Kauhajoen Karhu (koripallo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kauhajoen Karhun koripallotoimintaa. Muista lajeista ja seurasta yleensä artikkelissa Kauhajoen Karhu
Karhu Basket
Meneillään oleva kausi:
Karhu Basket kaudella 2022-2023
Karhu Basket logo
Perustettu 1910
1910 Kauhajoen Karhu
1947 koripallotoiminta
2017 Karhu Basket ry
Aikaisemmin Kauhajoen Karhu
Kauhajoen Pesukarhut
Kotiareena IKH Areena
– kapasiteetti 3 500
Kaupunki Kauhajoki
Sarja Korisliiga
FIBA Europe cup
Päävalmentaja Suomi Janne Koskimies
SM-kausia 14
Kotisivu Virallinen kotisivu
SM-mitalit
Gold medal blank.svg Kultaa: 3
Silver medal blank.svg Hopeaa: 1
Bronze medal blank.svg Pronssia: 0
Cup-voitot: 0
Karhun vanha logo

Kauhajoen Karhu on vuonna 1910 perustettu suomalainen urheiluseura, joka on tunnettu nykyisin erityisesti koripallotoiminnastaan. Kaudella 2021–2022 Karhun edustusjoukkue pelaa 14. kauttaan miesten SM-sarjassa eli Korisliigassa. Joukkueen kotikenttänä toimii IKH-Areena.[1]

Vuoteen 2000 asti seuran edustusjoukkue pelasi aluesarjoissa nimellä Kauhajoen Pesukarhut. Joukkueen noustua keväällä 2000 miesten koripallon I-divisioonaan vaihtui edustusjoukkueen nimi samalla seuran nimen mukaisesti Kauhajoen Karhuksi. Edustusjoukkue ehti pelata seitsemän kautta I-divisioonaa, kunnes nousi Korisliigaan kaudeksi 2007–2008. Ensimmäinen kausi liigassa päättyi runkosarjan viimeiseen sijaan ja sarjasta putoamiseen. Yhden I-divisioonassa vietetyn kauden jälkeen joukkue nousi kuitenkin heti takaisin Korisliigaan, jossa on pelannut tästä eteenpäin yhtäjaksoisesti.

Karhu on voittanut Korisliigan mestaruuden kaudella 2017–2018, kaudella 2018–2019 ja kaudella 2021–2022. Runkosarjassa joukkue on sijoittunut parhaiten kausilla 2014–2015, 2015–2016 ja 2018–2019 jolloin runkosarjasijoitus oli toinen.

Tunnetuimpia Karhussa pelanneita koripalloilijoita ovat olleet amerikkalaiset Eric Washington ja Jeremiah Wood sekä koripallomaajoukkueen laituri Vesa Mäkäläinen ja takamies Mikko Koivisto. Menestyneimpiä Karhun omia kasvatteja ovat olleet Pekka Lähdetniemi, Timo Hakamaa sekä Mika Rinne.

Kauhajoen Karhu on tehnyt elokuusta 2013 lähtien yhteistyötä Vaasan Salaman kanssa. Yhteistyö koskee aiemman miesten joukkueiden lisäksi myös junioritoimintaa ja mahdollistaa laajemman yhteistoiminnan maakunnan seurojen välillä.[2]

Heinäkuussa 2017 Karhun koripallojaosto teki päätöksen, jonka mukaan edustusjoukkueen toiminta siirretään erilleen Kauhajoen Karhun toiminnasta oman yhdistyksen alle.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripalloa on pelattu Kauhajoella jo 1940-luvulta lähtien. 1960- ja 1970-lukujen aikana harjoittelu seurassa tehostui ja 1970-luvun lopulla Pesukarhut nousi Suomi-sarjaan. Heti ensimmäisenä kautenaan Suomi-sarjassa joukkue pääsi I-divisioonan karsintoihin, mutta ei kuitenkaan yltänyt sarjanousuun. 1980-luvun alussa joukkueeseen saapui sen ensimmäinen amerikkalaisvahvistus, Ron Billingslea. Pesukarhut yritti 1980-luvulla nousta I-divisioonaan joukkueella, jossa pelasivat muun muassa Pekka Lähdetniemi, Timo Hakamaa ja Alf Strömberg. Pesukarhujen nousu I-divisioonaan tapahtui lopulta vuonna 2000 joukkueella, jossa pelasivat muun muassa Greg Gibson, Eric Carr, Mika Rinne ja Antti Rantamäki. Samalla edustusjoukkueen nimi muuttui Kauhajoen Karhuksi.[4]

Ensimmäisenä kautenaan I-divisioonassa Karhu sijoittui sarjassaan kahdeksanneksi. Kaudella 2005–06 Karhu sijoittui sarjassa kolmanneksi ja pääsi siten karsimaan paikasta Korisliigassa. Karsintasarjassa joukkue sijoittui tasapistein toiseksi sarjan voittajan Porvoon Tarmon kanssa. Joukkueiden keskinäisten ottelujen yhteenlasketun korieron perusteella Tarmo sai kuitenkin niukasti pidettyä paikkansa Korisliigassa. Kauteen 2006–07 Karhu lähti kovin odotuksin. Tavoitteena oli sarjan voiton myötä suora nousu Korisliigaan. Kauden viimeisessä pelissä joukkue kaatoikin koko kauden sarjaa hallinneen Turun NMKY:n selvästi ja varmisti siten sarjanousun pääsarjatasolle.

Kaudelle 2007–2008 Karhun kotimainen pelaajarunko vahvistui Yhdysvalloissa yliopisto-opiskelunsa päättäneellä Olli Ahvenniemellä sekä nuorten maajoukkuelaiturilla Kwamena Bracella. Lisäksi joukkue lähti kauteen kolmella uudella ulkomaalaisvahvistuksella.

Runkosarja käynnistyi Karhun osalta kotiottelulla helsinkiläisiä Torpan Poikia vastaan. Ottelu oli luonnollisesti samalla myös Karhun seurahistorian ensimmäinen miesten SM-sarjan koripallo-ottelu. ToPo otti ottelun hallintaansa heti alkuvaiheessa ja vei voiton nimiinsä lopulta 12 pisteen erolla.[5] Pääsarjatason ensimmäiseen voittoon Karhu ylsi Kotkassa, jossa kauden viidennessä ottelussa vastaan asettunut KTP-Basket kaatui lukemin 77–93.[6]

Tammikuun lopussa kahdeksan ottelun tappioputkessa ja sarjan viimeisellä sijalla ollut Karhu sai riveihinsä todella kokeneen pelaajan. Joukkueeseen liittyi aluksi kuukauden, ja lopulta koko loppukauden mittaisella vuokrasopimuksella Tampereen Pyrinnöstä NBA:ssakin pelannut Eric Washington.[7] Washingtonin avulla joukkue onnistui voittamaan jäljellä olleista 16 runkosarjan ottelusta kuusi, mutta tappio kauden viimeisessä ottelussa Team Componentalle merkitsi Karhulle putoamista takaisin koripallon I-divisioonaan.[8]

Kaudeksi 2008–2009 joukkueen runko uudistui lähes täysin. Joukkueen tähtipelaaja Eric Washington kuitenkin jatkoi kokoonpanossa, ja joukkuetta ryhdyttiin kokoamaan hänen ympärilleen. Edelliskauden runkopelaajista joukkueessa Washingtonin lisäksi Karhussa jatkoi ainoastaan Kwamena Brace. Nimekkäimpiä uusia kotimaisia olivat Islannin pääsarjasta Kauhajoelle siirtynyt Roni Leimu, sekä usean vuoden Korisliigassa pelannut Lasse Hintsala. Lisäksi joukkueen takamieheksi liittyi jo kertaalleen Karhua Korisliigaan nostamassa ollut amerikkalaispelaaja Maurice Horton.[9] Kauden aikana Karhu voitti pelaamistaan otteluista 17 ja kauden päätteeksi nousi suoraan takaisin Korisliigaan.

Kaudella 2009-2010 Karhu voitti pelaamistaan 44 ottelusta 14 ja sijoittui Korisliigan runkosarjassa sijalle 10. Täten seura vältti putoamisen, mutta ei päässyt mukaan play off-otteluihin. Kauden 2010-2011 aikana joukkue paransi otteitaan voittaen 44 ottelusta puolet, eli 22. Runkosarjan jälkeen Karhun sijoitus oli kahdeksas, mikä oikeutti myös paikkaan play offeissa. Joukkue kuitenkin hävisi heti ensimmäisen kierroksen vastustajalleen KTP-Basketille otteluvoitoin 3-0. Kauden 2011-2012 aikana Karhu voitti pelaamistaan otteluista 23 ja sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella joukkue sai vastaansa Torpan Pojat, joka oli parempi otteluvoitoin 1-3. Kauden 2012-2013 runkosarjassa Karhu voitti kaikkiaan 27 ottelua ollen lopulta runkosarjan viides. Puolivälierissä joukkue voitti Tampereen Pyrinnön otteluvoitoin 1-3. Välierissä Karhu kuitenkin joutui taipumaan mestaruuteen asti yltäneelle Nilan Bisonsille otteluvoitoin 3-1. Lopputuloksena kuitenkin Kauhajoen Karhun kautta aikojen paras liigasijoitus, neljäs, kun pronssiottelu päättyi Joensuun Katajan voittoon 81-59 lukemin.

Karhu on voittanut Korisliigassa kolme mitalia. Liigan mestaruuden seura on voittanut kaudella 2017-18 peittoamalla finaaleissa Salon Vilppaan sekä kaudella 2018-19 voittamalla finaalisarjassa Kouvot.[10][11] Kaudella 2020-21 Karhu selvisi finaaliin, jossa se hävisi Salon Vilppaalle otteluvoitoin 4-2.[12]

Joulukuussa 2020 Karhu ilmoitti rakennuttavansa Kauhajoelle oman monitoimihallin.[13]

Maineikkaita Karhu-pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täydellinen lista pelaajista artikkelissa Luettelo Kauhajoen Karhussa pelanneista koripalloilijoista

Yhdysvallat Eric Washington – Karhun historian ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa NBA-pelaaja siirtyi Karhun Korisliiga-joukkueeseen kesken kauden 2007–2008. Hän pelasi Karhussa myös kauden 2008–2009, jolloin joukkue pelasi koripallon I-divisioonaa. 104 NBA-ottelun lisäksi Washingtonilla on pelikokemusta Euroopan tasokkaimmista pääsarjoista, kuten Kreikan A1 Ethnikistä sekä Italian Serie A:sta.

Yhdysvallat Jeremiah Wood – Ammattilaisuransa Joensuun Katajassa edellisellä kaudella aloittanut sisäpelaaja liittyi Karhun Korisliiga-joukkueeseen kesken kauden 2009–2010. Hän pelasi Karhussa myös kauden 2010–2011. Kahden Karhussa pelatun kauden aikana hän voitti Korisliigan runkosarjan levypallo- ja tehokkuustilastot kahdesti sekä muun muassa syöttö- ja riistotilastot kertaalleen. Lisäksi Wood on Korisliigan korikuningas kaudelta 2008–2009 edustaessaan Joensuun Katajaa. Wood valittiin Karhua edustaessaan kahdesti Korisliigan kuukauden pelaajaksi.

Suomi Pekka Lähdetniemi – Karhun maineikkain oma kasvatti pelasi urallaan 82 miesten maaottelua sekä oli kolmesti mukana voittamassa miesten suomenmestaruutta Helsingin NMKY:n riveissä. Pääsarjakausia hänelle kertyi 1980- ja 1990-lukujen aikana yhteensä 12. Karhussa hän pelasi pelkästään alueellisissa sarjoissa ennen siirtymistään pääsarjaan.

Suomi Vesa Mäkäläinen – Urallaan 35 miesten maaottelua pelannut sisäpelaaja edusti Karhua kaudet 2010–2012. Tänä aikana hän kuului myös vuoden 2011 koripallon Euroopan-mestaruuskilpailuissa yhdeksänneksi sijoittuneeseen maajoukkueeseen. Vuosittaisissa Korisliigan kauden palkitsemistilaisuuksissa hän on kerännyt useita eri palkintoja. Karhua edustaessaan hänet valittiin Korisliigan vuoden puolustuspelaajaksi kaudella 2010–2011.

Suomi Antti Kanervo – 15 miesten maaottelua ennen kesää 2015 pelannut heittävä takamies on pelannut Karhussa kauden 2014–2015 ja pelaa joukkueessa myös kaudella 2015–2016.

Suomi Mikko Koivisto – Heittävänä takamiehenä pelaavalla Koivistolla on tilastoissa 106 pelattua miesten maaottelua sisältäen neljät arvokisat. Hän siirtyi Loimaalta Karhuun kesken kautta 2015–2016 Bisonsien talousvaikeuksien vuoksi.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen Karhu 2022-2023
Pelaajat Valmentajat
# Kans. Nimi Syntynyt Pituus Paino Sopimus
1 Yhdysvallat Cameron Jones 1989 193 cm 84 kg
5 Suomi Henri Kantonen 1997 198 cm 94 kg
7 Suomi Daniel Dolenc 1993 205 cm 103 kg
8 Suomi Teemu Suokas 2001 188 cm 76 kg
10 Yhdysvallat Manny Patterson 1998 203 cm 100 kg
11 Suomi Severi Kaukiainen 1998 185 cm 83 kg
15 Etelä-Sudan Kuany Kuany 1994 201 cm 91 kg
20 Suomi Eero Innamaa 1998 188 cm 88 kg
21 Suomi Miikka Marttinen 1992 195 cm 98 kg
23 Suomi Joona Hakamaa 2001 195 cm 75 kg
30 Yhdysvallat Jeffrey Crockett 1991 201 cm 91 kg
34 Yhdysvallat Lee Skinner 1992 198 cm 100 kg
Päävalmentaja
Apuvalmentaja(t)

Selite
  • (C) Joukkueen kapteeni
  • (A) Varakapteeni




Kokoonpano päivitetty 30.11.2022


Henkilökohtaiset palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korisliigan vuoden pelaaja

Korisliigan SM-finaalien paras pelaaja

Korisliigan vuoden ulkomaalaisvahvistus

Korisliigan vuoden valmentaja

Korisliigan paras kuudes pelaaja

Korisliigan vuoden puolustuspelaaja

Korisliigan vuoden kehittynein pelaaja

Vuoden I-divisioonapelaaja

Korisliigan kuukauden pelaaja

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhu Basketin pääsarjahistorian tilastokärki kategorioittain. Tilastot sisältävät sarjan kaikki vaiheet (runkosarja, alempi ja ylempi jatkosarja, pudotuspelit). Lihavoiduilla pelaajilla on sopimus Karhu Basketin kanssa kaudesta 2022–2023.

Tilastot päivitetty kauden 2021–2022 päätyttyä.

Pisteet
1. Bosnia ja Hertsegovina Bojan Sarcevic 3 824
2. Yhdysvallat Gregory Mangano 2 095
3. Yhdysvallat Rene Rougeau 2 028
4. Yhdysvallat Cameron Jones 1 800
5. Suomi Eldar Skamo 1 531
6. Suomi Okko Järvi 1 502
7. Yhdysvallat Jeremiah Wood 1 444
8. Suomi Henri Hirvikoski 1 275
9. Suomi Aleksi Huuskonen 1 131
10. Suomi Juho Lehtoranta 1 029
Levypallot
1. Bosnia ja Hertsegovina Bojan Sarcevic 1 275
2. Yhdysvallat Gregory Mangano 1 104
3. Yhdysvallat Rene Rougeau 1 001
4. Yhdysvallat Jeremiah Wood 949
5. Suomi Eldar Skamo 683
6. Suomi Juho Lehtoranta 577
7. Yhdysvallat Devonne Giles 494
8. Yhdysvallat Cameron Jones 462
9. Suomi Samuli Vanttaja 449
10. Yhdysvallat Kelly Beidler 432
Koriinjohtaneet syötöt
1. Bosnia ja Hertsegovina Bojan Sarcevic 1 893
2. Yhdysvallat Cameron Jones 520
3. Yhdysvallat Rene Rougeau 489
4. Suomi Eldar Skamo 312
5. Yhdysvallat Jeremiah Wood 301
6. Suomi Okko Järvi 278
7. Yhdysvallat Giordan Watson 236
8. Suomi Henri Kantonen 231
9. Suomi Severi Kaukiainen 200
10. Yhdysvallat Clevin Hannah 198
Pallonriistot
1. Bosnia ja Hertsegovina Bojan Sarcevic 543
2. Yhdysvallat Rene Rougeau 246
3. Suomi Eldar Skamo 157
4. Yhdysvallat Jeremiah Wood 147
5. Yhdysvallat Cameron Jones 136
6. Yhdysvallat Kelly Beidler 102
7. Suomi Henri Hirvikoski 93
8. Yhdysvallat Austin Hollins 86
9. Suomi Juho Lehtoranta 85
Suomi Niko Mattila 85
Koriinheiton torjunnat
1. Yhdysvallat Rene Rougeau 197
2. Yhdysvallat Gregory Mangano 162
3. Yhdysvallat Kelly Beidler 85
4. Bosnia ja Hertsegovina Bojan Sarcevic 57
5. Yhdysvallat Jeremiah Wood 48
6. Yhdysvallat Andre Williamson 46
7. Suomi Olli Ahvenniemi 45
8. Suomi Eldar Skamo 43
9. Yhdysvallat Devonne Giles 41
10. Suomi Samuli Vanttaja 39
Pelatut ottelut
1. Bosnia ja Hertsegovina Bojan Sarcevic 357
2. Suomi Aleksi Huuskonen 207
3. Suomi Henri Hirvikoski 185
4. Suomi Juho Lehtoranta 177
5. Suomi Eldar Skamo 171
6. Suomi Eero Innamaa 159
7. Yhdysvallat Rene Rougeau 139
8. Suomi Jussi Eskola 130
9. Yhdysvallat Gregory Mangano 121
10. Suomi Okko Järvi 116

Päävalmentajat pääsarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]