Sinisuohaukka
| Sinisuohaukka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Suku: | Suohaukat Circus |
| Laji: | cyaneus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Circus cyaneus |
|
 Vaaleanvihreä: pesii, sininen: talvehtii, tummanvihreä: pysyttelee alueella koko vuoden |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Sinisuohaukka (Circus cyaneus) on pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisilla alueilla viihtyvä päiväpetolintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinisuohaukalla on kokoonsa nähden pitkät siivet. Koiras on päältä siniharmaa, vaalea alta ja sen siivenkärjet ovat mustat. Naaras on ruskea päältä, vaalea alta ja yläperässä on myös valkoista.
Pituus: 46–50 cm, siipien kärkiväli 110–125 cm, paino 350–600 g.
Ääni: Pesällä nopea ki-ki-ki
Vanhin suomalainen rengastettu sinisuohaukka on ollut 10 vuotta 30 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen, iältään 17 vuotta 1 kuukautta.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinisuohaukka pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa. Suomessa sinisuohaukkoja tavataan etenkin Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Suomen kannaksi on arvioitu 1 100–2 000 paria.[3] Euroopan pesimäkanta on 8000–10 000 paria, joista Britteinsaarilla n. 800. Venäjällä pesii 15 000–20 000 paria.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinisuohaukka viihtyy avoimilla soilla, jokisuistoilla ja pelloilla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinisuohaukan pesä on maassa. Emo munii 1–7 munaa, joita haudotaan 29–31 vrk.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinisuohaukkojen ravintoa ovat pikkujyrsijät, linnut, linnunmunat, hyönteiset, käärmeet, sammakot ja haaskat.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tieteellinen nimi Circus tulee kreikan sanasta kirkos. Kyseessä on monen antiikin kirjoittaman mainitsema myyttinen lintu, joka sai nimensä kaartelusta (kirkos = ympyrä). Lintu oli ilmeisesti kanahaukka. Lajinimi cyaneus (lat.) tarkoittaa tummansinistä tai merensinistä.[4] Vanhoja suomalaisia nimiä ovat sinertävä suohaukka ja sinihaukka. [5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Häkkinen, Kaisa: Linnun nimi. Teos, 2011. ISBN 978-951-851-434-6
- Jobling, James, A.: The Helm Dictionary of Scientific Bird Names. Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Circus cyaneus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Lehikoinen, A., Mikkola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset. Linnut-vuosikirja 2024, 2025, s. 16—25. BirdLife Suomi Ry.
- ↑ Jobling, 2010
- ↑ Häkkinen, 2011, s. 298
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinisuohaukka Lintukuva-verkkopalvelu.