Koordinaatit: 62.244°N, 25.744°E

Jyväskylän Lyseon lukio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jyväskylän Lyseon lukio on vanhin suomenkielinen oppikoulu.[1]

Koulu perustettiin 1. lokakuuta 1858, ja suurimman osan historiastaan se on toiminut Jyväskylän keskustassa Yliopistonkadulla sijaitsevassa vuonna 1902 valmistuneessa Lyseo-rakennuksessa. Helmikuussa 2012 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti kuitenkin poistaa vanhan Lyseo-rakennuksen koulukäytöstä, ja tällä hetkellä Lyseon lukio toimii väliaikaisesti Viitaniemen kampuksella.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toteuttaman lukioverkkouudistuksen myötä Lyseon lukio yhdistyi vuoden 2015 alussa Sepän- ja Tikkakosken lukioiden kanssa uudeksi 1 200 oppilaan Jyväskylän Lyseon lukioksi. Toistaiseksi kolmessa eri toimipisteessä toimivan lukion on määrä muuttaa uusiin yhteisiin tiloihin Harjulle vuoden 2017 alussa.

Jyväskylän Lyseon lukiossa toimii myös kansainvälinen IB-linja[2], ja koulun motto onkin "Kansallisista juurista kansainvälisyyteen".

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän Lyseon historiaan voi perehtyä siitä kirjoitettujen lukuisten kirjojen parissa tai koulun omassa museossa, joka avattiin 1979 vanhan rakennuksen peruskorjauksen ja entisöinnin yhteydessä pohjakerrokseen[3].

Perustaminen ja vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulu perustettiin keisarillisella päätöksellä Jyväskylän yläalkeiskoulun nimellä 1. lokakuuta 1858. Aloitteen perustamisesta teki piirilääkäri Wolmar Schildt.[4]

  1. Jyväskylän yläalkeiskoulu 1858–1862
  2. Jyväskylän alkeisopisto 1862–1873
  3. Jyväskylän lyseo 1873–1973
    1. klassillinen lyseo vuoteen 1914
    2. linjajakoinen lyseo 1914–1963
    3. linjajakoinen kaksoislyseo 1963–1973

Koulutalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Lyseo-rakennus, toiminnassa 1902-2013

Ennen omaa Lyseo rakennustaan koulu toimi henkikirjoittaja Rönnebergin,[5] apteekkari Enckellin ja rehtori Pesoniuksen taloissa (koulu toimi myös niin sanotussa Willgrenin talossa kesken Enckellin isännöinnin). S. Gripenbergin ja W. Polon suunnittelema Lyseo-rakennus valmistui 1902. Aikalaisarkkitehdit kuvasivat rakennustyyliä maurilais-tudorilaiseksi.[6] Vuonna 1959 rakennus sai lisäsiiven.

Lyseo-rakennus kamppaili viimeiset vuotensa koulukäytössä sisäilma- ja homeongelmien kanssa. Vuoden 2014 alussa päivälinjan toiminta siirtyi väistötiloihin Viitaniemeen ja iltalinja entisen Sepän lukion tiloihin Harjulle. Vuonna 2017 myös päivälinjan on määrä siirtyä Harjulle.

Lyseon tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulun sinetin tunnus on Eos, joka komeili myös entisten oppilaiden yhdityksen, Jylyn, satavuotisjuhliin 1958 laatimassa lipussa. Vuonna 1993 Jyly uusi lipun. [7]

Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fil. maist. Gottliep Leopold Pesonius 1858–1862
  2. Fil. maist. K. H. Kahelin 1873–1896
  3. Fil. tri O. A. Forsström 1896–1900
  4. Fil. kand. V. D. Peltonen 1900–1905
  5. Fil. tri K. J. Jalkanen 1905–1917
  6. Fil. kand. Ernest Wänttinen 1917–1922
  7. Fil. maist. Matti Rantala 1922–1925
  8. Fil. tri Jussi Laurosela 1925–1944
  9. Fil. tri Vilho Puttonen 1944–1954
  10. Fil. maist. Martti Saraste 1954–1973
  11. Liik.lehtori Martti Pukkala 1973–1984
  12. Fil. kand. Jorma Lempinen 1984–2010
  13. Fil. maist. Arja Aalto-Laaksonen 2010–2011
  14. Lit. maist. Mika Rantala 2011-2014
  15. Lit. maist. Osmo Polas 2014-

Tunnettuja lyseolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja lyseolaisia ovat muun muassa arkkitehti Alvar Aalto, Terijoen hallituksen pääministeri Otto Wille Kuusinen ja pesäpallon kehittäjä Lauri "Tahko" Pihkala. Ensimmäinen pesäpallo-ottelu pelattiin Lyseon pihalla. Myös kenraali Taavetti Laatikainen oli Lyseon oppilas.

Erityisesti vuonna 1892 lyseon 1. luokalla aloittaneet ja vuonna 1900 ylioppilaaksi tulleet oppilaat ovat Suomen poliittisessa historiassa merkittävä joukko. Koko 8-vuotisen koulutaipaleen kävivät yhdessä vain 5 oppilasta, Edvard Gylling, Johannes Jääskeläinen, Martti Kovero, Otto Wille Kuusinen ja Matti Rossi. Heistä neljä ensimmäistä olivat vuonna 1905 perustamassa Ylioppilaiden Sosialidemokraattista Yhdistystä. Tällä luokalla oli pari vuotta myös Sulo Wuolijoki.

Kirjailija ja reaalifantasia-termin luoja Pasi Ilmari Jääskeläinen opettaa lyseossa äidinkieltä ja kirjallisuutta. Runoilija Einari Kovero toimi aikoinaan koulun suomenkielen opettajana. Meteorologi Matti Huutonen on myös lyseosta valmistuneita.

Jyväskylän lyseon entisten oppilaiden yhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alumniyhdistys Jyväskylän lyseon entisten oppilaiden yhdistys Jyly ry. on perustettu 1945.

Lyseon tapahtumat, projektit ja kulttuuritarjonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän Lyseon lukio tarjoaa kurssitarjottimillaan ja niiden ulkopuolella erittäin paljon taito- ja taideaineiden kursseja sekä projekteja. Osittain taito- ja taideaineet on integroitu.[8] Jaksoittain ilmestyy oppilaskunnan lehti nimeltä Jorma.

Lyseolla on useita ystävyyskouluja ympäri maailmaa. Koulun kenties näkyvin projekti, Rytminvaihtoa-projekti, liittyy Burkina Fason pääkaupungissa Ouagadougoussa sijaitsevaan Wend Manegda -kumppanuuskouluun.[9] Vuonna 2007 projekti sai Jyväskylän kaupungin Hyvä Kansainvälistyjä -palkinnon, joka jaettiin tuolloin ensimmäistä kertaa.[10] Lyseo on osallistunut myös muun muassa CERN- ja EU:n Comenius-projektiin.[11] [12] Ensiksi mainittu on sisältänyt tutkimuksia ja matkoja CERN:iin, toista on toteutettu Ranskan ystävyyskoululaisten kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]