Riihimäen Pallonlyöjät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riihimäen Pallonlyöjät
Riihimaen Pallonlyojat logo.svg
Koko nimi Riihimäen Pallonlyöjät
Perustettu 1924
Kaupunki Riihimäki
Kenttä Peltosaaren pesäpallokenttä
Miesten sarjataso Maakuntasarja
Värit          
Miesten SM-mitalit
Kultaa 1 (1933)
Hopeaa 3 (1931, 1932, 1935)
Pronssia 3 (1942, 1947, 1948)

Riihimäen Pallonlyöjät (RPL) on vuonna 1924 perustettu riihimäkeläinen pesäpalloseura, jonka edustusjoukkue pelasi kaudella 2021 miesten Maakuntasarjaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran alkuvuodet Suomenmestaruuskilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen Pallonlyöjät osallistui ensimmäistä kertaa pesäpallon SM-sarjaan vuonna 1924, jolloin se hävisi tuolloin pudotuspelimuotoisena pelatussa sarjassa ensimmäisen ottelunsa puolivälierässä Helsingin Pallo-Tovereille. RPL voitti ensimmäisen SM-tason ottelunsa vuoden 1926 turnauksessa, jossa 1. kierroksella tuli voitto Haminan suojeluskunnan joukkueesta luvuin 4-1. 2. kierroksen ottelussa tie kuitenkin nousi pystyyn, RPL:n hävittyä Pallo-Tovereille niukasti 3-4. RPL osallistui pesäpallon SM-kilpailuihin pitkin 1920-lukua, vuoden 1928 turnaukseen seura tosin osallistui Riihimäen suojeluskunnan nimellä, joka ilmottautui seuran puolesta kilpailuihin.

Riihimäen Palloseura pelasi RPL:n tilalla vuoden 1929 turnauksessa ja sama käytäntö toistui myös vuonna 1930, jolloin turnausmuotoisen Suomenmestaruuskilpailun oli jo korvannut, sarjamuotoisena pelattu Pesäpallon SM-sarja.

Menestysvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1931 Suursarjassa RPL onnistui jo paljon paremmin kuin aikaisempina vuosina. RPL voitti oman karsintalohkonsa ja eteni Suursarjaan. Suursarjasta tuli äärimmäisen tasainen minkä johdosta RPL oli tasapisteissä Lahden Mailaveikkojen kanssa. Vaikka Mailaveikot olivat hävinneet RPL:lle keskenäisessä ottelussa, Suomenmestaruus meni kuitenkin Lahteen paremman juoksusuhteen turvin. RPL sai seurahistorian ensimmäisen SM-mitalinsa.

Menestys sai jatkoa myös seuraavalla kaudella. RPL pelasi maantieteellisesti jaetussa Suursarjassa länsilohkossa, jossa se voitti kaikki 6 otteluaan juoksusuhteella 67-18. Loppuotteluissa vastaan asettui Lahden Mailaveikot, joka niinikään oli pelannut tappiottomana Itälohkossa. Loppuottelusarja pelattiin kaksiosaisena ja mestaruus ratkesi yhteistuloksella. RPL hävisi ensimmäisen ottelun 8-0 ja voitti toisen luvuin 6-2. Mestaruus meni jälleen Lahteen yhteistuloksella 10-6.

RPL kirkasti mitalinsa seuraavalla kaudella, jolloin oli Mailaveikkojen vuoro tyytyä hopeaan. RPL saavutti ainoan miesten pesäpallon Suomen-mestaruutensa vuonna 1933. Seuraavana vuonna kuitenkin RPL jäi kokonaan ilman mitaleita. RPL kuitenkin palasi mitalikantaan vuonna 1935, sen selvitettyä tiensä loppuotteluun, jossa Kuusankosken Veto oli parempi yhteistuloksella 4-3. Ottelusarja venyi kolmanteen otteluun ja ratkaisu tuli lopulta neljännessätoista vuoroparissa.

Vuonna 1936 oli kuitenkin edessä hankalemmat ajat. RPL putosi kauden päätteeksi B-Sarjaan eli Valtakunnansarjaan. RPL palasi menestyskantaan vuonna 1939, jolloin seura voitti Välisarjan mestaruuden. Vaikka loppuottelusarjan avausottelu ennätettiin pelata vuonna 1939, ottelusarja tosin venyi Talvisodan vuoksi lähes vuoden mittaiseksi RPL voitti vuoden 1939 syyskuun puolella pelatun avausottelun Jyväskylän Kiriä vastaan 5-1 ja pelasi vuoden 1940 syksyllä pelatussa, sarjan toisessa ottelussa tasan 4-4.

Sotavuodet ja SM-sarjasta putoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1939 Välisarjan mestaruuden ansiosta RPL palasi SM-sarjaan vuodeksi 1940. Jatkosota kuitenkin sekoitti sarjatoimintaa ja vuoden 1941 SM-sarja jäi sodan vuoksi kesken. RPL saavutti pronssia vuoden 1942 "Sotasarjassa", joka pelattiin poikkeusolojen vallitessa sotaa käyvässä Suomessa. RPL pääsi pelaamaan vielä vuonna 1943, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäys kannaksella vuonna 1944, keskeytti sarjapelit muutaman pelatun ottelun jälkeen.

Sodan päätyttyä Pesäpallossakin palattiin normaaliin sarjatoimintaan. RPL joutui vuoden 1945 SM-sarjassa ansaitsemaan paikkansa karsintasarjan kautta. Pesäpalloliitto ja TUL olivat yhdistäneet kilpailutoimintansa, joka johti joukkueiden määrän kasvamiseen. Tämä johti siihen, että alkukaudesta joukkueet karsivat pääsystä yhteiseen SM-sarjaan. RPL ei saanut suoraa sarjapaikkaa omassa karsintalohkossaan vaan joutui pelaamaan Suomensarjassa, josta seura selvitti tiensä karsintaturnausten kautta SM-sarjaan vuodeksi 1946.

Vuonna 1946 RPL oli SM-sarjan neljäs ja vuosina 1947 ja 1948 se sai pronssia. RPL kuitenkin jälleen putosi SM-sarjasta vuonna 1949.

RPL:än pudottua SM-sarjasta vuonna 1949, joukkue pelasi vuoden 1950 Suomensarjassa, voittaen B-mestaruuden samana vuotena jonka ansiosta joukkue nousi takaisin SM-sarjaan. Vuodet 1951 ja 1952 menivät sarjataulukon keskivaiheilla ja RPL:n kakkosjoukkue piipahti Suomensarjassa yhden kauden verran. Parista hyvästä sarjakaudesta huolimatta, vuonna 1953 RPL putosi takaisin Suomensarjaan.

Suomensarjassa ja Ykkössarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RPL jatkoi pelejään Suomensarjassa vuonna 1954, jossa joukkue oli keskikastia etelälohkossa. Seura oli vähällä pudota Suomensarjasta useaan otteeseen pitkin 1950- ja 1960-lukua mutta lopulta sarjasijoitus takasi säilymisen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. 1960-luvulla RPL pääsi pelaamaan paljon paikallisotteluita Hyvinkään Tahkon kanssa Suomensarjassa. Sarjanousukin kävi lähellä muutamaan otteeseen. Esimerkiksi vuonna 1969, lohkovoitto ja sarjanousu mestaruussarjaan jäivät lopulta neljän pisteen päähän. RPL kuitenkin selvitti tiensä takaisin Mestaruussarjaan seuraavalla kaudella, kuudentoista vuoden tauon jälkeen.

Vuonna 1971 RPL säilytti vielä paikkansa pääsarjatasolla yhden pisteen erolla, mutta vuonna 1972 RPL putosi takaisin Suomensarjaan, oltuaan viimeisellä sijalla mestaruussarjassa.

Mestaruussarjavisiittinsä jälkeen, RPL pelasi Suomensarjassa vuoteen 1980 saakka, jolloin Mestaruussarjan ja Suomensarjan väliin perustettiin uusi Ykkössarja, johon RPL selvitti tiensä hyvän sarjasijoituksen turvin.

RPL aloitti taipeleensa uudessa Ykkössarjassa vuonna 1981 pääsemällä aina noususarjaan asti jossa sijoitus oli kuitenkin kuudes.

RPL joutui odottamaan uutta nousumahdollisuutta aina vuoteen 1985 saakka, jolloin seura tuli yhdeksi lohkoksi yhdistetyssä sarjassa toiseksi heti Siilinjärven jälkeen. RPL pääsi seuraavalla kaudella pelaamaan Mestaruussarjan paikallisotteluita ensimmäistä kertaa Hyvinkään Tahkoa vastaan, joka oli noussut Mestaruussarjaan 1972, samana vuonna kuin RPL oli viimeksi pudonnut Mestaruussarjasta. Riihimäen Pallonlyöjien ja Hyvinkään Tahkon väliset ottelut olivat tuolloin tunnettuja tiivistunnelmaisina paikalliskamppailuina, joista yleisöennätyksenä on 4009 katsojaa ottelussa vuodelta 1986.

RPL ei kuitenkaan viipynyt Mestaruussarjassa kuin kaksi kautta ja vuonna 1987 oli edessä paluu Ykkössarjaan.

Riihimäen Pallonlyöjät selvittivät tiensä vuonna 1991 Superpesikseksi uudelleen nimettyyn Mestaruussarjaan kaudelle 1992.

Superpesistä ja konkurssi 90-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luku oli taloudellisesti vaikeata aikaa riihimäkeläiselle pesäpalloilulle. Vuoteen 1994 mennessä seura oli käytännössä konkurssikypsä. Superpesiskauden 1994 aikana uutisoitiin tuolloin jääkiekkoseura Helsingin Jokerit omistaneen Harry Harkimon pesäpalloprojektista, jonka osana hän oli ostamassa RPL:n pelaajia uuteen, Helsinkiin perustettavaan seuraan. Samalla huhuttiin että Harkimo olisi ollut ostamassa RPL:n Superpesispaikkaa Jokereiden pesäpallojoukkueelle. Seuran uudeksi nimeksi olisi tullut jääkiekkoseuran mukaisesti Jokerit ja pelipaikkana olisi toiminut Helsingin Kaisaniemessä sijaitseva pesäpallostadion. Projekti ei kuitenkaan toteutunut vaan RPL pelasi vielä vuonna 1995 omalla nimellään. Uusi helsinkiläisjoukkue oli lopulta Kaisaniemen Tiikerit, joka perustettiin vuonna 1996.[1][2][3]

RPL:n toiminta loppui vuonna 1995 seuran ajauduttua konkurssiin. Seuran viimeiseksi superpesiskaudeksi jäi 1995, jolloin pelattin RPL-Riihimäki nimellä ja kauden päätteeksi seura putosi Ykkössarjaan. Konkurssin jälkeen, RPL-Riihimäki otti velat hoitaakseen, mutta senkin toiminta päättyi vuonna 1999. Vastuu riihimäkeläisestä pesäpalloilusta siirtyi Riihi-Pesiksen vastuulle, joka pelasi aktiivisena seurana aina vuoteen 2015 saakka. [4] Kaikenkaikkiaan RPL pelasi 24 kautta pesäpalloa Superpesiksessä

RPL pelaa jälleen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 lopulla tapahtui kuitenkin Riihimäen Pallonlyöjien paluu, patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttyä Riihi-Pesiksen nimenvaihdon Riihi-Pesiksestä Riihimäen Pallonlyöjiin.

RPL pelasi kaudella 2016 miesten Suomensarjaa. [5] Menestystä tosin ei tullut vaan joukkue tippui heti seuraavaksi kaudeksi takaisin maakuntasarjaan.

2010-luvun loppupuoliskolla RPL:ssä pelasi miesten ja naisten edustusjoukkueet Suomensarja-tasolla. Tämä oli osittain sen ansiota, että seuralla oli yhteistyösopimus Hyvinkään Tahkon kanssa ja joukkueet koostuivat Tahkon junioripelaajista.

Vuonna 2018 RPL ilmoitti luopuvansa miesten suomisarja-paikastaan, pelaajakatoon vedoten.[6] Edustusjoukkueen luopuminen paikasta johti siihen, että Riihimäen Pallonlyöjät joutuivat aloittamaan kautensa alimmalta sarjatasolta eli Aluesarjasta. [7]

Miesten edustusjoukkue voitti Aluesarjan ja nousi vuodeksi 2019 Maakuntasarjaan.[8] Riihimäen Pallonlyöjien pelit jatkuvat vuonna 2020 Maakuntasarjassa. [9]

RPL Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RPL:ssä pelasi naisten joukkue, joka teki ensiesiintymisensä vuoden 1932 Suomenmestaruuskilpailussa, häviten alkuerässä Lahden Mailaveikoille 0-10. Seuraavan kerran RPL pelasi SM-tasolla vuonna 1935, jolloin Katajannokan Haukat oli parempi puolivälierässä luvuin 8-1. RPL pelasi vuonna 1945 naisten epävirallisessa Suomenmestaruusottelussa Tampereen Pyrintöä vastaan mutta hävisi ottelun 8-2. [10]

1940-luvun jälkeen RPL oli pitkään SM-sarjan ulkopuolella kunnes se nousi naisten mestaruussarjaan kaudelle 1975. Kausi oli joukkueelle hankala, sillä RPL:n naiset onnistuivat ottamaan yhden tasapelin kymmenen ottelun mittaisessa runkosarjassa, mikä johti putoamiseen pois Mestaruussarjasta. RPL palasi takaisin mestaruussarjaan vuonna 1977 mutta putosi jälleen pääsarjatasolta. RPL palasi mestaruussarjaan kuitenkin vuonna 1979 ja onnistui säilyttämään paikkansa siellä myös seuravalle kaudelle. RPL:ssä pelasi tuona kautena Vuoden naispesäpalloilijaksi valittu Marita Karhunen.

1980-luvun alussa RPL:n voitti naisten Suomenmestaruuden kahdesti, vuosina 1980 ja 1981. RPL jäi vuonna 1982 yhden pisteen päähän pronssimitalista. Pronssin voitti tuolloin paikallisvastustaja Hyvinkään Tahko.

1980-luvun alun menestys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi sillä RPL putosi Mestaruussarjasta vuoden 1983 päätteeksi, nousten takaisin kuitenki seuraavalla kaudella. RPL kuitenkin putosi jälleen mestaruussarjasta vuonna 1985. Tuon jälkeen RPL ei enään pelannut naisten pääsarjatasolla.

RPL ja Hyvinkään Tahko sopivat yhteistyösopimuksen 2010-luvulla ja sen turvin RPL:n naisten joukkue pelasi vielä vuonna 2018 Naisten Suomensarjaa [11]

Pesäpallon naisten SM-mitalit
Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä
Naiset
Kultaa Kultaa 1980, 1981 2
Yhteensä: 2

Junioritoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten ja naisten joukkueiden lisäksi RPL:ssä oli junioritoimintaa. Erityisen paljon menestystä tuli Talvi- ja Jatkosotaa edeltäneinä vuosina. RPL saavutti A-poikien Suomen-mestaruuden vuosina 1928 ja 1934. C-pojissa RPL saavutti yhden mestaruuden vuonna 1977.

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä
A-pojat
Kultaa Kultaa 1928, 1934 2
Hopeaa Hopeaa 1940 1
Pronssia Pronssia 1926, 1935, 1943, 1981 4
B-pojat
Hopeaa Hopeaa 1980 1
Pronssia Pronssia 1978, 1979 2
B-tytöt
Hopeaa Hopeaa 1977 1
C-pojat
Kultaa Kultaa 1977 1
Pronssia Pronssia 1973 1
F-pojat
Hopeaa Hopeaa 1974 1
Pronssia Pronssia 1975 1
Yhteensä: 15

Kotikentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RPL:n kotikenttänä toimi ensiksi Riihimäen nykyisellä Kauppatorilla sijainnut pesäpallokenttä, joka toimi RPL:n kenttänä seuran varhaishistorian ajan. RPL:n ehkä tunnetuin kotikenttä oli Riihimäen Piikinmäessä sijainnut pelikenttä. Piikinmäestä RPL siirtyi Peltosaaren urheilupuistoon valmistuneelle Pesäpallostadionille, jossa RPL pelasi viimeiseksi jääneet ottelunsa 90-luvulla.

RPL Pesäpallon ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesäpallon lisäksi RPL:llä oli muun muassa jääkiekkotoimintaa ja joukkue voittikin maakuntasarjan vuosina 1950 ja 1957.

RPL pelasi jääkiekkoa maakuntasarjassa vuoteen 1972 saakka, jolloin joukkue putosi sarjaporrasta alemmaksi. RPL kuitenkin palasi maakuntasarjaan vuonna 1973 ja pelasi tämän jälkeen vielä maakuntasarjan korvanneessa III-divisioonassa. [12]

Junioripuolella RPL pelasi kaudella 1973-74 C-nuorten SM-sarjassa, häviten kaikki kolme otteluaan. [13]

Jääkiekkotoiminta loppui RPL:ssä vuonna 1978 jonka jälkeen edustusjoukkueesta siirtyi kuusi pelaajaa naapurikaupunkiin Hyvinkään Ahmoihin, joka oli juuri noussut II-divisioonatasolle. [14] Myöhemmin RPL:n korvasi jääkiekkopuolella Riihimäen Kiekko-Nikkarit.

RPL:n jääkiekkojoukkueen tunnetuimpiin pelaajiin kuuluu myöhemmin urallaan vuoden 1965 MM-kotikisoissa pelannut ja pelaajauransa jälkeen mm. SM-liigan ja NHL:n otteluiden selostajana toiminut Pentti Lindegren, joka pelasi RPL:n joukkueessa vuosien 1959 ja 1961 välillä. [15]

Palkinnot ja huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyöjäkuningatar:[16]

Vuoden jokeri:[17]

Vuoden lukkari:[18]

Vuoden pesäpalloilija:[19]

Miesten Itä-Länsi-valinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten Itä-Länsi-valinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten Liitto-Lehdistö-valinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harkimon joukkue Jokerit-nimellä pesäpallokentälle Helsingin Sanomat. 30.3.1994. Viitattu 14.4.2020.
  2. Pesäpallo | Riihimäen Pallonlyöjät myi koko parhaimmistonsa Helsinkiin Jokeri-pomo Harkimo haluaa kolmessa vuodessa pesäpallomestaruuden Helsingin Sanomat. 24.3.1994. Viitattu 14.4.2020.
  3. Kaisaniemen Tiikerit yritti kotiuttaa pesäpallon Helsinkiin – "Olisi tarvinnut vain vähän lisää aikaa" Helsingin Sanomat. 14.5.2015. Viitattu 14.4.2020.
  4. Riihimäen Pallonlyöjät pelaa taas ensi kesänä, kun RiiPe muutti nimensä aamuposti.fi. 29.12.2015. Viitattu 29.12.2015.
  5. Riihimäen Pallonlyöjät pelaa taas ensi kesänä, kun RiiPe muutti nimensä aamuposti.fi. 29.12.2015. Viitattu 29.12.2015.
  6. dev: Riihimäen Pallonlyöjät luopuu sarjapaikastaan miesten suomensarjassa Pesäpalloliitto. 3.5.2018. Viitattu 14.4.2020.
  7. Riihimäen Pallonlyöjät www.facebook.com. Viitattu 14.4.2020.
  8. Riihimäen Pallonlyöjät www.facebook.com. Viitattu 14.4.2020.
  9. Riihimäen Pallonlyöjät www.facebook.com. Viitattu 14.4.2020.
  10. Urheilumme Kasvot 3, s.1144,1174,1188
  11. Riihimäen Pallonlyöjät www.facebook.com. Viitattu 14.4.2020.
  12. RPL eliteprospects.com. 08.09.2018. Viitattu 08.09.2018.
  13. Elite Prospects - Team Standings Jr. C SM-sarja www.eliteprospects.com. Viitattu 25.1.2020.
  14. 1978-1979 ahmat.eu. 08.09.2018. Viitattu 08.09.2018.
  15. Pentti Lindegren eliteprospects.com. 08.09.2018. Viitattu 08.09.2018.
  16. Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
  17. Vuoden jokerit Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
  18. Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
  19. Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Viitattu 30.3.2018.
  20. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 12.1.2018.
  21. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.
  22. Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]