Rauhaluoma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rauhaluoma
Rauhaluoma lähellä Jokimäentietä, Kauhajoen Hyypässä.
Rauhaluoma lähellä Jokimäentietä, Kauhajoen Hyypässä.
Alkulähde Uitonneva, Kauhajoki
Laskupaikka Kauhajoki, Hyyppä, Kauhajoki
Maat Suomi

Rauhaluoma on Hyypässä Kauhajoella virtaava luoma. Luoma saa alkunsa Uitonnevalta, joka sijaitsee Ylimysjärven länsipuolella. Rauhaluoma laskee Hyypänmäen kohdalla Kauhajokeen eli Hyypänjokeen. Rauhaluoma on Kauhajoen merkittävin sivu-uoma ja tärkeä pienvesi. Rauhaluomassa on suuri taimenkanta, ja se lukeutuu taimenten tärkeimpiin lisääntymisalueisiin. Luoma on kalataloudellisesti merkittävä, sillä siinä on varsin pitkiä virtajaksoja. Luoma perattiin taannoin, mutta se on silti nykyisin lähes luonnontilassa. Rauhaluoman keskivaiheilla on reheviä ranta-alueita, joissa elää tärkeitä kasvi- ja eläinlajeja. Luoman alajuoksulla on jokivarsiniittyä.[1]

Rauhaluoma on muinaisen Hämeenmetsän pohjoisraja. Luoman pohjoispuolella oli aikoinaan kyröläis–ilmajokelaisten eränautinta-alue ja eteläpuolella hämeenkyröläisten valtaama Rauhahyyppä-niminen alue. Nimi ”hyyppä” on ehkä Kauhajoellakin merkinnyt eränautinnan kannalta tärkeää maastokohdetta (”pieni, korkea kukkula”). Siitä nimi on laajentunut tarkoittamaan raja-aluetta. Nimi Rauhahyyppä sekä alueen laajuus vahvistavat käsitystä Rauhaluomasta pohjankyröläisten muinaisena eränautinta-alueen rajana Kyrönjoen yläjuoksulla eli nykyisen Kauhajoen eteläosassa. Pienikokoinen Rauhaluoma merkittiin 1600-luvulla karttoihin mahdollisesti muinaisen merkityksensä ansiosta. Kauhajoen suurempia ja merkittävämpiä sivuhaaroja ei samoissa kartoissa edes mainittu.[2]

Sivuhaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauhaluomaan laskevat sivuhaarat Terävänoja ja Nikonoja ovat myös merkittäviä pienvesiä. Terävänoja laskee Vatajanrämäkällä Rauhaluomaan. Oja on perattu luultavasti aikoinaan, minkä vuoksi sen rantaluonto ei ole merkittävää. Terävänoja on leveydeltään alle metrin, mutta se kelpaa taimenten lisääntymisalueeksi kivikkoisuutensa ansiosta. Terävänojan virtaama on melko vähäistä. Nikonojassakin on heikko taimenkanta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava: Ympäristövaikutusten arviointi (PDF) 31.10.2002. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 21.1.2009.
  2. Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918, s. 58. Jyväskylä: Kauhajoen kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99888-2-3.