Naisten Superpesis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naisten Superpesis
Meneillään oleva kausi
Naisten Superpesiksen kausi 2023
Superpesiksen logo
Superpesiksen logo
Laji Pesäpallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1990
Edeltäjä Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja Jussi Pyysalo
Motto "Peli synnyttää sankareita"
Joukkueita 13
Hallitseva mestari Kirittäret
Eniten mestaruuksia Kirittäret (10)
Alempi taso Ykköspesis
Suomensarja
Maakuntasarja
TV Nelonen Media [1]
Sivusto Superpesis.fi
Naisten Superpesiksen vanha logo.
PeTo-Jussit – Virkiä 2008.

Naisten Superpesis on Suomen pesäpallon naisten pääsarjataso. Sarja on perustettu vuonna 1989. Tätä ennen pesäpallon korkein sarjataso toimi SM-sarja-nimen alla. Superpesiksen menestyin seura on Kirittäret kymmenellä mestaruudellaan.

Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Pesäpallon halli-SM-kilpailuihin. Kaudella 2022 sarjassa pelaa 13 joukkuetta.

Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten SM-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naiset alkoivat ratkaista mestaruutta vuonna 1931. Mestaruus ratkaistiin siten, että ensiksi pelattiin aluemestaruuksista ja aluemestarit ratkaisivat Suomen mestaruuden keskinäisissä otteluissaan, joko pudotuspelein tai useampaan lohkoon jaettuna. Vuosina 1949–1954 mestaruus ratkesi lopullisesti PPL:n ja TUL:n mestareiden kohtaamisessa. Sarjamuotoisesti naisten mestaruudesta on pelattu vuodesta 1955 lähtien.

Superpesis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten Superpesiksen yleisöennätys on vuodelta 1996, jolloin Oulun Lipon ja Jyväskylän Kirin välistä ottelua oli seuraamassa 3 587 katsojaa.[2]

Kauden rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten runkosarjassa pelataan 110 ottelua. Joukkueita naisissa on kymmenen jotka pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan, jonka lisäksi pelataa viiden joukkueen lisälohkot yksinkertaisena sarjana. Jokaiselle joukkueelle kertyy runkosarjassa 22 ottelua. Lisälohkot jaetaan A- ja B-lohkoon. A-lohkossa pelaavat Pori, Lapua, Seinäjoki, Turku ja Rauma. B-lohkossa pelaavat Jyväskylä, Lappeenranta, Siilinjärvi, Viinijärvi sekä Ylihärmä.[3]

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta jotka kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joidenka voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä-menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta-menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Joukkueet kaudella 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset joukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot ja luettelot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Joukkuettain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lyöjäkuningattaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Lyöjäkuningatar
1990 Minna Vienola
1991 Katja Saari
1992 Riitta Jalonen
1993 Riikka Nieminen
1994 Armi Ahola
1995 Riikka Nieminen
1996 Armi Ahola
1997 Armi Ahola
1998 Armi Ahola
1999 Henna Salmela
2000 Ulla Mäkinen
2001 Henna Salmela
2002 Henna Salmela
2003 Ulla Mäkinen
2004 Kirsi Hänninen
2005 Katja Saari
2006 Susanna Yläkero
2007 Susanna Yläkero
2008 Susanna Yläkero
2009 Sanna Alestalo
2010 Heidi Kuusisto
2011 Tanja Vehniäinen
2012 Tanja Vehniäinen
2013 Hanna Itävalo
2014 Saara Suomalainen
2015 Janette Lepistö
2016 Janette Lepistö
2017 Janette Lepistö
2018 Janette Lepistö
2019 Janette Lepistö
2020 Susanna Puisto
2021 Susanna Puisto
[4]

Etenijäkuningattaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Lyöjäkuningatar
1990 Päivi Lähteenmäki
1991 Päivi Lähteenmäki
1992 Erna Kentala
1993 Riikka Nieminen
1994 Laura Jounela
1995 Kirsi Hänninen
1996 Kirsi Hänninen
1997 Hanna Airaksinen
1998 Hanna Airaksinen
1999 Terhi Rönkä
2000 Kirsi Hänninen
2001 Sari Siirola
2002 Terhi Rönkä
2003 Paula Järvi
2004 Terhi Rönkä
2005 Paula Järvi
2006 Paula Järvi
2007 Carita Toiviainen
2008 Jenni Tolonen
2009 Satu Yli-Hirvelä
2010 Kaisa Kärkkäinen
2011 Paula Saloranta
2012 Emmi Viitala
2013 Milla Lindström
2014 Saara Suomalainen
2015 Virpi Hukka
2016 Virpi Hukka
2017 Virpi Hukka
2018 Milla Lindström
2019 Virpi Hukka
2020 Virpi Hukka
2021 Emilia Itävalo

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]