.	2.	4.
KPL	1931	23	12.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	– ↑	13. ↓	–	–	– ↑	11. ↓	– ↑	9.	12.	9.	4.	2.	2.	4.	10.	9.	9.	5.	4.	4.	2.	3.	2.	2.	6.	5.
JoMa	1958	20	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	11.	7.	9.	8.	5.	9.	11.	11.	4.	3.	3.	3.	3.	3.	1.	1.	4.	5.	3.	6.
KiPa	1990	34	13.	5.	9.	11.	5.	5.	5.	2.	3.	1.	1.	2.	5.	9.	2.	1.	4.	10.	9.	5.	8.	8.	7.	6.	8.	10.	8.	7.	8.	8.	5.	11.	8.	7.
JyJu	2012	11	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7.	5.	9.	9.	5.	6.	6.	7.	10.	9.	8.
Tahko	1915	34	3.	4.	2.	5.	2.	4.	2.	4.	9.	2.	4.	4.	3.	5.	4.	4.	7.	1.	7.	8.	5.	7.	6.	5.	4.	7.	7.	8.	11.	5.	6.	9.	4.	9.
PattU	1928	29	–	–	–	– ↑	10.	12. ↓	– ↑	10.	7.	4.	5.	3.	2.	4.	10.	6.	2.	7.	1.	4.	6.	3.	3.	4.	6.	8.	12.	10.	7.	7.	8.	8.	11.	10.
IPV	1955	19	2.	1.	5.	2.	7.	10.	14. ↓	–	–	– ↑	10.	9.	10.	12. ↓	–	– ↑	11. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	9.	9.	9.	9.	7.	10.	11.
AA	1944	21	5.	7.	3.	4.	4.	6.	11.	11.	10.	9.	12.	11. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	12.	12.	10.	6.	14.	11.	12.	14. ↓	–	–	– ↑	12.
KoU	1945	25	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	6.	8.	6.	4.	3.	8.	11.	6.	3.	11.	6.	7.	5.	5.	8.	7.	11.	6.	6.	5.	11.	11.	12.	12.	13. ↓
HP	1928	8	–	–	–	–	–	– ↑	12.	9.	12.	12.	14.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	13. ↓	–	– ↑	15. ↓	–	– ↑
KaMa	1958	23	4.	10.	6.	9.	13.	13. ↓	–	– ↑	8.	8.	13.	10.	12. ↓	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	6.	9.	10.	11.	12.	11.	13.	10.	10.	13.	13.	13. ↓	–
SiiPe	1987	11	8.	11.	12.	14. ↓	– ↑	9.	8.	8.	11. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	13.	14.	14.	–	–
Lippo	1958	24	9.	9.	4.	3.	1.	2.	6.	6.	1.	7.	3.	7.	9.	8.	7.	5.	8.	12.	6.	7.	4.	–	–	–	–	– ↑	5.	12.	14. ↓	–	–	–	–	–
Kiri	1930	20	10.	8.	7.	10.	8.	7.	4.	14.	5.	3.	9.	13. ↓	–	–	–	–	– ↑	13. ↓	–	– ↑	9.	10.	8.	11.	12.	4.	10. ↓	–	–	–	–	–	–	–
NuJy	1925	9	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	5.	2.	5.	4.	3.	10.	10.	9.	11.	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
UPV	1957	6	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	11.	7.	5.	6.	10. ↓	–	–	–	–	–	– ↑	12. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
PuPe	1999	8	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	11.	6.	6.	8.	3.	6.	12.	11. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
SMJ	1932	18	11.	3.	10.	8.	9.	3.	3.	3.	6.	10.	6.	8.	8.	7.	3.	12. ↓	– ↑	11.	10.	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
KiPe	1988	3	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	– ↑	7.	2.	12. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
LP	1931	10	14. ↓	– ↑	11.	7.	6.	8.	7.	7.	13. ↓	– ↑	11.	12. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
Tiikerit	1996	2	–	–	–	–	–	–	–	5.	2.	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
HP-K	1990	3	–	–	–	–	–	– ↑	10.	12.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
JuPa	1950	3	–	–	–	–	–	– ↑	9.	13.	15. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
RPL	1924	4	–	– ↑	13.	6.	12.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
MuPS	1969	2	–	–	– ↑	13.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
VaMa	1933	3	7.	12.	14. ↓	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–

Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvot

Yleisökeskiarvot ovat pesäpallossa olleet aina suhteellisen korkeita. Esimerkiksi Vimpelissä katsomossa pursuilee toisinaan enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.

Alempia pudotuspelejä ja karsintasarjaa ei ole huomioitu.

Kausi	Runkosarja	Pudotuspelit	Yhteensä	Määrä
1968	1 778	-	1 778	231 154
1969	1 698	-	1 698	224 116
1970	1 548	-	1 548	204 357
1971	1 604	-	1 604	210 168
1972	1 662	-	1 662	204 481
1973	2 173	-	2 173	289 046
1974	1 868	-	1 868	245 853
1975	1 564	-	1 564	206 504
1976	1 681	-	1 681	221 894
1977	1 725	-	1 725	227 732
1978	1 562	-	1 562	206 231
1979	1 816	3 254	1 958	291 927
1980	1 829	2 627	1 895	283 312
1981	2 019	2 712	2 077	311 866
1982	1 740	2 618	1 786	264 360
1983	1 642	2 108	1 681	248 358
1984	1 925	1 929	1 925	288 823
1985	1 677	2 674	1 760	263 460
1986	1 920	1 909	1 918	298 453
1987	1 739	3 254	1 893	289 739
1988	1 868	3 036	2 008	312 760
1989	2 115	2 780	2 090	340 826
Superpesis
1990	2 035	3 196	2 150	443 717
1991	2 001	3 353	2 123	436 385
1992	1 935	2 993	2 030	415 755
1993	1 869	2 492	1 937	433 144
1994	1 767	3 279 ¹	1 824	435 194
1995	1 654	2 624	1 767	427 077
1996	1 681	2 402	1 766	425 193
1997	1 867	3 097	2 016	492 414
1998	1 596	2 788	1 727	423 840
1999	1 330	2 088	1 430	311 288
2000	1 078	2 480	1 264	301 732
2001	1 185	2 188	1 302	309 064
2002	1 135	1 936	1 239	267 309
2003	1 229	1 581	1 295	266 539
2004	1 162	1 816 ²	1 214	272 738
2005	1 323	2 594 ²	1 413	295 189
2006	1 301	2 230 ²	1 370	301 871
2007	1 393	2 056 ²	1 492	336 568
2008	1 434	2 151 ²	1 518	293 132
2009	1 839	2 676	2 010	335 878
2010	1 631	3 070	1 836	340 821
2011	1 535	2 561	1 732	306 614
2012	1 490	1 853	1 553	307 750
2013	1 589	2 400	1 660	327 009
2014	1 441	1 993	1 481	321 343
2015	1 389	2 318	1 497	320 382
2016	1 299	1 684	1 336	315 198
2017	1 285			287 967
2018	1 390			311 429
2019	1 324
2020
2021
2022
2023	1 381			342 101

¹ 1994 pudotuspeleissä 4 joukkuetta.
² 2004–2008 pudotuspeleissä jatkosarjan 4 parasta. Jatkosarja huomioitu yhteiskeskiarvossa.

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Kausittain

1990: Sotkamon Jymy 1991: Imatran Pallo-Veikot 1992: Sotkamon Jymy 1993: Sotkamon Jymy 1994: Oulun Lippo 1995: Sotkamon Jymy 1996: Sotkamon Jymy 1997: Sotkamon Jymy 1998: Oulun Lippo 1999: Kiteen Pallo -90

2000: Kiteen Pallo -90 2001: Sotkamon Jymy 2002: Sotkamon Jymy 2003: Sotkamon Jymy 2004: Sotkamon Jymy 2005: Kiteen Pallo -90 2006: Sotkamon Jymy 2007: Hyvinkään Tahko 2008: Pattijoen Urheilijat 2009: Sotkamon Jymy

2010: Vimpelin Veto 2011: Sotkamon Jymy 2012: Sotkamon Jymy 2013: Sotkamon Jymy 2014: Sotkamon Jymy 2015: Sotkamon Jymy 2016: Vimpelin Veto 2017: Vimpelin Veto 2018: Joensuun Maila 2019: Joensuun Maila

2020: Sotkamon Jymy 2021: Manse PP 2022: Vimpelin Veto 2023: Sotkamon Jymy

Joukkuettain

Joukkue	Mestaruudet
Sotkamon Jymy	19
Vimpelin Veto	4
Kiteen Pallo -90	3
Oulun Lippo	2
Joensuun Maila
Imatran Pallo-Veikot	1
Hyvinkään Tahko
Pattijoen Urheilijat
Manse PP

Lyöjäkuninkaat Pääartikkeli: Pesäpallon lyöjäkuningas Vuosi Lyöjäkuningas 1990 Unto Väisänen 1991 Ari Uusitalo 1992 Kari Kuusiniemi 1993 Simo Eerikäinen 1994 Simo Eerikäinen 1995 Simo Eerikäinen 1996 Sami Ahola 1997 Sami Ahola 1998 Sami Ahola 1999 Sami Ahola 2000 Simo Eerikäinen 2001 Petri Raittila 2002 Riku Kytösalmi 2003 Sami Joukainen 2004 Sami Joukainen 2005 Sami Joukainen 2006 Jere Dahlström 2007 Jere Dahlström 2008 Mika Laukkanen 2009 Jere Dahlström 2010 Sami Joukainen 2011 Janne Mäkelä 2012 Jere Dahlström 2013 Janne Mäkelä 2014 Jukka-Pekka Vainionpää 2015 Ossi Meriläinen 2016 Jukka-Pekka Vainionpää 2017 Roope Korhonen 2018 Jukka-Pekka Vainionpää 2019 Jukka-Pekka Vainionpää 2020 Jukka-Pekka Vainionpää 2021 Janne Mäkelä 2022 Jukka-Pekka Vainionpää 2023 Roope Korhonen

Etenijäkuninkaat Pääartikkeli: Pesäpallon etenijäkuningas Vuosi Etenijäkuningas 1990 Janne Vuorinen 1991 Sami Sirviö 1992 Janne Vuorinen 1993 Janne Vuorinen 1994 Vesa Liikala 1995 Timo Keränen 1996 Timo Rautiainen 1997 Markus Kettunen 1998 Janne Vuorinen 1999 Marko Hovi 2000 Valtteri Ketonen 2001 Tuomas Tervonen 2002 Markus Kettunen 2003 Teemu Haataja 2004 Sami Haapakoski 2005 Jarmo Heikkinen 2006 Henri Puputti 2007 Sami Haapakoski 2008 Sami Haapakoski 2009 Pasi Kokkonen 2010 Sami Haapakoski 2011 Sami Haapakoski 2012 Sami Haapakoski 2013 Sami Haapakoski 2014 Mikko Kanala 2015 Mikko Kanala 2016 Niilo Piiponniemi 2017 Jere Vikström 2018 Mikko Kanala 2019 Joni Rytkönen 2020 Joni Rytkönen 2021 Joni Rytkönen 2022 Patrik Vartama 2023 Olli Heikkala

Kärkilyöntikuninkaat Pääartikkeli: Pesäpallon kärkilyöntikuningas Vuosi Kärkilyöntikuningas 1990 Hannu Litmanen 1991 Asko Laine 1992 Asko Laine 1993 Kari Hakkarainen 1994 Kari Hakkarainen 1995 Jari Tyynelä 1996 Kari Hakkarainen 1997 Pasi Pohjola 1998 Kari Hakkarainen 1999 Tommi Murto 2000 Marko Rasinkangas 2001 Marko Honkola 2002 Teemu Haataja 2003 Tommi Murto 2004 Jani Komulainen 2005 Jani Komulainen 2006 Jani Komulainen 2007 Jani Komulainen 2008 Jani Komulainen 2009 Juha Korhonen 2010 Henri Puputti 2011 Henri Puputti 2012 Juha Korhonen 2013 Henri Puputti 2014 Juha Korhonen 2015 Tuomas Jussila 2016 Sami Haapakoski 2017 Juha Puhtimäki 2018 Sami Haapakoski 2019 Antti Hartikainen 2020 Perttu Ruuska 2021 Niko Korhonen 2022 Elmeri Anttila 2023 Teemu Nurmio

Palkinnot

• Etenijäkuningas
• Kultainen ansiomerkki
• Kuukauden pelaaja
• Lyöjäkuningas
• Vuoden jokeri
• Vuoden lukkari
• Vuoden pelinjohtaja
• Vuoden pesäpalloilija
• Vuoden tulokas

Katso myös

• Naisten Superpesis
• Pesäpallo
• Luettelo pesäpallon Suomen mestaruuden voittaneista joukkueista
• Pesäpallon halli-SM
• Nuorten Superpesis
• Ykköspesis
• Suomensarja
• Maakuntasarja
• Pesäpallon Suomen Cup
• Pesäpallon maailmancup
• Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista
• Pesäpallon kunniagalleria

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miesten Superpesis Wikimedia Commonsissa

• Pesäpalloliiton sivut
• Superpesiksen sivut
• Ylen Elävä arkisto: Superpesiksen ensimmäinen vuosikymmen kuului Sotkamolle
• Pesäpallon reaaliaikainen tulosseuranta
• Superpesis tulosseuranta

Pesäpallon miestenpääsarjakaudet

Cup-muotoiset mestaruuskilpailut
1920-luku			1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929
SM-sarja
1930-luku	1930	1931	1932	1933	1934	1935	1936	1937	1938	1939
1940-luku	1940	1941	1942	1943	1944	1945	1946	1947	1948	1949
1950-luku	1950	1951	1952	1953	1954	1955	1956	1957	1958	1959
1960-luku	1960	1961	1962	1963	1964	1965	1966	1967	1968	1969
1970-luku	1970	1971	1972	1973	1974	1975	1976	1977	1978	1979
1980-luku	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986	1987	1988	1989

Miesten Superpesis
1990-luku	1990	1991	1992	1993	1994	1995	1996	1997	1998	1999
2000-luku	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009
2010-luku	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
2020-luku	2020	2021	2022	2023	2024