Kauhajoen Karhu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee urheilun yleisseuraa Kauhajoen Karhu. Karhun koripallotoiminnasta on kerrottu artikkelissa Kauhajoen Karhu (koripallo)
Kauhajoen Karhu
Kauhajoen Karhu.jpg
Koko nimi Kauhajoen Karhu
Perustettu 1910
Entiset nimet Kauhajoen Karhu
1910-
Kaupunki Kauhajoki
Kenttä SOP-Areena
Miesten sarjataso Maakuntasarja
Naisten sarjataso Maakuntasarja
Pesäpallojaoston logo

Kauhajoen Karhu on Kauhajoella toimiva urheiluseura, jolla on noin 1 700 jäsentä. Seura perustettiin vuonna 1910 nimellä "Voimistelu- ja urheiluseura Karhu".

Karhun urheilijoista Kaarlo Maaninka saavutti olympiahopeaa 10 000 ja -pronssia 5 000 metrillä Moskovassa 1980. Samoissa kisoissa painija Reijo Haaparanta sijoittui viidenneksi. Helinä Marjamaa juoksi 100 metrillä kuudenneksi Helsingin MM-kisoissa 1983. Hän on toistaiseksi ainoa suomalainen pikajuoksija, joka on juossut 100 metrin MM-finaalissa. Arvo Ojalehto oli painonnoston olympiaedustaja 1980, 1984 sekä 1988 ja saavutti lisäksi EM-pronssia 1987. Heli Koivula (nyk. Kruger) saavutti EM-hopean kolmiloikassa Münchenissä 2002. Ampumahiihtäjä Vesa Hietalahti sijoittui normaalimatkalla MM-hopealle 2003. Painija Jani Haapamäki voitti kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan mestaruuden 55 kilon sarjassa 2009.

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen Karhun seuraennätyksistä voimassa olevia yleisurheilun suomenennätyksiä ovat:

  • Helinä Marjamaa (100 m 11,13)
  • Heli Koivula-Kruger (3-loikka 14,39)

Etelä-Pohjanmaan piiriennätyksiä edellisten lisäksi:

  • Kaarlo Maaninka (10000 m 27.44,28)
  • Jari Kuoppa (kuula 20,46)
  • Helinä Marjamaa (200 m 22,86)
  • Heli Koivula-Kruger (pituus 665)
  • Merja Säntti (kuula 14,98)

Sijoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhun sijoitukset palloilulajien pääsarjoissa
Miehet
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1920 3. 9.
1930
1940
1950
1960
1970 11.
1980 12.
1990
2000 12.
2010 10. 7. 5. 4. 5. 4. 6. 4.
Naiset
1960 5. 4.
1970 2. 3. 3. 9. 7. 11. 12.
1980 9. 7. 5. 3. 5.
Pesäpallo mustalla, koripallo punaisella ja lentopallo vihreällä.

Jaostot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallon pelaamiseen soveltuva Nuotti Areena -kuplahalli

Kauhajoen Karhulla on jaostoja seuraavissa lajeissa:

  • Ampumahiihto
  • Cheerleaders
  • Hiihto
  • Jalkapallo
  • Judo
  • Koripallo
  • Lentopallo
  • Maraton
  • Naisjaosto
  • Paini
  • Painonnosto
  • Pesäpallo
  • Pyöräily
  • Salibandy
  • Soutu
  • Suunnistus
  • Tukijaosto
  • Uinti
  • Voimanosto
  • Yleisurheilu

Koripallojaosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen Karhun miesten koripallon edustusjoukkue pelaa kaudella 2013–2014 kuudetta kauttaan Korisliigassa. Joukkue nousi vuonna 2000 Koripallon I-divisioonaan ja on siitä lähtien pelannut Suomen kahdella ylimmällä miesten koripallon sarjatasolla. I-divisioonan mestaruuden Karhu on voittanut kahdesti, kausina 2006–2007 ja 2008–2009. Korisliigassa Karhu on pelannut nyt yhtäjaksoisesti syksystä 2009 lähtien.

Jalkapallojaosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallojaoston logo.

Kauhajoen Karhun edustusjoukkue pelaa Vitosessa. [1] Joukkuetta valmentavat Teppo Pättikangas ja Tuomo Vesala. Seura on tunnettu vilkkaasta juniorityöstä ja järjestämistään jalkapalloturnauksista, kuten kesällä järjestettävä Kauhajoki Cup ja syksyllä järjestettävä Messu Cup. Karhu on myös vilahdellut valtakunnallisessa televisiossa AC Milan Junior European Campia järjestäessään, mikä toi lukuisia huippuvalmentajia Suomeen ja toi näkyvyyttä yritteliäälle seuralle. Miesten edustusjoukkue on myös pelannut vuodet 1995 ja 2002 Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Kakkosessa.

Lentopallojaosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen Karhu pelasi naisten lentopallon SM-sarjassa 1980-luvulla ja saavutti pronssia 1984.

Pesäpallojaosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen Karhu pelasi miesten pesäpallon SM-sarjassa vuosina 1979 ja 1981 mutta putosi kummankin kauden päätteeksi sarjasta. Paras saavutus on kuitenkin vuodelta 1922, jolloin ei vielä pelattu sarjamuotoista kilpailua. Tuolloin Karhun miehet nappasivat SM-pronssia joukkueella Tauno Aro, Urho Mattila, V.J. Marttila, Vihtori Kuutti, Jussi Rinne, Arvo Ketola, Jaakko Yli-Harja, Armas Havunen ja Leuto Ketomäki.

Naisten SM-sarjassa Karhu on pelannut historiansa aikana kymmenen kautta. Vuonna 1968 se sijoittui viidenneksi ja seuraavalla kaudella neljänneksi. Vuonna 1970 joukkue voitti SM-hopeaa ja kahtena seuraavana kautena SM-pronssia. Vuonna 1973 se sijoittui yhdeksänneksi ja putosi sarjasta. Tämän jälkeen se on pelannut SM-sarjassa vuosina 1976–1978 saavuttaen sijoitukset 7, 11 ja 12 sekä viimeisen kerran vuonna 1981, jolloin se sijoittui yhdeksänneksi. Kauden 2007 jälkeen Kauhajoen Karhun miesten joukkue luopui Ykköspesis paikastaan. Paikan sai Alajärven Ankkurit.[2]

Palkinnot ja huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten Itä-Länsi-valinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://www.palloliitto.fi/splvaasa/vitonen
  2. Ojaniemi, Arto & Ilvesaho, Kirsi: Pesäpallon vuosikirja 1997, s. 204–205. Suomen Pesäpalloliitto ry., 1997.
  3. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]