Sotkamon Jymy

Sotkamon Jymy
Koko nimi	Sotkamon Jymy
Perustettu	1909
Kunta	Sotkamo
Kenttä	Hiukan pesäpallostadion (1946–) Rientola (1922–1926) Akkoniemi (1932–1939)
Miesten sarjataso	Superpesis
Värit	Pesäpallo:           Yleisseura:
Toimitusjohtaja	Mikko Kuosmanen
Puheenjohtaja	Juha Tanskanen
Miesten pelinjohtaja	Iiro Haimi
Omistaja	Sotkamon Jymy ry (Yleisseura) Jymy-Pesis ry (Pesäpallo: 1998-) SuperJymy Oy (Superpesis: 2001-)
Miesten SM-mitalit
Kultaa	21 (1963, 1990, 1992, 1993, 1995, 1996, 1997, 2001, 2002, 2003, 2004, 2006, 2009, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2020, 2023, 2024)
Hopeaa	7 (1991, 2000, 2007, 2008, 2016, 2017, 2019)
Pronssia	3 (1994, 2005, 2010)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Sotkamon Jymyn pelaajia kaudella 2020.

Sotkamon Jymy on suomalainen urheiluseura Sotkamosta. Jymy kilpailee pesäpallon korkeimmalla sarjatasolla Superpesiksessä. Pesäpallossa Sotkamon Jymy on voittanut 21 Suomen mestaruutta, mikä tekee siitä Suomen menestyneimmän pesäpalloseuran.

Jymy on hallinnut suomalaista pesäpalloa erityisesti 2000-luvulla voittaen useita mestaruuksia peräkkäin ja luoden todellisen pesäpallodynastian. Seura on tunnettu junioritoiminnastaan ja kyvystään kasvattaa huippupelaajia. Sotkamon Jymy on myös onnistunut säilyttämään korkean tasonsa vuodesta toiseen, vaikka pelaajisto on välillä vaihtunut.

Sotkamon Jymy perustettiin vuonna 1909 yleisseurana. Pesäpallotoiminta käynnistyi vahvemmin 1930-luvulla, ja siitä tuli ajan myötä seuran päälaji. Pesäpallon ohella seuran lajivalikoimaan kuuluvat ampumahiihto, lentopallo, maastohiihto, suunnistus ja hiihtosuunnistus sekä yleisurheilu.

Seuran kotiottelut pelataan Sapsojärven rannalla sijaitsevalla Hiukan pesäpallostadionilla, joka tunnetaan yhtenä Suomen mainekkaimmista pesäpalloareenoista. Ottelut keräävät säännöllisesti tuhansia katsojia, ja Jymy on yksi pesäpallon seuratuimpia joukkueita.

Historia

Pääartikkeli: Sotkamon Jymyn historia

Sotkamoon perustettiin Nuorisoseuran voimistelu- ja urheiluosasto Jymy 14. maaliskuuta 1909. Urheiluosaston tärkeimpiä lajeja olivat aluksi hiihto, voimistelu, paini, pyöräily ja uinti. Toiminta oli hyvin aktiivista, ja Jymyä luonnehdittiin piirin "vilkkaimmin toimivaksi maalaisseuraksi".

Suomen sisällissodan jälkeen toiminta sekoittui, kun suojeluskuntajärjestöt kokosivat urheilijat riveihinsä. Urheilijat kilpailivat vielä 1920-luvun alussa sekä seuran että suojeluskunnan kilpailuissa, mutta vuosikymmenen puolivälissä toiminta hiljeni muutamaksi vuodeksi.

1930-luvun alussa suojeluskuntajärjestön painopiste muuttui kilpaurheilusta sotilaskoulutusta täydentäviin lajeihin. Tämä tarjosi Jymylle uuden nousun mahdollisuuden. Vuosikymmenen alkuvuodet olivat kyläseurojen perustamisen aikaa, mutta sotkamolaisen urheilun yhteenkokoajaksi tarvittiin yhteistä urheiluseuraa, ja Jymy herätettiin uudelleen henkiin vuonna 1934. Kyläseurat liittyivät Jymyyn sen alajaostoina.

Vuonna 1935 Sotkamossa järjestettiin ensimmäistä kertaa talvikisojen leiri- ja karsintakilpailut. Sotkamon Jymystä Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisiin selviytyivät hiihtäjät Frans Heikkinen ja Kalle Arantola. Sotavuosien jälkeen toiminta elpyi nopeasti. Jymyn jäsenmäärä kasvoi huimasti - ennen talvisotaa jäseniä oli 166, mutta vuonna 1949 jo 1 700. Vuoden 1945 kokouksessa toiminnan iskulauseeksi valittiin "Jymy suureksi – Sotkamo tunnetuksi". Vuonna 1946 Sotkamoon rakennettiin talkootyönä uusi urheilukenttä Hiukkaan.

Vuoden 1947 Suomen Suurkisoihin Jymy osallistui 160 urheilijan voimin. Sotien jälkeen pesäpallo kasvoi Sotkamon suosituimmaksi urheilulajiksi, ja toisella sijalla oli voimistelu. Seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Toivo Lanamäen mukaan tavoitteena oli kasvattaa hyvien urheilijoiden lisäksi myös hyviä kansalaisia.

Pesäpallotoiminnan alku

Sotkamon pesäpallotoiminta alkoi 1922, kun lehtori Kalle A. Ritokangas ja tohtori Martti Tolvanen keräsivät miehiä mukaan urheiluun ja pesäpalloon. Ensimmäinen joukkue koostui pääosin pitäjän virkavallasta, mukana olivat mm. kunnanlääkäri, nimismies ja juristikokelas. Joukkue kilpaili Kainuun urheilupiirin kilpailuissa sekä Jymyn että Sotkamon suojeluskunnan joukkueena.

1930-luvulla pesäpallo siirtyi suojeluskunnasta Jymyn alaisuuteen, ja vuonna 1937 Jymy esiintyi ensimmäisen kerran itsenäisenä joukkueenaan piirisarjassa sijoittuen toiseksi. Vuosikymmenen aikana pesäpallo levisi Sotkamon pienimpiinkin kyliin.

Vuoden 1947 Suomen Suurkisoissa Jymy voitti kakkosjoukkueellaan B-sarjan mestaruuden. Pesäpallo kasvoi 1940-luvun aikana paikkakunnan suosituimmaksi urheilulajiksi. Vuoden 1945 keväällä kylän nuoriso päätti aloittaa pesäpallon harrastamisen, ja kesän aikana Jymy voitti piirin mestaruudet kaikissa sarjoissa. Miesten ykkösjoukkue voitti oman sarjansa häviämättä otteluakaan ja nousi ensimmäistä kertaa Suomensarjaan.

Ensimmäinen Suomensarjakausi alkoi hyvin, mutta hiipui. Vuosina 1948-1957 Sotkamo pelasi Suomensarjan keskikastissa, kunnes nousi pääsarjaan 1957. Jymy oli kuitenkin päässyt karsimaan SM-sarjaan jo juhlavuotenaan 1949.

Nousu SM-sarjaan ja ensimmäinen mestaruus

Vuonna 1957 Sotkamon pitkäaikainen tavoite noususta SM-sarjaan toteutui. Sotkamo eteni kauden läpi tappiottomana joukkueena. Mestaruussarjassa joukkueen tavoitteeksi asetettiin sarjassa pysyminen, mutta joukkue yllätti sijoittumalla kahdeksanneksi. Seuraavien kausien vaikeudet ja putoaminen johti siihen, että Jymy palasi alempaan sarjatasoon 1960-luvun alkupuolella.

Sotkamon Jymy palasi mestaruussarjaan kaudeksi 1963. Jymy valmistautui kauteen täysipainoisesti ja otti ensimmäisenä joukkueena käyttöön ympärivuotisen lajiharjoittelun. Joukkue voitti tappioitta ensimmäisen SM-mestaruutensa samana vuonna. Mestarijoukkueessa pelasivat Erkki Kemppainen, Veikko Keskitalo, Juhani Suutarinen, Matti Korhonen, Pasi Vuorinen, Martti J. Korhonen, Aulis Väisänen, Seppo Kerttula ja Lauri Mustonen.

Mestaruuden jälkeen Sotkamon menestys hiipui. Joukkuetta arvosteltiin siitä, ettei se kyennyt uusiutumaan eikä kehittymään taktisesti. Kaudella 1964 joukkue putosi sarjatasoa alemmaksi. Jymy nousi vielä hetkeksi pääsarjaan, mutta kulki kaudesta 1966 lähtien puolentoista vuosikymmenen ajan Suomensarjassa 1980-luvun alkuun asti.

Toiminnan ammattimaistuminen ja paluu takaisin pääsarjaan

Jymyn toimintaan alkoi tulla ammattimaisuutta 1970-luvun lopulla, kun Tapani Närhi saapui valmentajaksi. Seuran johto laati tiukan harjoitusohjelman tavoitteena pääsarjaan nousu. Pelinjohtajaksi projektia johtamaan saatiin Aulis Väisänen, ja Ykkössarjaan nousu varmistui syksyllä 1981.

Kauden 1983 päätteeksi Jymy varmisti nousun takaisin mestaruussarjaan 18 vuoden tauon jälkeen. Pelinjohtaja Aulis Väisänen aloitti perinteen Hiukan rannassa kylpemisestä, kun joukkue kastoi pelinjohtajansa Sapsojärvessä nousun varmistuttua.

Palattuaan SM-sarjaan kaudeksi 1984 Jymy aloitti vahvasti ja johti sarjaa kolmen kierroksen jälkeen. Sotkamosta tuli vahva kotijoukkue ja Sotkamon yleisö tuli tunnetuksi "Kuolee"-huudosta. Joukkue pelasi mestaruussarjassa kolme kautta, kunnes putosi jälleen kaudeksi 1987 Ykkössarjaan. Kauden 1988 päätteeksi Sotkamo nousi jälleen SM-sarjaan, tällä kertaa pysyvästi.

Kasvu Superpesiksen menestyneimmäksi

Kausi 1989 osoitti Sotkamon kasvaneen mestaruussarjan tasoiseksi. Nousijajoukkueena Sotkamo sijoittui neljänneksi, mikä oli ensimmäistä kertaa 1980-luvulla nousijalle näin hyvä sijoitus. Sotkamon toinen mestaruus vuonna 1990 aloitti menestysputken, joka hakee vertaistaan samana vuonna perustetun Superpesiksen sekä pesäpallon historiassa. 95 juoksua lyöneen Unto Väisäsen johdolla Sotkamo eteni mestaruuteen pitkän kaavan kautta voittaen loppuottelussa Imatran Pallo-Veikot.

Kaudella 1991 Sotkamo sijoittui toiseksi, mutta palasi mestariksi kaudella 1992 Juha Tanskasen toimiessa pelinjohtajana. Kauden päätteeksi sotkamolaiset putsasivat palkintopöydän: Janne Vuorinen valittiin vuoden pelaajaksi, Olli Hartikainen vuoden lukkariksi ja Juha Tanskanen vuoden pelinjohtajaksi. Kaudella 1993 Sotkamo dominoi sarjaa kärsien vain kaksi tappiota runkosarjassa ja lyöden 360 juoksua. Finaalisarjassa kaatui Imatra kahdessa ottelussa.

Kaudelle 1994 Sotkamoon saatiin uusi hiekkatekonurmi, ja myös jaksopeliin siirtyminen tuotti joukkueessa alkuun ongelmia. Sotkamo sijoittui kuitenkin pronssille. Kaudella 1995 joukkue uudisti pelitapaansa luoden aktiivisen ja liikkuvan aluepelaamisen mallin, jossa Janne Vuorisella oli suuri rooli. Uudistukset kantoivat hedelmää, ja Sotkamo voitti mestaruuden sekä 1995 että 1996, vaikka pelinjohtaja vaihtui Juha Tanskasesta Asko Tuhkaseen.

Stadion

Rientolan Nuorisoseurantalon kenttä (1922–1926)

Rientolan Nuorisoseurantalon kenttä oli Sotkamon Jymyn ensimmäinen kotikenttä. Kentän ongelmana oli erityisesti sen pehmeys, joten kentälle ajettiin savea kovikkeeksi. Kenttä toimi Nuorisoseuran urheiluosaston kenttänä 1920-luvun ajan, siihen asti kun toiminta hiljeni Jymyn osalta hetkeksi.

Akkoniemen kenttä (1932–1939)

1930-luvulla Jymy sai kentäkseen kunnan omistaman markkinakentän Akkoniemen koulun tontilta. Kentän ongelmia olivat mm. sen kivisyys sekä eritasoisuus, kotipesä oli alempana kuin polttolinja ja ykköspesän takana sijaitsi puhelinpylväs. Kentällä pelattiin useita alueen otteluita, joista vain miesten ottelut olivat virallista kilpailutoimintaa. Akkoniemen kenttä toimi Jymyn kotikenttänä 1930-luvun ajan aina sotavuosiin saakka.

Hiukka (1946–)

Pääartikkeli: Hiukan pesäpallostadion

Hiukan pesäpallostadion vuonna 2012.

Sodan jälkeen Sotkamon kirkonkylään, Sapsojärven rannalle: Hiukkaan, alettiin rakentamaan urheilukenttää. Kenttä rakennettiin talkootyönä ja rakentamiseen osallistui 176 kyläläistä, joista jotkut saattoivat tehdä töitä jopa 100 tuntia. Kentälle kuljetettiin kuorma-autoilla 212 kuormaa savea ja lisäksi rakentamiseen tarvittiin hiekkaa, sahanpuruja ja hiilimurskaa pinnoitteeksi. Kentälle rakennettiin astettain ylöspäin kohoava katsomo, jonka yhdeksässä penkkirivissä oli tilaa 300 katsojalle. Kentälle tarvittava puutavara saatiin suurimmaksi osaksi lahjoituksina sotkamolaisilta yrityksiltä. Keskuskenttä toimi useiden vuosien ajan yleisurheilun Sotkamon Juhannuskisojen kilpailupaikkana ja katsomot olivat tästä syystä varsin etäällä pelitapahtumista. Vähitellen pesäpalloväki otti kuitenkin kentän käyttöönsä ja juoksuratojen keskellä olevalle nurmialueelle rakennettiin hiekkapintainen pesäpallokenttä. Vanhat yleisurheilukentän juoksuradan takana olevat sekä kotipesän taakse tuodut lisäkatsomot olivat kuitenkin täysin riittämättömät vuosien 1990 ja 1991 menestyshuumassa. Vuonna 1992 Hiukkaan valmistui nykyaikainen katsomo, joka oli katsojakapasiteetiltaan selvästi isompi ja vuonna 1994 kentälle saatiin myös hiekkatekonurmi.Sotkamon Jymyn legendaarinen pesäpallostadion tunnetaan jatkossa nimellä Terrafame Stadion.Sotkamon Jymy (SuperJymy Oy) ja akkukemikaaliyhtiö Terrafame ovat solmineet merkittävän monivuotisen yhteistyösopimuksen, jonka myötä Terrafamesta tulee Jymyn pääkumppani ja Sotkamon stadionin nimikumppani.

Joukkueet

Miesten Superpesisjoukkue 2025

Jymyn kotiottelu kaudella 2020.

Sotkamon Jymy kokoonpano
Pelaajat		Valmennusjohto
Pelaaja UP SP Ikä Sopimus Aleksanteri Huotari S/3V K 21 2026 Miika Keski-Petäjä L E/V 31 2026 Veeti Kokko 1V/S V/K 21 2027 Roope Korhonen J K 44 2025 Kalle Kuosmanen 2P/3P E/V 23 2025 Juuso Lattu J E/V 30 2025 Iivari Vihanto 2K E 21 2026 (2027) Ville Veittikoski 1V/S V/K 24 2026 Jussi Korhonen 3K V 28 2025 Vertti Veittikoski 3P/2P E/V 20 2025 Hannes Pekkinen 1V/S V/K 26 2026 Elmeri Purmonen 3P/3V E 23 2025 Samuel Huotari 3P/3V V/K 18 2027 Jere Vikström 2V/2P E/V 31 2026 Ari Lankinen 2K/3K E/V 26 try out			Pelinjohtaja Iiro Haimi Selite E : Etenijä V : Vaihtaja K : Kotiuttaja L : Lukkari S : Sieppari (1/2/3)V : Pesävahti (2/3)P : Polttaja (2/3)K : Koppari Päivitetty 16. helmikuuta 2025 Lähde: [1]

Organisaatio

Sotkamon Jymyn päätoiminnasta vastaa Sotkamon Jymy r.y. Pesäpallon junioritoiminnasta vastaa vuonna 1998 pääseurasta eriytetty JymyPesis r.y. Superpesisjoukkueen toiminnasta vastaavasti vastaa vuonna 2001 perustettu SuperJymy Oy

Sotkamon Jymy r.y.

Sotkamon Jymy r.y. vastaa urheilun yleisseuran asioista.

Johtokunta

• Puheenjohtaja: Kenneth Penttinen
• Ira Liuski
• Kari Pätäri
• Ilkka Härkönen
• Kati Koivusalo
• Heljä Manninen
• Jari Kurkinen

Jymy-Pesis r.y.

Jymy-Pesis r.y. vastaa sotkamolaisesta junioripesäpallosta.

Johtokunta:

• Puheenjohtaja: Unto Väisänen
• Varapuheenjohtaja: Mirja-Maija Hakolampi
• Varapuheenjohtaja: Minna Tanskanen
• Kari Kinnunen
• Heikki Okkonen
• Ari Erkkilä
• Juuso Hyvönen

SuperJymy Oy

SuperJymy Oy on osakeyhtiö, joka vastaa Sotkamon Jymyn Superpesisjoukkueesta. Sotkamolaisen Superjymy Oy:n liiketoiminta koostuu kolmesta osa-alueesta: Sotkamon Jymyn miesten superpesisjoukkueen kilpailutoiminnasta, Vuokatin viihdetapahtumien järjestämisestä sekä mediataulujen mediatilan myynnistä ja hallinnoinnista.

Henkilökunta:

• Hallituksen puheenjohtaja: Juha Tanskanen
• Toimitusjohtaja: Mikko Kuosmanen
• Markkinointipäällikö Olli Korhonen
• Myyntijohtaja: Ilari Koskimies

Tunnukset

Sotkamon Jymyn kentälle tulo -kappaleena soi Hurriganesin "Get On".

Logot

• 
  Sotkamon Jymyn seuralogo
• 
  Jymyn vanha pesäpallologo
• 
  Jymyn nykyisin käyttämä logo

Junioritoiminta

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue	Mitalit	Vuodet	Yhteensä
A-pojat
	Kultaa	1962, 1981, 1988, 1991, 2000, 2001, 2002, 2003, 2013, 2014	10
	Hopeaa	1976, 1978, 1990, 1994, 1996, 1997, 1999, 2005, 2007, 2008, 2012	11
	Pronssia	1956, 1957, 1961, 1964, 1967, 1969, 1980, 1982, 1989, 2011, 2016, 2018	12
B-pojat
	Kultaa	1979, 1987, 1988, 1989, 1995, 1996, 1998, 2006, 2010, 2011, 2012, 2019, 2020, 2021, 2022, 2023	16
	Hopeaa	1986, 1992, 1997, 1999, 2000, 2001, 2004, 2005, 2008	9
	Pronssia	1975, 1994, 2002, 2007, 2014, 2017	6
C-pojat
	Kultaa	1986, 1990, 1995, 1998, 2010	5
	Hopeaa	1976, 1977, 1991, 1993, 1997, 2021, 2022	7
	Pronssia	1969, 2002, 2007	3
C-tytöt
	Kultaa	2020	1
D-pojat
	Kultaa	1993, 1994, 1995, 2017	4
	Hopeaa	1975, 2010, 2019	3
	Pronssia	1974	1
E-pojat
	Kultaa	1992	1
	Hopeaa	1993, 2002	1
	Pronssia	2014, 2015	2
E-tytöt
	Pronssia	2017	1
F-pojat
	Kultaa	1991	1
	Pronssia	1999	1
Yhteensä:			95

Palkinnot ja huomionosoitukset

Palkitut

Etenijäkuningas:

• Veikko Keskitalo (1964)
• Janne Vuorinen (1989, 1990, 1992, 1993)
• Sami Sirviö (1991)
• Jarmo Heikkinen (2005)
• Niilo Piiponniemi (2016)
• Jere Vikström (2017)
• Joni Rytkönen (2019, 2020, 2021)

Lyöjäkuningas:

• Unto Väisänen (1989, 1990)
• Roope Korhonen (2017, 2023)

Kärkilyöntikuningas:

• Kari Hakkarainen (1993, 1994, 1996, 1998)
• Jani Komulainen (2004, 2005, 2006, 2007, 2008)
• Niko Korhonen (2021)

Vuoden jokeri:

• Unto Väisänen (1986, 1989, 1990, 1991)
• Mikko Huotari (2003)
• Jani Komulainen (2012, 2013)
• Roope Korhonen (2017, 2020, 2023, 2024)

Vuoden lukkari:

• Olli Hartikainen (1990, 1992, 1993)
• Markus Meriläinen (1996, 1997)
• Toni Kohonen (2001, 2002, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016)
• Jani Komulainen (2006)
• Aapo Komulainen (2023)

Vuoden pesäpalloilija:

• Janne Vuorinen (1992)
• Olli Hartikainen (1993)
• Jarkko Kokko (1995, 2002)
• Kari Hakkarainen (1996)
• Toni Kohonen (2001, 2014)
• Mikko Kuosmanen (2003)
• Jani Komulainen (2004, 2006)
• Roope Korhonen (2011, 2023)
• Antti Hartikainen (2013)
• Niko Korhonen (2020)
• Iivari Vihanto (2024)

Vuoden tulokas:

• Markus Meriläinen (1993)
• Jarkko Kokko (1994)
• Aapo Komulainen (2020)
• Veeti Kokko (2024)

Kultainen maila:

• Kari Hakkarainen (1993, 1996, 1998)
• Jani Komulainen (2005, 2006, 2013)

Kultainen räpylä:

• Olli Hartikainen (1993)
• Janne Vuorinen (1995)
• Jarkko Kokko (1997)
• Toni Kohonen (2001, 2013, 2014)
• Jaakko Heikkinen (2007)
• Hannes Pekkinen (2024)

Pudotuspelien arvokkain pelaaja:

• Roope Korhonen (2009, 2012, 2014, 2023, 2024)
• Toni Kohonen (2011)
• Jani Komulainen (2013, 2015)
• Niko Korhonen (2020)

Vuoden pelinjohtaja:

• Aulis Väisänen (1984, 1990)
• Juha Tanskanen (1992, 1993, 1995, 1997)
• Olli Viljaranta (2000, 2001, 2002)
• Janne Vuorinen (2004, 2006)
• Mikko Kuosmanen (2009, 2011, 2012, 2013, 2023)
• Mikko Korhonen (2014, 2015)
• Jani Komulainen (2020)
• Iiro Haimi (2024)

Miesten Itä-Länsi-valinnat

• Lauri Reinikainen (1958, 1959)
• Erkki Kemppainen (1963)
• Veikko Keskitalo (1963, 1964)
• Seppo Kerttula (1963)
• Matti Korhonen (1963)
• Juhani Suutarinen (1964, 1967, 1968)
• Perttu Härkönen (1984, 1985)
• Eero Okkonen (1984, 1993)
• Ilpo Korhonen (1985)
• Jari Määttä (1985)
• Unto Väisänen (1988, 1990, 1991)
• Kari Hakkarainen (1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2001)
• Jorma Parviainen (1989, 1990, 1992, 1993, 1995)
• Janne Vuorinen (1989, 1990, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996)
• Olli Hartikainen (1990, 1991, 1992, 1993)
• Sami Sirviö (1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996)
• Markus Meriläinen (1994, 1995, 1997)
• Jarkko Kokko (1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2004)
• Jarmo Heikkinen (1998, 2000, 2001, 2002, 2005)
• Riku Lokka (1999)
• Jarkko Perttula (1999, 2000)
• Toni Kohonen (2000, 2001, 2002, 2003, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018)

• Mikko Kuosmanen (2000, 2002, 2003, 2004)
• Mikko Huotari (2001)
• Jani Komulainen (2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016)
• Markku Hylkilä (2003)
• Roope Korhonen (2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2014, 2017, 2019, 2023)
• Jaakko Heikkinen (2007, 2008)
• Matti Salminen (2007)
• Lauri Suutarinen (2007)
• Jimi Heikkinen (2008, 2010, 2012)
• Antti Hartikainen (2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014
• Mikko Lahtinen (2009)
• Aki Orava (2011)
• Kosti Rautiainen (2011, 2013)
• Immo Rautiainen (2012, 2013, 2014)
• Niko Korhonen (2013, 2014, 2017, 2021, 2022)
• Niilo Piiponniemi (2015, 2019)
• Jere Vikström (2017)
• Antti Korhonen (2019)
• Joni Rytkönen (2019)
• Lauri Rönkkö (2021)
• Kalle Kuosmanen (2022)
• Jussi Korhonen (2022)
• Aapo Komulainen (2022, 2023, 2024)
• Hannes Pekkinen (2023)
• Iivari Vihanto (2023)

Miesten Liitto-Lehdistö-valinnat

• Lauri Reinikainen (1959)
• Pasi Vuorinen (1960)
• Lauri Mustonen (1963)
• Juhani Suutarinen (1963, 1964, 1967)
• Veikko Keskitalo (1964)
• Juha Korhonen (1974, 1984, 1985)
• Perttu Härkönen (1984, 1985)
• Jari Määttä (1984)
• Eero Okkonen (1984, 1990)
• Jukka Vartiainen (1985)
• Olli Hartikainen (1989, 1991, 1992)
• Jorma Parviainen (1989, 1990, 1992)
• Janne Vuorinen (1990, 1991, 1992)
• Kari Hakkarainen (1991)
• Sami Sirviö (1991, 1992)

Tilastot ja luettelot

Saavutukset

Sotkamon Jymy on Suomen kaikkien aikojen menestynein pesäpalloseura. Jymy on voittanut vuosien 1990 ja 2020 välillä 29 miesten pääsarjatason SM-mitalia. Historiansa aikana seura on voittanut 21 Suomen mestaruutta, joista ensimmäinen saavutettiin vuonna 1963. Tämän jälkeen loput 19 mestaruutta on saavutettu vuoden 1990 jälkeen. 1990 oli myös ensimmäinen kausi, kun pääsarjaa alettiin kutsua nykyisellä Superpesis-nimellä. Sotkamon mestaruudet ovat vuosilta 1963, 1990, 1992, 1993, 1995–1997, 2001–2004, 2006, 2009, 2011–2015, 2020, 2023 ja 2024. Hopeamitaleja on seitsemän kappaletta vuosilta 1991, 2000, 2007, 2008, 2016, 2017 ja 2019. Pronssisia mitaleja on kolme kappaletta: 1994, 2005 ja 2010. Sotkamon Jymy nousi vuonna 2011 pesäpallon maratontaulukon kärkeen ohi Jyväskylän Kirin. Sotkamon Jymyllä oli vuosien 2000 ja 2017 välillä ennätyksellinen 18 mitalin mitaliputki.

Sotkamo on menestynyt myös talvikaudella pelattavassa Hallipesiksen SM-turnauksessa. Sotkamo on voittanut turnauksen seitsemän kertaa: 2000, 2001, 2009, 2011, 2013, 2018 ja 2023. Toiseksi Sotkamo on tullut viisi kertaa: 1994, 1997, 1998, 1999 ja 2002. Kolmanneksi Sotkamo on jäänyt neljästi: 1995, 2008, 2014, 2022. TalviSuper-nimellä pelattavassa hallipesäpallosarjassa Sotkamo saavutti pronssia 2025.

Miesten pelinjohtajat

• 1963–1966 Martti Heikkinen
• 1982–1985 Aulis Väisänen
• 1986 Martti Heikkinen
• 1987–1991 Aulis Väisänen
• 1992–1995 Juha Tanskanen
• 1996–1997 Asko Tuhkanen
• 1997–1999 Juha Tanskanen
• 2000–2003 Olli Viljaranta
• 2003–2004 Janne Vuorinen
• 2005 Asko Tuhkanen
• 2006–2007 Janne Vuorinen
• 2008–2013 Mikko Kuosmanen
• 2014–2015 Mikko Korhonen
• 2016–2017 Mikko Kuosmanen
• 2018–2022 Jani Komulainen
• 2023 Mikko Kuosmanen
• 2024– Iiro Haimi

Maratontaulukko

Sotkamon Jymyn pisteet Superpesiksen/SM-sarjan maratontaulukossa.

Sijoitus	Kaudet	Ottelut	3P	2P	TP	1P	OP	Juoksut	Pisteet
1.	38	941	351	313	20	60	197	7731 – 4620	1759

Lähteet

• Valtanen, Juha: Sotkamon kultakylpy. Edita, 1997. ISBN 951-37-2124-8

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sotkamon Jymy Wikimedia Commonsissa

• Sotkamon Jymy
• SuperJymy
• http://vessix.kotisivukone.com/files/vessix.kotisivukone.com/Pesis/seurat/sotkamon_jymy.xls