Ylimysjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylimysjärvi
Ylimysjärvi kuvattuna itärannalta kohti länttä.
Ylimysjärvi kuvattuna itärannalta kohti länttä.
Valtiot Suomi
Paikkakunta Kauhajoki
Koordinaatit 62°19′10″N, 22°22′54″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Ylimysluoma[1]
Järvinumero 36.077.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 162,5 m [1]
Pinta-ala 1,25 km² [2]
Kartta
Ylimysjärvi

Ylimysjärvi on Kauhajoella sijaitseva pieni, humuspitoinen ja umpeenkasvanut järvi. Järven valuma-alue on soinen ja pieni. Ylimysjärvi on luonnontilassa ja siihen ovat vaikuttaneet järven ympärillä olevien soiden ojitukset, joista johtuen vedet valuvat suoraan järveen. Myöskään järven rantoja ei ole rakennettu, itäpuolelle rakennettua lintutornia lukuun ottamatta. Ylimysjärvi on erämainen metsä- ja suorantojensa vuoksi. Järvikortetta kasvaa kaikkialla Ylimysjärvessä sekä saraniittyvyöhyke on laaja johtuen maaston alavuudesta.[2]

Ylimysjärvi on yksi Kauhajoen kaupungin alueella sijaitsevista yhdeksästä Natura 2000 -alueesta.[3]

Järvi lienee saanut nimensä maantieteellisen sijaintinsa ansiosta, se on Karvianjokeen laskevista vesistöistä ylin järvi.[4]

Linnusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järveä suosivat erityisesti kortteikkojen linnut ja järvi kuuluukin valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.[2] Ylimysjärven itärannalla sijaitsee myös Kauhajoen kaupungin ylläpitämä lintutorni. Ylimysjärveä pidetään yhtenä valtakunnallisesti arvokkaista lintujärvistä.[5][6]

Ylimysjärvellä tavattavia lintuja:[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Karttatiimi Oy: Kauhajoen opaskartta 1:60 000. Kauhajoen kaupunki.
  2. a b c d Ylimysjärvi Länsi-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.1.2009.
  3. Kauhajoki: Natura 2000 -alueet Länsi-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.1.2009.
  4. Ylimysjärvi: Ylimysjärven vaiheet nummijarvi.fi. Viitattu 24.1.2009.
  5. Muut eteläisen Suupohjan kohteet suupohja.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 29.1.2014.
  6. Kauhajoen lintupaikat Suupohjan lintutieteellinen yhdistys. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 29.1.2014.