Jyväskylän Kiri

Jyväskylän Kiri
Koko nimi	Jyväskylän Kiri
Perustettu	1930
Entiset nimet	Jyväskylän Kiri 1930-2018
Kaupunki	Jyväskylä
Kenttä	Hippos
Värit
Puheenjohtaja	Juha Kalajanniska
Omistaja	Jyväskylän Kiri ry
Miesten SM-mitalit
Kultaa	7 (1953, 1956, 1957, 1958, 1964, 1982, 1984)
Hopeaa	8 (1949, 1952, 1954, 1977, 1978, 1979, 1981, 1985)
Pronssia	6 (1950, 1951, 1976, 1983, 1986, 1999)
Naisten SM-mitalit
Kultaa	4 (1957, 1989, 1996, 1997)
Hopeaa	1 (1958)
Pronssia	8 (1937, 1950, 1956, 1959, 1966, 1980, 1995, 1998)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Jyväskylän Kiri on pesäpallon erikoisseura, jolla on huomattava määrä Suomen-mestaruusmitaleja sekä miesten että naisten sarjasta. Nykyisin naiset pelaavat omana seuranaan nimellä Jyväskylän Kirittäret ja miesten joukkue nimellä Jyväskylän Kiri 2020. Seurojen yhteistä junioritoimintaa pyörittää Jyväskylän Kiri & Kirittäret Juniorit ry.

Historia

Eino Kaakkolahti syöttämässä vuonna 1958.

Kirin ja Lahden Mailaveikkojen välinen ottelu vuonna 1953.

Hippoksen pesäpallostadion.

Kiri perustettiin vuonna 1930 tarkoituksenaan "tarjota jäsenilleen tilaisuuksia pesäpallourheiluun, elvyttää ja virittää yleensä harrastusta siihen sekä harjoittaa sitä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti niin hyvin henkisen ja ruumiillisen kunnon kehittäjänä kuin virkistyksenä ja ajanvietteenä".

Kiri syntyi pesäpallohulluun kaupunkiin, jossa koko laji kehitettiin. Maailman ensimmäinen pesäpallo-ottelu pelattiin Tahko Pihkalan johdolla Jyväskylän Lyseon pihalla. Kiriläisen pesäpallon historia ulottuukin aina pitkäpallon ja kuningaspallon kautta Hippoksen pesäpallopyhäkön aikoihin .

Vuodesta 2005 lähtien Naisten Superpesiksessä Kirin perinteitä jatkaa Kirittäret. Kirittäret-nimi on ollut käytössä vuodesta 1999 alkaen, mutta viiden ensimmäisen kauden ajan joukkue pelasi Jyväskylän Kirin lisenssillä.

Kuuluisimpia kiriläisiä pesäpalloilijoita ovat olleet Eino Kaakkolahti (15 Itä–Länsi-ottelua) ja Kari Kuusiniemi (14 Itä–Länsi-ottelua), Kalevi Luoma, Ossi Rajala, Timo Rautiainen ja Antti Elomaa.

Logot

• 

  Kirin alkuperäinen logo vuodelta 1930

• 

  Kiri-logo

• 

  Kiri Iskee-logo

• 

  Kirin nykyinen logo, 2012-2018

• 

  Kiri&Kirittäret Juniorien logo

Junioritoiminta

Kirin junioritoiminta eriytettiin vuonna 1997 omaksi seurakseen Jyväskylän Kiri-Juniorit ry. Vuonna 2018 se vaihtoi nimekseen Kiri&Kirittäret Juniorit ja on siitä lähtien vastannut myös Kirittärien junioritoiminnasta.

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue	Mitalit	Vuodet	Yhteensä
A-pojat
	Kultaa	1958, 1960, 1971	3
	Hopeaa	1953, 1969, 1980	3
	Pronssia	1946, 1962, 1973, 1986, 1991	6
B-pojat
	Kultaa	1984	1
	Hopeaa	1985, 1990	2
	Pronssia	1991	1
B-tytöt
	Kultaa	1988, 1989	2
	Hopeaa	1987, 1990	2
C-pojat
	Kultaa	1983, 1985, 1989	3
	Hopeaa	1982, 1988, 2012	3
	Pronssia	1971, 1984, 1990	3
C-tytöt
	Kultaa	1986, 1987, 1988	3
D-pojat
	Kultaa	1981, 1986, 1987	3
	Hopeaa	1977, 1978, 1989, 2016	4
	Pronssia	1975, 1988, 2018	3
D-tytöt
	Kultaa	1985	1
	Pronssia	1979, 1981, 1984, 1987	4
E-pojat
	Kultaa	1986	1
	Hopeaa	1983, 1988, 2014	3
	Pronssia	1984, 1985, 1987	3
E-tytöt
	Hopeaa	1977, 1987	2
	Pronssia	1976, 1984	2
F-pojat
	Kultaa	1984	1
	Hopeaa	1985	1
Yhteensä:			60

Tilastot ja luettelot

Saavutukset

Miehet

SM-kultaa	(7) 1953, 1956, 1957, 1958, 1964, 1982, 1984
SM-hopeaa	(8) 1949, 1952, 1954, 1977, 1978, 1979, 1981, 1985
SM-pronssia	(6) 1950, 1951, 1976, 1983, 1986, 1999
Suomen Cup
Hopeaa	(1) 1969

Naiset

SM-kultaa	(4) 1957, 1989, 1996, 1997
SM-hopeaa	(1) 1959
SM-pronssia	(8) 1937, 1950, 1956, 1959 1966, 1980, 1995, 1998

Maratontaulukko

Jyväskylän Kirin pisteet Superpesiksen/SM-sarjan Maratontaulukossa.

Sijoitus	Kaudet	Ottelut	3P	2P	TP	1P	OP	Juoksut	Pisteet
3.	63	1300	113	539	56	75	517	9158 - 8120	1548

Pelinjohtajat

Eino Kaakkolahti (1969) Viljo Paukku (1972) Reijo Salo (1974) Martti Kylmälahti (1975) Reijo Salo (1976) Erkki Rautiainen (1977–1979) Raimo Pasanen (1980) Reijo Salo (1981–1983) Erkki Korhonen (1984) Kalevi Luoma (1985–1988) Jari Koski (1989) Pekka Arffman (1990) Jari Koski (1991–1993) Tapio Rauhamäki (1993) Petri Kaijansinkko (1994–1995) Pasi Niemelä (1996)

Kalevi Luoma (1997) Jouni Mutikainen (1997) Petri Kaijansinkko (1998–1999) Paavo Hämäläinen (2000) Mika Peltonen (2000–2001) Kimmo Hannula (2002) Jari Koski (2003–2004) Jussi Viljanen (2005–2007) Jyrki Falin (2008–2009) Jukka Karttunen (2010–2011) Juhani Lehtimäki (2012–2014) Timo Rautiainen (2014) Paavo Hämäläinen (2015) Juhani Lehtimäki (2016) Petri Kaijansinkko (2016) Paavo Hämäläinen (2017)

Palkinnot ja huomionosoitukset

Palkitut

Etenijäkuningas: Raimo Hirvi (1976, 1978, 1979) Kari Kuusiniemi (1986) Timo Rautiainen (1996)

Lyöjäkuningas: Eino Kaakkolahti (1952) Pertti Jaakkola (1957) Ismo Jaatinen (1979)

Kärkilyöntikuningas: Kalevi Luoma (1977, 1978, 1979, 1981, 1984) Jyrki Falin (1986) Kari Kuusiniemi (1988)

Etenijäkuningatar: Helena Iivanainen (1980) Riikka Nieminen (1989) Kirsi Hänninen (1995, 1996) Hanna Airaksinen (1997, 1998)

Lyöjäkuningatar: Inka-Leena Lylymäki (1977) Inkeri Aitta-aho (1980) Riitta Jalonen (1992) Armi Ahola (1994, 1996, 1997, 1998) Riikka Nieminen (1995)

Kärkilyöntikuningatar: Riikka Nieminen (1995) Hanna Airaksinen (1996, 1998) Taru Ylä-Autio (1997)

Vuoden jokeri: Riitta Jalonen (1992) Armi Ahola (1997, 1998) Hannu Kiukkonen (2015)

Vuoden lukkari: Eino Kaakkolahti (1951, 1952, 1953, 1954) Reijo Salo (1965) Helena Iivanainen (1975, 1976) Risto Tuominen (1982, 1986)

Vuoden pesäpalloilija: Pertti Jaakkola (1957) Antti Elomaa (1958) Kalevi Luoma (1977, 1984) Ismo Jaatinen (1979) Inkeri Aitta-aho (1980) Mikko Vitikainen (1981) Raimo Hirvi (1982) Kari Kuusiniemi (1989) Riikka Nieminen (1989) Hanna Airaksinen (1996, 1997)

Kultainen maila: Riikka Nieminen (1995) Hanna Airaksinen (1996, 1997, 1998)

Kultainen räpylä: Hanna Airaksinen (1997)

Vuoden pelinjohtaja: Petri Kaijansinkko (1989) Jussi Viljanen (1996)

Miesten Itä–Länsi-valinnat

Niilo Räisänen (1933, 1934, 1935, 1939) Niilo Toppila (1938, 1939, 1940) Oiva Hyttinen (1940) Olli Fredrikson (1946, 1949, 1950) Hans Porras (1946) Yrjö Reiko (1947, 1948) Keijo Talvisto (1948, 1949) Eino Kaakkolahti (1948, 1949, 1950, 1951, 1952, 1953, 1954, 1956, 1957, 1958) Veijo-Lassi Holopainen (1949) Jaakko Lovén (1949, 1950, 1951, 1952, 1953, 1954) Reino Salonen (1951, 1952, 1953) Pertti Jaakkola (1953, 1955, 1956, 1957, 1958) Pentti Paavola (1954, 1956, 1957, 1958) Matti Pollari (1954) Olli Talvisto (1955) Esa Hauta-aho (1956, 1957) Antti Elomaa (1957, 1958, 1960) Risto Parviainen (1957, 1959, 1960) Eero Pietarila (1957) Paavo Pollari (1958) Erkki Rautiainen (1962) Alpo Viinikainen (1962, 1966) Timo Hakanen (1963, 1964) Erkki Korhonen (1962) Reijo Salo (1965, 1967, 1968) Martti Kylmälahti (1969) Unto Poikolainen (1972, 1973, 1974, 1976, 1977) Raimo Hirvi (1973, 1974, 1975, 1976, 1978, 1980, 1982, 1983) Jorma Hirvi (1974, 1984)

Jari Koski (1975) Kalevi Luoma (1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1984) Ossi Rajala (1976, 1977, 1978, 1979) Sakari Kolehmainen (1977) Mikko Vitikainen (1978, 1979, 1980, 1981, 1982) Antero Östman (1978, 1980) Ismo Jaatinen (1979) Jyrki Falin (1982, 1983, 1985, 1986) Risto Tuominen (1982, 1983, 1984, 1985, 1986) Jouni Mutikainen (1983, 1990) Kari Kuusiniemi (1985, 1986, 1987, 1988, 1989) Pekka Huhtala (1988) Juha Nieminen (1993, 1994) Vesa Kaukiainen (1994) Markus Linna (1995) Pasi Pohjola (1995, 1996) Kari Kallio (1996) Riku Lehto (1996) Kari Myllyniemi (1996) Timo Rautiainen (1996, 1998) Toni Juurakko (1999) Pekka Rajala (1999) Marko Kähkönen (2001) Tuomas Tallbacka (2007) Hannu Kiukkonen (2010, 2012, 2015) Mikko Rantalahti (2010) Juho Määttälä (2011)' Kimmo Carlson (2012, 2015, 2016) Miikka Matikka (2015)

Naisten Itä–Länsi-valinnat

Marjatta Arkela (1961, 1962, 1963, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973) Raija Geijer (1961, 1962, 1966, 1967, 1968) Tuulikki Stranden (1961, 1963, 1964, 1965, 1966) Raili Vehkala (1961) Ritva Vehkala (1962, 1964, 1965, 1966, 1967, 1969) Outi Lappinen (1963, 1964, 1965) Kaarina Salonen (1963, 1964, 1965, 1966) Kirsti Salonen (1963, 1965) Auli Suonperä (1964, 1968, 1969, 1970) Irmeli Koskinen (1966) Riitta Salminen (1966, 1967) Pirjo Ruosteinen (1967) Leena Lylymäki (1971, 1972, 1976, 1977) Helena Iivanainen (1971, 1972, 1973, 1975, 1976, 1977, 1980, 1981) Hannele Virolainen (1971) Leena Sandström (1972) Inkeri Aitta-Aho (1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985) Tiina Laukka (1979, 1980, 1981, 1982) Tiina Tammiruusu (1983, 1986, 1991, 1992, 1994, 1995)

Merja Meriläinen (1984, 1987) Ulla-Maija Saikkonen (1984) Outi Peippo (1985) Päivi Suikkanen (1985, 1986) Riitta Jalonen (1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993) Sanna Hänninen (1988, 1989) Riikka Nieminen (1989, 1990) Hanna Airaksinen (1990, 1991, 1995, 1996, 1997, 1998) Armi Ahola (1990, 1994, 1996, 1997, 1998) Riikka Punnonen (1992) Jaana Tahvanainen (1993, 1995, 1996, 1997) Erja Enqvist (1994, 1995) Päivi Pulkkinen (1994) Kirsi Hänninen (1995, 1996) Kirsi Lakaniemi (1995, 1996) Pirjo-Riitta Paju (1996, 1997) Tea Jormakka (1997) Marja Miesperä (1997) Hannele Seppänen (1997) Taru Ylä-Autio (1997, 1998)

Katso myös

• Kirittäret

Aiheesta muualla

• Jyväskylän Kiri
• Kirin maratontaulukko (latautuva Excel-taulukko).

Naisten Pesäpallon Suomen mestarit