Hyvinkään Tahko

Hyvinkään Tahko
Koko nimi	Hyvinkään Tahko
Perustettu	26. toukokuuta 1915 Aseman kansakoulu
Kaupunki	Hyvinkää
Kenttä	Pihkala
Miesten sarjataso	Superpesis
Naisten sarjataso	Suomensarja
Värit	keltainen
Toiminnanjohtaja	Antti Yli-Saunamäki
Puheenjohtaja	Hyvinkään Tahko ry: Ossi Savolainen Tahko Pesis Oy: Janne Rättö
Miesten pelinjohtaja	Eero Pitkänen
Miesten kapteeni
Omistaja	Hyvinkään Tahko ry ja Tahko Pesis Oy
Yhteistyöseurat	Loimaan Palloilijat Ykköspesis
Miesten SM-mitalit
Kultaa	4 (1979, 1980, 1981, 2007)
Hopeaa	5 (1983, 1992, 1994, 1996, 1999)
Pronssia	5 (1978, 1982, 1989, 1990, 2002)
Naisten SM-mitalit
Kultaa	2 (1979, 1983)
Hopeaa	1 (1975)
Pronssia	2 (1974, 1982)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kuva ottelusta Hyvinkään Tahko - Vimpelin Veto kaudelta 2011.

Tilanteen selvittelyä ottelussa Vimpelin Vetoa vastaan.

Hyvinkään Tahko on vuonna 1915 perustettu hyvinkääläinen urheiluseura. Seura on ottanut nimensä pesäpallon kehittäjän, professori Lauri "Tahko" Pihkalan mukaan. Tahko on menestynyt vuosien saatossa monissa eri urheilulajeissa, kuten yleisurheilussa, hiihdossa, mäkihypyssä ja suunnistuksessa. 1980-luvusta lähtien menestyksestä ovat vastanneet koripallo ja pesäpallo. Seura on voittanut miesten pesäpallon suomenmestaruuden neljä kertaa vuosina 1979–1981, sekä 2007. Naisten mestaruuden Tahko on voittanut vuosina 1979 ja 1983.

Hyvinkään Tahko on pesäpallon erikoisseura, ja miesten joukkue pelaa Superpesistä. Naisten joukkue luopui paikastaan Ykköspesiksessä kauden 2010 jälkeen. Joukkue kuitenkin nousi takaisin ykköspesikseen vuonna 2015. Naisten joukkue nousi takaisin Superpesikseen kaudeksi 2018. Tahkon kotikenttänä toimii Pihkalan pesäpallostadion.

Historia

Seuran perustaminen ja alkuvuodet

Vuonna 1915 Jalmari Aunio, Toivo Suonio ja Akseli Vuoristo aloittivat suunnittelutyön Tahkon perustamiseksi. Joidenkin tahojen taholta ehdotettiin alajaoston perustamista Hyvinkään Suomalaisen seuran yhteyteen, mutta Vuoristo ajoi vahvasti itsenäisen seuran perustamista. Hyvinkään Tahkon perustava kokous pidettiin 26. toukokuuta 1915 Aseman koululla. Lokakuussa pidetyssä jatkokokouksessa hyväksyttiin seuran nimeksi Tahko Hyvinkäällä vierailleen Lauri Pihkalan mukaan. Naistoiminta oli mukana seurassa alusta alkaen, mistä osoituksena oli menestys 1916 SVUL:n Uudenmaan ja Hämeen piirin yleisurheilukilpailuissa.

Monilajiseura: menestys yleisurheilussa ja talviurheilussa

Hyvinkään Tahkolla on ollut historiansa aikana kaikkiaan 25 jaosota eri lajeissa. Seuran edustamia lajeja ovat olleet yleisurheilu, hiihto, voimistelu, paini, pikaluistelu, pesäpallo, pyöräily, mäenlasku, yhdistetty, nyrkkeily, jalkapallo, jääpallo, suunnistus, pujottelu, koripallo, ampumahiihto, lentopallo, taitoluistelu, sulkapallo, käsipallo, uinti, curling ja squash. Seuran historiassa erityisesti joukkueurheilu ja palloilulajit ovat olleet vahvasti esillä. 1980-luvulla Tahkolla oli miesten ja naisten joukkueet pääsarjassa sekä pesäpallossa että koripallossa. Käsipalloa pelattiin ykkössarjassa ja lentopalloa kakkos- ja kolmossarjassa. Squashille Tahko rakensi oman hallin ja oli yksi kolmesta Suomen Curlingliiton perustajajäsenestä.

Alkuvuosina yleisurheilu oli Tahkon lajeista menestyksekkäimpiä. Nykyinen Hyvinkään urheilupuisto ja yleisurheilukenttä saivat alkunsa vuonna 1916 ja kentän rakentaminen aloitettiin vuonna 1918. Urheilukentän valmistuttua menestys alkoi valtakunnallisesti. Ensimmäinen Tahkon Suomen mestari oli 1923 Ilmari Nikander seiväshypyssä, jossa Väinö Salo jatkoi mestaruusmenestystä vuonna 1928. Turman veljekset menestyivät kymmenottelussa: Aki Turma saavutti SM-hopeaa 1929 ja Olavi Turma SM-kultaa vuonna 1933. Aarre Mattila voitti kymmenottelun mestaruuden 1945. Tahkossa juoksu-uran aloittanut Matti Järvinen edusti Suomea myöhemmin seitsemässä yleisurheilumaaottelussa. Tahko kasvatti myös pikajuoksijoita, kuten 1964 Suomen ennätyksen 100 metrillä juokseen Seppo Jussilan ja vuoden 1979 200 metrin Suomen mestari Jukka Sulalammen. Tahko järjesti myös Yleisurheilun maailmankisat 1967 ja Kalevan kisat vuonna 1973.

Hiihto- ja talviurheilulajit olivat mukana seuran perustamisesta alkaen. Ensimmäisen hiihdon SM-mitalin hankki Tyyne Palojoki vuonna 1916. Ensimmäiset SM-hiihdot Tahko järjesti 1936 ja toiset 1955. Ensimmäisissä SM-kisoissa 1936 Tahkon Oiva Valonen voitti yhdistetyn kilpailun. Tahko hallitsi pitkään piirin maakuntaviestejä ja miesten joukkue saavutti vuoden 1956 SM-viestissä pronssia. Oman hiihtomajan Tahko rakensi Sahamäkeen vuonna 1958. Hyppyrimäen suunnittelu aloitettiin 1926 ja rakentaminen Hyvinkään Sveitsiiin käynnistyi 1934. 1950-luvulla Helga Ristolainen toi pujottelun Tahkoon ja sijoittui hopealle 1954. Marjatta Puisto saavutti vuosina 1956–1957 pronssia ja Heikki Hakala voitti mestaruuden 1959. Vuonna 1960 Tahko otti ensimmäisenä siviiliseurana ampumahiihdon ohjelmaansa.

Pesäpallon nousu päälajiksi 1950-luvulla

Pesäpalloa alettiin harrastaa Tahkossa 1920-luvulla ja Pesäpalloliiton jäsenseuraksi Tahko liittyi 1930 osallistuen 1931 ensimmäistä kertaa liiton sarjatoimintaa B-sarjassa. Sotien jälkeen perustettiin pesäpallojaosto Aimo Vuorisen johdolla. Tärkeä vaihe koettiin 1954, kun pesäpallovaikuttaja Risto Haapakoski tuli opettajaksi Hyvinkäälle. Hyvinkään Itä-Länsi perinne alkoi 1955 ja nuorten kaupunkisarja käynnistyi 1956. Vuosikymmenen lopulla aloitettiin naisten pesäpallotoiminta Ritva Vilhun johdolla.

Vuonna 1960 miesten joukkue nousi Suomensarjaan. Naiset olivat 1961 jo SM-sarjan karsinnoissa ja nousu toteutui 1962. Tahkolla on vuoden 1965 jälkeen ollut pesäpallojoukkue yhtäjaksoisesti 50 vuotta joko naisten tai miesten SM-sarjassa tai Superpesiksessä. Samana vuonna Hyvinkäällä pelattiin naisten ensimmäinen valtakunnallinen Itä–Länsi-ottelu. Miehet nousivat SM-sarjaan 1972 ja 1973 Hyvinkäällä pelattiin miesten valtakunnallinen Itä-Länsi. Miesten joukkue nousi uudelleen SM-sarjaan kauden 1974 päätteeksi.

Nousu pääsarjan huipulle

Aulis Paskin aika pelinjohtajana ja seuran toiminnanjohtajana alkoi vuonna 1975. Liiton Suurleiri pidettiin Hyvinkäällä 1977 ja samana vuonna tuli ensimmäinen nuorten SM-mitali. Miesten ensimmäiset SM-mitalit (pronssia) saavutettiin 1978, jonka jälkeen alkoi kolmen vuoden kultakausi 1979–1981. Naiset saavuttivat SM-pronssia 1978 ja samana vuonna käynnistyi kaupunginosapainotteinen Pesisliiga, jota pelattiin 20 vuoden ajan.

1980-luvulla menestys jatkui B-tyttöjen kultamitaleilla 1981 ja 1982 sekä naisten SM-kullalla 1983. Miehille tuli hopeaa 1983 ja nuorten joukkueet saavuttivat mitaleita läpi vuosikymmenen. Miehet ylsivät SM-pronssille vielä vuonna 1989. 1990-luvulla miehet saavuttivat viisi mitalia: hopeaa 1992, 1994, 1996 ja 1999 sekä pronssia vuonna 1990. A-pojat saavuttivat Jari Alasmäen johdolla kolme perättäistä mestaruutta vuosina 1995–1997. Seuraavan kerran miesten joukkue ylsi mestaruuteen vuonna 2007.

Tunnukset

Peliasu

Hyvinkään Tahko pelaa ottelunsa keltaisissa peliasuissa, joissa on tummat raidat. Peliasun aluspaita on musta. Miesten joukkueen kypärät ovat mustat, naisten ja juniorien keltaiset. Varapaita on valkoinen, jossa on mustat raidat.

Logot

• 
  Tahkon alkuperäinen logo
• 
  Tahkon edellinen logo
• 
  Tahkon logo 2010–2013
• 
  Tahkon logo 2014–2018
• 
  Tahkon oranssi logo 2014–2018
• 
  Hyvinkään Tahkon logo 2018–2022
• 
  Tahkon keltanen logo 2023–

Stadion

Pääartikkeli: Pihkalan pesäpallostadion

Hyvinkään Tahko pelaa kotiottelunsa Pihkalan pesäpallostadionilla eli Pihkalassa. Sen yleisöennätys syntyi 1992 ensimmäisessä SM-finaalissa Sotkamoa vastaan, jolloin ottelua oli katsomassa 7640 katsojaa. Pihkalan pesäpallostadion on yksi avarimmista pesäpallokentistä. Kenttää on kutsuttu leikkisästi myös lentokentäksi, sillä kentän takana on paljon tilaa. Kentän erikoisuutena pidetään kolmoskulmassa sijaitsevaa muuntajaa. Kentällä on myös kunnarikello, jota soitetaan kunniajuoksun merkiksi.

Joukkueet

Naisten Superpesisjoukkue 2025

Hyvinkään Tahko kaudella 2024
Pelaajat		Valmennusjohto
Pelaaja UP SP Ikä Sopimus Pinja Arbelius 26 2025 Emma Heikkilä 23 2025 Senja Kaarikivi 25 2025 Iiris Kiljunen 23 2025 Kaisa Kuittinen 25 2025 (2026) Ellinoora Peltonen 25 2025 Minttu Reunanen 25 2025 Mari Rintala 26 2025 (2026) Matleena Rättö 21 2025 Titta Siilin 28 2025 Marianne Sivonen 22 2025 (2026) Senni Säiläkivi 19 2026 Milla Väistö 18 2025 Katariina Ylöstalo 22 2025 (2026)			Pelinjohtaja Marko Ruuskanen 2. pelinjohtaja Toni Ojala Selite E : Etenijä V : Vaihtaja K : Kotiuttaja L : Lukkari S : Sieppari (1/2/3)V : Pesävahti (2/3)P : Polttaja (2/3)K : Koppari Päivitetty 6. huhtikuuta 2025 Lähde: [1]

Miesten Superpesisjoukkue 2025

Vuoden pelaaja 2012 Juha Korhonen lyömässä kaudella 2011

Hyvinkään Tahko kaudella 2025
Pelaajat		Valmennusjohto
Pelaaja UP SP Ikä Sopimus Petteri Alanen L V 24 2026 Aapo Hiltunen 22 2025 Valentin Ikonen 2V V, K 30 20257 Johannes Kerola L V 20 2025 Veeti Kettunen 22 2026 Atte Kontio S V 30 2025 Eero Kuitunen 28 2026 Samu Kyhyräinen 3V V 22 2026 Juha Niemi K 37 2026 Teemu Nurmio K E 30 2026 Santtu Patova V, P V 28 2026 Miitri Pesonen 24 2026 Luka Raesmaa K V 24 2026 Oula Tanttu P V 19 2025 Mikke Tschesmenski K V 21 2025 Timo Torppa 32 2025 (2026)			Pelinjohtaja Jarkko Pokela 2. pelinjohtaja Sami Österlund Selite E : Etenijä V : Vaihtaja K : Kotiuttaja L : Lukkari S : Sieppari (1/2/3)V : Pesävahti (2/3)P : Polttaja (2/3)K : Koppari Päivitetty 27. heinäkuuta 2025 Lähde: [2]

Junioritoiminta

Hyvinkään Tahkon junioritoiminnasta vastaa omalla nimellään toimiva JunioriTahko. JunioriTahkon alaisuudessa toimii 14 juniorijoukkuetta, joista 3 on tyttöjen ja 13 poikien. Tytöillä on toimintaa C-, D- ja E-junioreissa ja pojilla A-junioreista G-junioreihin. Superpesiksen lisäksi seurassa toimii 4 muuta aikuisjoukkuetta.

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue	Mitalit	Vuodet	Yhteensä
A-pojat
	Kultaa	1983, 1995, 1996, 1997, 2018	5
	Hopeaa	1982, 1984, 1987, 2019	4
	Pronssia	1969, 1985, 2012, 2017	4
B-pojat
	Kultaa	1985, 1994, 2013, 2016	4
	Hopeaa	1982, 1989, 2018	3
	Pronssia	1984, 1988, 1996, 1998, 2018, 2020	6
B-tytöt
	Kultaa	1980, 1981, 1982, 1990, 1992	5
	Hopeaa	1989	1
	Pronssia	1983, 1991, 2016, 2017	4
C-pojat
	Kultaa	1987, 1997, 2009, 2017	4
	Hopeaa	1980, 1984, 1989, 1992, 2001, 2011, 2023	7
	Pronssia	1983, 1991, 1996, 2016, 2018	5
C-tytöt
	Kultaa	1994	1
	Hopeaa	2013, 2014	2
	Pronssia	1980, 1982, 1989, 1991	4
D-pojat
	Kultaa	1985, 1989, 1999, 2007	4
	Hopeaa	1979, 1982, 1990, 1995, 2018, 2020	6
	Pronssia	1980, 1981, 1997, 2012, 2021	5
D-tytöt
	Kultaa	1981, 1986, 1989, 2012	4
	Hopeaa	1982	1
	Pronssia	1983, 1990, 1993, 2011	4
E-pojat
	Kultaa	1979, 1987, 1993, 1997	4
	Hopeaa	1980, 1984, 1989, 1999, 2005, 2016	6
	Pronssia	1995, 1996, 2010	3
E-tytöt
	Kultaa	1981, 1983, 1986, 1987, 1990, 2010	6
	Hopeaa	1982, 1984, 1993	3
	Pronssia	1988	1
F-pojat
	Kultaa	1994, 1995	2
	Hopeaa	1979, 1981, 1982	3
	Pronssia	1977, 1980, 1985, 1986, 1991, 1993, 1997	7
F-tytöt
	Pronssia	1999	1
Yhteensä:			119

Koripallo

Pääartikkeli: Hyvinkään Tahko (koripallo)

Tahko pelasi miesten koripallon pääsarjatasolla yksitoista kautta. Tahkon suurin saavutus koripallossa oli SM-pronssin voittaminen vuosina 1980 ja 1981. Naisten pääsarjassa Tahko pelasi viisi kautta sijoittuen parhaimmillaan viidenneksi. Seuran tunnettuja kasvatteja ovat Markku Larkio ja Peter Muhonen, joiden johdolla seura voitti kahdesti nuorten SM-kultaa. Kaudella 1997–1998 koripallotoiminta siirtyi Hyvinkään Pontevalle.

Palkinnot ja huomionosoitukset

Palkitut

Etenijäkuningas:

• Kari Kuusiniemi (1980, 1981, 1982)
• Asko Laine (1983)
• Esa Honkalehto (1988)
• Marko Hovi (1999)
• Valtteri Ketonen (2000)

Lyöjäkuningas:

• Antti Laurila (1978, 1980, 1981, 1982, 1983)
• Pasi Niemelä (1987)
• Kari Kuusiniemi (1992)
• Simo Eerikäinen (1993, 1994, 1995, 2000)

Kärkilyöntikuningas:

• Antti Laurila (1978)
• Asko Laine (1989, 1991, 1992)
• Juha Korhonen (2009, 2012, 2014)
• Juha Puhtimäki (2017)
• Teemu Nurmio (2023)

Etenijäkuningatar:

• Merja Laine (1982, 1983, 1984)

Lyöjäkuningatar:

• Ulla Koponen (1978)

Kärkilyöntikuningatar:

• Paula Kasurinen (1981)
• Merja Laine (1983)
• Pirjo Haukkamaa (1989)

Vuoden jokeri:

• Susanna Sairanen (1989)
• Simo Eerikäinen (1994, 2007)

Vuoden lukkari:

• Markku Kuikka (1981)
• Kaija Väisänen (1982)
• Riku Rantanen (2007)

Vuoden pesäpalloilija:

• Antti Laurila (1983)
• Asko Laine (1990)
• Simo Eerikäinen (2007)
• Juha Korhonen (2012)

Vuoden tulokas:

• Valtteri Ketonen (1997)
• Miikka Matikka (2007)
• Miro Marttila (2011)

Kultainen maila:

• Simo Eerikäinen (1999, 2000)
• Juha Korhonen (2012, 2014)
• Juha Puhtimäki (2017)

Vuoden pelinjohtaja:

• Pasi Virtanen (1996)
• Miika Rantatorikka (2007)

Miesten Itä-Länsi-valinnat

• Markku Kuikka (1973, 1977, 1978, 1980, 1981)
• Juhani Latikka (1977, 1978)
• Jari Laurila (1978, 1979, 1980, 1981)
• Risto Korhonen (1979)
• Antti Laurila (1979, 1980, 1981, 1982, 1983)
• Pertti Wirtanen (1979, 1980, 1981)
• Kari Kuusiniemi (1980, 1981, 1982, 1990, 1991, 1992, 1994)
• Juhani Lamberg (1980)
• Stig Tainio (1980, 1981, 1982, 1983)
• Asko Laine (1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993)
• Raimo Bragge (1984, 1985)
• Oiva Latikka (1985)
• Pasi Niemelä (1986, 1987)
• Jyrki Falin (1987)
• Esa Honkalehto (1989, 1991)
• Juha Pulliainen (1989, 1991)
• Kimmo Pulliainen (1990, 1994)
• Mika Eerikäinen (1992)
• Jari Levänen (1992)
• Simo Eerikäinen (1993, 1995, 1997, 2000, 2001)
• Olli Hartikainen (1994, 1995)
• Marko Hovi (1995, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002)
• Sami Joukainen (1996)
• Jukka Yrjänen (1996)

Vesa Musto (1999, 2006)

Teemu Haataja (2000)

Markus Meriläinen (2000, 2001)

Valtteri Ketonen (2001, 2003, 2004, 2005, 2007, 2008, 2009)

Timo Rautiainen (2002, 2003, 2004)

Mikko Röppänen (2002, 2003, 2004, 2007)

Juha Korhonen (2003, 2004, 2007, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015)

Olli-Jussi Makkonen (2003)

Antti Vihtkari (2005)

Anssi Lammila (2006, 2007)

Riku Rantanen (2006, 2010, 2012)

Lauri Vierimaa (2012, 2013)

Pasi Kokkonen (2013)

Juha Puhtimäki (2014, 2015, 2016, 2017)

Iiro Kuosa (2015)

Teemu Nikkanen (2018, 2019)

Teemu Rouhiainen (2019)

Patrik Vartama (2019)

Kalle-Tapio Huusko (2021)

Teemu Nurmio (2021, 2022, 2023)

Jere Vikström (2021, 2022)

Juha Niemi (2022)

Petteri Alanen (2023)

Naisten Itä-Länsi-valinnat

• Tuula Peltonen (1965, 1967, 1968, 1969)
• Eila Anttila (1966)
• Tarja Juslin (1966, 1968)
• Marja-Liisa Lehto (1970)
• Pirkko Vihtkari (1970, 1973, 1974, 1975, 1976, 1978)
• Irma Mäenpää (1972, 1974, 1979)
• Ulla Hervala (1974, 1978, 1979, 1982)
• Heini Koponen (1975)
• Irma Kämäräinen (1975)
• Marita Karhunen (1976, 1977, 1978, 1979)
• Maarit Kuisma (1976)
• Kerttu Voutilainen (1980)

• Paula Kasurinen (1981)
• Kaija Väisänen (1982, 1983)
• Paula Wirtanen (1982, 1984)
• Merja Laine (1983, 1984)
• Leena Sarkola (1983, 1986)
• Pirjo Ahokas (1984, 1985)
• Sanna Vuorinen (1985, 1987, 1988)
• Marjo Simola (1986, 1990)
• Kirsi Kästämä (1988)
• Pirjo Haukkamaa (1989, 1990)
• Jenni Kulmala (1998)
• Laura Hokkanen (2021)
• Sini Mäkelä (2021)

Miesten Liitto-Lehdistö-valinnat

• Pekka Könönen (1972, 1973)
• Markku Kuikka (1973, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982)
• Antti Laurila (1976, 1977, 1979, 1980, 1981, 1982, 1984)
• Pertti Wirtanen (1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981)
• Risto Korhonen (1977, 1979)
• Ilkka Musto (1978, 1979)
• Juhani Lamberg (1979, 1980)
• Kari Kuusiniemi (1980, 1981, 1982, 1990, 1991, 1992)
• Stig Tainio (1980, 1981, 1982, 1983)
• Jari Laurila (1980, 1981)
• Asko Laine (1983, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992)
• Oiva Latikka (1985)
• Vesa Vainio (1985)
• Pasi Virtanen (1985, 1987)
• Pasi Niemelä (1986, 1987, 1990)
• Jyrki Falin (1987)
• Jukka Yrjänen (1987)
• Mika Eerikäinen (1992)
• Jari Levänen (1992)
• Kimmo Pulliainen (1992)

Tilastot ja luettelot

Saavutukset

Miehet

SM-kultaa	(4) 1979, 1980, 1981, 2007
SM-hopeaa	(5) 1983, 1992, 1994, 1996 1999
SM-pronssia	(5) 1978, 1982, 1989, 1990 2002
Hallipesis
Hopeaa	(1) 2003
Suomen Cup
Kultaa	(2) 1976, 1987

Naiset

SM-kultaa	(2) 1979, 1983
SM-hopeaa	(1) 1975
SM-pronssia	(2) 1974, 1982

Koripallo

SM-pronssia

(2) 1980, 1981

Maratontaulukko

Hyvinkään Tahkon maratontaulukko

Sarjataso	Kaudet	Sarja						Juoksut		Pisteet	Sijoitus	Lähde
		O	3P	2P	T	1P	0P	TJ	PJ
Superpesis/SM-sarja	51	1323	297	439	31	113	443	10320	8578	1913	3.
Suomensarja	7	105	0	49	4	0	52	884	941	102	145.

Miesten pelinjohtajat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Hyvinkään Tahkon miesten pelinjohtajina:

• Esko Lignell (1973)
• Erkki Heikkilä (1973)
• Timo Keski-Jyrä (1974)
• Aulis Paski (1975–1984)
• Stig Tainio (1985)
• Aulis Paski (1986)
• Stig Tainio (1987–1990)
• Pasi Niemelä (1991–1993)
• Aulis Paski (1994–1995)
• Pasi Virtanen (1996–2000)
• Olli Hartikainen (2001–2003)
• Pasi Virtanen (2004–2005)
• Stig Tainio (2006)
• Miika Rantatorikka (2007–2009)
• Sami Sirviö (2010)
• Pasi Virtanen (2011–2013)
• Sami Sirviö (2014–2017)
• Iiro Haimi (2018–2019)
• Miika Rantatorikka (2020–2021)
• Antti Yli-Saunamäki (2022)
• Raimo Bragge (2023)
• Jarkko Pokela (2024–2025)
• Eero Pitkänen (2026–)

Naisten pelinjohtajat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Hyvinkään Tahkon naisten pelinjohtajina:

• Aarre Peltonen (1970)
• Esko VIhtkari (1971)
• Tapio Juntunen (1972–1975)
• Ari Skyttä (1976)
• Jarmo Pöllänen (1977–1980)
• Ari Skyttä (1981–1983)
• Osmo Määttä (1984)
• Pertti Wirtanen (1984)
• Veikko Lainpelto (1985–1986)
• Pertti Wirtanen (1987)
• Ari Skyttä (1988–1990)
• Osmo Rouvinen (1990)
• Paavo Reunanen (1991)
• Antti Laurila (1992–1993)
• Ari Skyttä (1994)
• Stig Tainio (1996–1998)
• Rauno Haukka (2000)
• Jaana Jahkonen (2003)
• Seppo Kiviniemi (2004)
• Jaana Jahkonen (2005–2007)
• Antti Yli-Saunamäki (2008)
• Jussi Haapala (2008–2010)
• Hannu Kalmari (2009)
• Joni Manner (2013)
• Jukka Eronen (2014–2015)
• Iiro Haimi (2016–2017)
• Antti Yli-Saunamäki (2018–2020)
• Mika Lehto (2021)
• Jouni Oja-Lipasti (2022)
• Jussi Haapala (2023)
• Marko Ruuskanen (2024–2025)

Muuta

Hyvinkään Tahkon edustajat neuvottelivat promoottori Jorma Weneskosken kanssa vuonna 1964 The Beatles yhtyeen tuomisesta esiintymään Hyvinkään lentokentällä tai urheilukentällä 27.5.1965. Neuvotteluissa oli jo päästy sopimukseen palkkioista, mutta tahkolaiset perääntyivät konsertista helmikuussa 1965, koska aikataulu olisi ollut liian tiukka talkoo- ja vapaaehtoisvoimin järjestää The Beatlesin konsertti.

Aiheesta muualla

• Hyvinkään Tahkon kotisivut